Varmaan lapsuudesta muistamme omia tai toisten uhkauksia: Mä kerron isälle, mä kerron äitille, mä kerron opettajalle! Niissä tapauksissa on varmaankin ollut mahdollisuus neuvotella, koska monesti uhkauksen seuraukset olivat arvaamattomat. Arvaamattomiin tilanteisiin joutuu myös sellaisen kodin lapsi, joka on saanut opetuksen omalta isältään: Koskaan ei saa valehdella! Kun syrjäkylällä kasvaneena menin asevelvollisuutta suorittamaan, niin olin meko lapsellinen ja totuutta kunnioittava, koska en pystynyt valehtelemaan ainakaan sujuvasti.Jouduin vastaamaan suoraan kysymykseen tavalla, joka aiheutti ketjureaktion. Sain kirjaimellisesti turpaani! Homma oli jotenkin outo. Kaveri sipasee oikealta sivulta, minä lennän semmosen ainakin metrin jalansijoiltani kyljelleen eikä mihinkään sattunut. No, kun en tiennyt oliko asia riittävä niin uhkasin: Menen kertomaan! Onneksi siinä oli kypsempiä kavereita, joka yksi niistä sanoi: Et mene! Jälkeenpäin totesin, että se oli viisas neuvo.
Jossain vaiheessa olen kuullut kasvatusmetodista, jota luonnehditaan kolmella sanalla: Uhkaus, kiristys ja lahjonta. Jos et pääse luokalta, et pääse kesäksi mummolaan! Jos numerot eivät nouse, otan kännykän pois vallan. Saat satasen ja voidaan käydä ulkomaillakin, jos saat valkolakin. Näitä variaatioita on vaikka kuinka paljon. Työmarkkinoilla on käytössä sana: Varoitus! Annetaan varoitus työnseisauksesta tai lakosta tai työsulusta. Eivätkö ne täytä uhkauksen tunnusmerkkejä, mutta ne ovat laillisia uhkauksia. Laillisia uhkauksia voivat esittää valtionpäämiehet toisilleen ja omille kansalaisilleen.
Sanan:Uhkaus, rinnalle on tullut vihapuhe! Ja laiton uhkaus! Jos joku valtio antaa tiedonannon, että joku salmi suljetaan ettei laivat pääse kulkemaan, niin se on politiikkaa eikä uhkausta eikä vihapuhetta. Pääministeri sanoo kaatavansa hallituksen, jos hänen tahtonsa ei tapahdu. Se ei ole uhkaus, se on politiikkaa.
Uhkausta ja vihapuhetta voi harjoittaa vain hän, joka näkee todellisuuden valtaväestöstä poiketen. Sopimattomia puhui lapsi, joka sanoi: Keisarilla ei ole vaatteita. Enemmistö ei koskaan uhkaile laittomasti eikä puhu vihapuhetta, he hoitavat asioita ja tekevät politiikkaa, joskus jopa kirkkopolitiikkaa.
Laiton uhkaus on kutakuinkin sama kuin tappouhkaus. Älä sekoita sitä ’jollet leiki mun kanssa mä vien nallen kaappiin’ -uhkauksiin!
Ahaa! Sä tulkitset laittoman uhkauksen tappouhkaukseksi. Tuo oli mulle epäselvää, mutta onko se rajattu vain henkeä uhkaaviin sanoihin?
Ei ole kysymys vain minun tulkinnastani.
Mitä on sitten vihapuhe?
Nyt lienee kysymys tulkinnastani. Pidän vihapuheena sellaista, missä toivotaan toiselle ihmiselle tai ihmisryhmälle pahaa tai ilmaistaan, että hänet tai heidät koetaan alempiarvoisina ja hyljeksiitävinä.
Martti Pentti :”Pidän vihapuheena sellaista, missä toivotaan toiselle ihmiselle tai ihmisryhmälle pahaa tai ilmaistaan, että hänet tai heidät koetaan alempiarvoisina ja hyljeksiitävinä.”
Hyväksytkö sen, että vasemmistoon (sd) kuuluva henkilö toimii palkkatyössä kunnanvirastossa ja luottamushenkilönä seurakunnassa ja sallii vastoin kunnallisena palveluna julkaistun palstan sääntöjä palstalla yksityisen sektorin johtajana toimivaan puolisooni ja perheeseeni kohdistuvat nimimerkkiherjaukset, joiden seurauksena vaihdoimme lopulta seurakunnassa ”myrkkysieniksi” ja ”talouspäällikön tappolinjan” edustajiksi leimattuina entisinä seurakunnan vapaaehtoistyöntekijöinä paikkakuntaa?
Tuollainen nimittely on mielestäni tyypillistä vihapuhetta. En hyväksy. Mahtaako minun kannallani olla merkitystä. Ihmettelen, jos seurakunnan johto on sen sallinut.
Martti Pentti :”Ihmettelen, jos seurakunnan johto on sen sallinut.”
Jos tarkoitat seurakunnan johdolla silloista kirkkoherraa, niin häntä syytettiin asioista, joissa hänellä ei ollut edes päätösvaltaa. Hän johti hengellisen työn tekijöitä, joista ainakin yksi työpaikkakiusattiin työkyvyttömäksi. Kiitos vakaumukseni, me yritimme tukea näissä asioissa ”jesuiitta-kirkkoherramme” hengellisyyttä. Tuo nuorten kuorossa nuorten mukana laulanut kirkkoherra oli ainoa, joka paikallisen tiedotusvälineen haastattelussa esitti huolensa nuorten lisääntyneistä itsemurhista, joita vastaan mekin yritimme kaikin käytettävissämme olevin laillisin keinoin taistella.
Kirkkoherra ei tietenkään voinut vaikuttaa kunnalliseen julkaisuun muuten kuin ehkä arvovallallaan. Miksi kunnan johto salli nimittelyn? Ihmettelen.
Martti Pentti :” Miksi kunnan johto salli nimittelyn? Ihmettelen.”
Mielestäni siksi, että kunnan johtaja kuului saman poliittisen ideologian edustajiin kuin kunnan palkkatyössä työskennellyt moderaattorikin.
Kunnan varavaltuutettuna sain valtuuston kokouksissa nähdä senkin, kuinka keskenään riitelevät demarit kumosivat toistensa aloitteita. Vaaleissa olin hoitanut sekä toisen demari-leirin että paikallisen kd:n vaalimainonnat veloituksetta ja kun demarit halusivat välttämättä maksaa tekemästäni avustustyöstä, pyysin heitä ohjaamaan haluamansa rahasumman paikalliselle perhekodille.
Lauri Lahtinen :”Enemmistö ei koskaan uhkaile laittomasti eikä puhu vihapuhetta, he hoitavat asioita ja tekevät politiikkaa, joskus jopa kirkkopolitiikkaa.”
Miten minkäänlainen politiikka voisi sopia kirkkoon, kun se ei sovi ainakaan kaikille meille ”kerettiläisillekään”? Puhutaan ykseydestä, ja sitten Arkadianmäellä edustetaan esimerkiksi äärivasemmistoa ja äärioikeistoa, joita sitoo puoluekuri. Mitä muuta siitä voi olla kirkossa seurauksena kuin että ”yleisen pappeuden edustajat” osallistuvat poliittisten ideologioidensa mukaisesti strategisten konfliktien lietsontaan, jossa lietsotaan ja ylläpidetään kollektiivisia demonisointeja vailla asiaperusteita tyyliin ”Mun iskä on suurempi kuin sun iskä” esimerkkinä Pariisin rauhansopimuksen perusteettomat sotasyyllisyysartiklat tai se, että ei muisteta milloin Suomen valtiosta tuli itsenäinen eikä sitä mkä osuus Kominternin sisäpiiriin kuuluneella ”terijoen pallo- ja luistinseuraa” johtaneella O. V. Kuusisella oli talvisodan syttymiseen ja hänen kulttuuriperillisillään siihen, että talvisodan syttyessä 10-vuotias isäni ei pystynyt kertomaan kokemistaan tapahtumista ja Suomen Suojeluskunnan sotilaspoikiin liittyneenä koki koko elämänsä ajan tuskaa siitä, että oli ”natsi” eikä hänen lapsena punaorvoksi jäänyt äitinsä pystynyt kertomaan sitä, että hän oli ollut ortodoksi.
Kritinuskohan perustu paljolti uhkaluille: Joudutte kaikki mailman miljardit ihmiset tuliseen helvettiin ellette usko sovituskuoleman merkitykseen , se on suomennetuna: ellete kuulu eri läpi lähes koko elämänne jäsenmaksua maksaviin nöyriin hengellisiin alamaisiin.
Jos oletamme, että väite on totta, niin miten mielestäsi se pitäisi kertoa? Vai pitäisikö kertoa lainkaan?
Koska kukan ei tiedä onko ko kaltainne sadistinen Jumala edes olemasa on moinen uhkailu ,joka voi johtaa jopa ihmsten mielenterveuden menettäömisiinkin, vastuutonta. Jos asia on totta, ja ko Jumala on, Kaikkivaltiaalla Jumalalla on mahdollisuus ilmoittaa se suoraan ihmiselle itselleen ilman esim. rahastavia välikäsiä.
Kristinusko ei perustu uhkailulle, vaan lupauksille. Kristus tarjoaa armoa, ja joka sen tarjouksen ottaa vastaan, sille luvataan iankaikkinen autuus Jumalan luona. Sille joka tuon tarjouksen torjuu, luvataan iäisyydessä täydellinen ero Jumalasta. Näin sekä uskova että jumalankieltäjä saavat haluamansa sitten kun tämä elämä on ohi.
Sahama: ”Sille joka tuon tarjouksen torjuu, luvataan iäisyydessä täydellinen ero Jumalasta.”
He he,kys eoli siis uhkailusta eli jos minä lupaan vetää kaveria turpaan jos hän ei maksa minulle lunnasrahoja en suinkaan ole esittänyt mitään uhkausta, olenpahan vain luvannut…
Seppo, kuulostaako ikuinen ero Jumalasta sinusta uhkaukselta?
Jos kadotus onkin yksinkertaisesti sitä, ei kirjaimellisesti tulijärvi, niin kuin itse uskon. Siis että Jumala ei voi pitää yhteydessään niitä , jotka eivät halua olla hänen yhteydessään, vaan erossa hänestä, kuten ovat olleet maallisen elämänsä aikanakin…
Sari,tottakai se on uhkaus,sillä tuo ” ikuinen ero Jumalasta” on vain häveliäs eufemismi helvetti-opille ja itsensäJeesuksen maalamille kauhukuville tulisesata helvetistä. Kuten teologian tohtori Kari Kuula rehjellisesti teoksessaan Helvetin historia vahvistaa, oppi helvetistä rangaistuspaikana tulee eninJeesukselta.
Minua ei juuri kiinnosta mitä Kari Kuula sanoo.
Enkä usko vertauksistaan kuuluisan Jeesuksen tarkoittaneen, että helvetti on kirjaimellisesti tulijärvi. Eihän siinä olisi mitään järkeä. Kidutuspaikka vs. lomaparatiisi? Pelkistettyä metaforaa, totuus lienee tasoltaan henkinen ja hengellinen.
Eihän minkäänlainen mukavuus ja miellyttävä ympäristö itsessään tee ketään täydellisen onnelliseksi ja tyytyväiseksi. Ja ihmiset ovat kestäneet tuskia ja kärsimyksiä, ja heillä on silti ollut sisäinen rauha, kuten kristityillä vainon aikana.
Taivas on Jumalan läsnäoloa, kadotus eroa Jumalasta. Niistä voi valita.
Jaa ettei kiinnosta, että Kuula siteeraa asiassa Jeesusta. No minua ei kiinnosta mikä sinua ei kiinnosta… Mutta onha se myös Matteuksella helvetisytä Jeesuksen selkeät sanat .
Täällä eräässä keskutelussa piispa Jolkkonen:
– Vaikenemalla sivuutetaan itselle kiusalliset ja vaikeat raamatunkohdat. Samalla Jeesuksesta tehdään harmiton kukkahattutäti, jonka ainoa sanoma on, että kissalle ja mummolle pitää olla kiltti. Tämä kiiltokuva on irtautunut evankeliumien Jeesuksesta. Se on myös epäkiinnostava, Jolkkonen sanoo.
Uudessa testamentissa juuri Jeesus näyttää puhuvan helvetistä kaikkein eniten, Jolkkonen toteaa.
– Ultraliberaalina tunnettu Uuden testamentin eksegetiikan professori Heikki Räisänen väitti aikanaan, että Jeesus pelotteli helvetillä. Räisänen halusi varmasti härnätä ja kärjistää, mutta siitä huolimatta hän oli oikeilla jäljillä.
Tuomiosunnuntaina kirkoissa luetaan Matteuksen evankeliumin tekstiä, jossa Jeesus lähettää iankaikkiseen rangaistukseen ne, jotka suhtautuvat kovasydämisesti köyhiin ja muukalaisiin.
Muistetan myös tämä :Joka saoo toista hulluksi ansaitse hevetin tulen.
Eivät nämä mitään metafoaria ole vaan ilmaisevat Jeesuksen varsin voimakkaasti itse uskoneen ikuiseen piinahelvettiin ja niin kirkkokin on asian lähes 1900 vuotta tulkinnut.
Totta ihmeessä Jeesus puhui helvetistä. Mutta koko tämä väittely on absurdi, jos sinä et usko Jeesukseen, etkä siltä pohjalta vetoa siihen mitä Jeesus on sanonut, vaan vaadit, että minun ja muiden kristittyjen pitäisi ottaa Jeesuksen sana ”tulihelvetistä” kirjaimellisesti.
Entäpä jos en ota? Mitä se sinua häiritsee… 🙂
—–
”Muistetan myös tämä :Joka saoo toista hulluksi ansaitse hevetin tulen. Eivät nämä mitään metafoaria ole vaan ilmaisevat Jeesuksen varsin voimakkaasti itse uskoneen ikuiseen piinahelvettiin ja niin kirkkokin on asian lähes 1900 vuotta tulkinnut.”
—-
-Jeesus vaikutti myös tosissaan uskovan, että opetuslapset eivät ehtisi käydä kaikissa Israelin kaupungeissa, ennenkuin Jeesus tulisi takaisin tuomitsemaan maailmaa.
Mitä sitten?
Siis suoraan sanottuna, minä en usko, että Jeesus tiesi, kiertäessään opettamassa, millainen kadotus on. Vaan kuvasi sitä tutuilla mielikuvilla gehennasta, ja jätteiden polttamisesta. Ja käytti vertauksia hedelmättömästä viinipuusta, joka heitetään tuleen polttopuuksi ym.
Mutta hän tuli kyllä myöhemmin tietämään ja tuntemaan kadotuksen, huutaessaan ”Jumalani, miksi minut hylkäsit?”
Jeesus koki Jumalan hylkäämisen, jotta ihmisten ei tarvitsisi kokea sitä. Siis ihmisellä on mahdollisuus päästä Jumalan yhteyteen, syntinsä anteeksi saaneena, Jeesuksen tähden. Koska Jeesus kärsi syyttömänä rangaistuksen ihmisten synneistä. Näinhän se menee.
Sari, minä en ’vaadi’ keneltäkään mitään. Ja eikö Raamatusta ja sen sisällöistä ja tulkinnoista voi/saa keskustella ellei ole uskovainen? Minä en todellakaan usko ’Jeesukseen’ mutta monin rationaalisin kohdin kyllä pyrin uskomaan ’Jeesusta’, joka oli minusta tavallinen ihminen ja erehtyväinen, erehtyi oman takaisintulonsa suhteen, hakkasi laillisia kauppiata ruoskalla, ja saattoi erehtyä helvetinkin suhteen, ei välttämättä niin, että tulihelvettiä ei olisikaan vaan vaikapa niin ettei mitään taivaita ja helvettejä ole lainkaan, koskapa mahdollisesti ei po. Jumaalaakaan ole lainkaan.
Keskustelet Sari sangen usein ikään kuin muiden keskustelijoiden tulisi selvännäköisesti etukäteen tietää, mikä sinusta on kiinnostavaa ja oikein ja mikä ei.
”Keskustelet Sari sangen usein ikään kuin muiden keskustelijoiden tulisi selvännäköisesti etukäteen tietää, mikä sinusta on kiinnostavaa ja oikein ja mikä ei.”
—-
-Tämän olet käsittänyt jotenkin väärin, tai teet vähän liian pitkälle vietyjä tulkintoja… Huomioin vain oudohkoa epäjohdonmukaisuutta siinä miten uskon ulkopuoliset keskustelevat usein ikäänkuin Jumala olisi olemassa, ja vetoavat Raamattuun ikäänkuin se olisi totta. Ja siltä pohjalta miten uskovaisten ”pitäisi” ajatella…
Se ei minua kiinnosta tietääkö kukaan etukäteen mikä minusta on kiinnostavaa. 🙂
Asioista joko syntyy keskustelua tai sitten ei. Ja joku toinen uskova voi joissakin asioissa vastata eri tavalla.
Sitä vain ihmettelen miksi puuttua koko asiaan, jos ei itse usko, eikä edellytä sitä muiltakaan. Tämä on kuitenkin hyvinkin yleinen ilmiö. Siis se, että uskovan näkemys, se ettei otakaan kaikkea kirjaimellisesti, tai historiallisena totuutena, ei sitten jotenkin ”kelpaakaan”…
Selkeintä olisi että kukin ilmaisisi vain miten itse uskoo tai ei usko. Tai miten ajattelee tai ei ajattele. Tuossa aloitusviestissä esitit aika varmasti sen mitä kristinusko on, ja vielä, että jokainen kristitty uskoo helvettiin nimenomaan tulijärvenä.:
”Kritinuskohan perustu paljolti uhkaluille: Joudutte kaikki mailman miljardit ihmiset tuliseen helvettiin ellette usko sovituskuoleman merkitykseen , se on suomennetuna: ellete kuulu eri läpi lähes koko elämänne jäsenmaksua maksaviin nöyriin hengellisiin alamaisiin.”
Se on yksi juttu mitä Jeesus mahdollisesti tarkoitti, mutta jos et usko Jumalaa, et Jeesukseen, etkä Raamattuun, etkä (sanojesi mukaan) vaadi ketään uskomaan ”tuliseen helvettiin”, mikä tässä on ongelma?
Eli kuka ajattelee noin kuten kirjoitit tuossa aloituskommentissa?
”Ja eikö Raamatusta ja sen sisällöistä ja tulkinnoista voi/saa keskustella ellei ole uskovainen?”
—
-Saa. Mutta ei esittää omia näkemyksiään totuutena, siitä mitä kristinusko on tai miten uskova ajattelee. Voi kysyä, ja katsoa mitä saa vastaukseksi. Näin tietysti myös suhteessa muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin.
Se on kyllä totta, että uskovat syyllistyvät samaan suhteessa ateisteihin ja muihin uskontoihin. Luodaan kärjistyksiä, oletusten pohjalta tehtyjä karikatyyrejä, mahdollisimman negatiivisesti tulkittuja hahmotelmia, joista tehdään vitsi.
Aina pitäisi säilyttää asenne, että katsoo itse asiaa ulkopuolelta, ja esittää hyviä ja haasteellisia kysymyksiä.
Sari, minä en olesitänyt mitään näkemyksiäni ehdottomina totuuksina, keskustelussa ei vain aina tarvitse sanoa ”minun mielestäni.” Sillä se että esitämme vain mielipiteitämme kysymyksissä, joista kenelläkään ei ole varmaa tietoa ,on itsestään selvyys.
Katson itselläni olevan oikeuden tuoda esille Raamatun ritiriitoja ja esittää kritiikkiä kritittyjen fundamentalimsia ja minusta epärehellistä ’rusinat-pullasta’ teologiaa kohtaan. Näin siksi ,että minulle on häissäni annettu luettavakseni ja ymmärrettäväkseni (manipuloiden käännetty?) Raamattu ja minuun kohdistetaan myös kristillistä sisälähetystyötä ja propakandaa tuutin täydeltä joka päivä.
Kristityillä tarkoitan niitä kristittyjä, joihin tarkoittamani piirteet ja raamatuntulkintatavat istuvat, ja
heitä totisesti piisaa ja heitä paasaa juuri nytkin eräällä radiokanavalla tarjoten mahdolisuuksia tehdä h eille ’taivaallisia testamenteja’ ja lähettää satoja euroja ’hyviin tarkoituksiin’.
Kuten ennekin olen sanonut, että kun urheilutoimittaja hehkuttaa, että ’suomalaiset tekivät (jääkiekoss esim.)maalin, hän kyllä ymmärtää, että sana’ suomalaiset ’koskevat v a i n sitä joukkoa suomalaisia, jotka silloin jäällä ovat… Näin myös käsite ’kritityt’ rajautuvat minulla kulloisenkin kontekstin ja diskurssin mukaan.
Jos sinä et Sari katso olevasi joukkoa, jota tarkoitan, niin sehän on vaan minusta hyvä, mutta en minä yksin Sinulle kirjoita.
On paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät lainkaan siedä uskonnollisuutta. Tässä maailmassa, jossa on myös paljon uskovia, he eivät voi kokonaan välttyä kohtaamasta uskontoa. Perin hankalia kiertoreittejä on käytettävä, jos haluaa välttyä kirkkorakennusten näkemiseltä. Taidemuseoon on vaarallista mennä, siellähän saattaa roikkua jokin uskonnollisaiheinen taulu. Perin tiukkapipoinen pitää olla jos kieltäytyy osallistumasta sukulaistensa tai tuttaviensa hkirkkohäihin tai hautajaisiin. Kadotuksessa ei tarvitse edes tämmöisiä muistutuksia Jumalasta koskaan kokea. Siksi ikuinen ero Jumalasta ei välttämättä ole uhkaus vaan lupaus sille, joka on jumalaankieltämisessään ehdottoman varma.
Taitaa olla niinkin, että uskonnollisuudeksi tunnistetaan vain kristillisyys. Muiden uskontojen tekstit hyväksytään ’idän filosofiana’ tai ’luonnonkansojen viisautena’.
Joku on kai Helvetistä kertonut? Kaikki puheet perustuvat vain siihen yhteen tietolähteeseen.
Onko se vihapuhetta, jos kertoo, että tietyn uskonnon pyhä kirja antaa luvan Kristittyjen tappamiselle ja jopa kehottaa siihen.
Jos kertoo tällaista, on oikein lainata suoraan kyseistä kirjaa. Se on vihapuhetta, jos tuolla perusteella leimaa kyseisen uskonnon kannattajat ihmisinä alempiarvoisiksi ja tylyn kohtelun ansainneiksi.
Luepa, mitä oma pyhä kirjamme kehottaa tekemään amalekilaisille!
Vanhan testamentin kuvaukset muinaisten israelilaisten sotaisesta historiasta ovat pelkkää historiaa, ne eivät ole millään tavoin ohjeellisia kristityille. Kristuksen seuraajien lakina on: rakasta Jumalaa ja rakasta lähimmäistä. Vaikka tässä usein epäonnistumme, on tuo laki silti voimassa prustuslakina, jonka valossa kaikkia raamatun ohjeita on tulkittava.
Vanha Testamentti oli Jeesuksen ajan elämälle sen ajan Uusi Testamentti. Pitäisikö nyt sen ajatella olleen vain ja ainoastaan historian muistelusta.
Jos näin, niin miksei.
”Vanhan testamentin kuvaukset muinaisten israelilaisten sotaisesta historiasta ovat pelkkää historiaa.” Miksi sitten jokainen Koraanin suura ymmärrettäisiin Islamin keskeiseksi oppilauseeksi?
Martille: Kristittyjen käsitys raamatusta on erilainen kuin muslimien käsitys koraanista. Tiukinkaan kristitty fundamentalisti ei kiellä sitä, että raamatun kirjat ovat syntyneet usean kirjoittajan toimesta n. 1000 vuoden aikana, kun taas islamissa opetetaan, että koraani on Jumalan Muhammedille sanelema teksti. Kristityt ovat kautta aikojen tulkinneet vanhaa testamenttia uuden testamentin valossa, jolloin keskeisintä VT:ssa on ennakoinnit Kristuksesta.
Tiedän toki tämän eron Raamatun ja Koraanin välillä. Se ei muuta sitä, että jälkimmäisessäkin on yksittäisiä tekstejä, jotka opettavat samasta asiasta eri tavalla.
Toisaalta eräät kristityt uskovat Raamatunkin olevan Jumalan sanasta sanaan ilmoittamaa.
Pelkän asian kertominenkin voidaan tulkita vihapuheeksi. Ilman että pyrkisi varsinaisesti ketään leimaamaan. Eräs syyteen saanut vetosi juuri siihen, että kertoi vain sen miten asiat on. Syyte tuli silti.
Tuossa on kaksi eri asiaa. Nykyisin nimitellään herkästi eri mieltä olevia kannanottoja vihapuheeksi. Toisaalta vihapuheesta syytetyt selittelevät törkeyksiään sanomalla niitä vain tosiasioiden kertomiseksi. Vääristelyähän kumpikin on, liioittelu ja vähättely.
Isis on tulkinnut suuran 9:29 niin kuin se on kirjoitettu. Joten ei kai sitä voi vääräoppiseksi sen tähden syyttää.
Ei yksi suura tee oikeaoppiseksi. Koraaniakin voi lukea kuin piru Raamattua.
Piru on taitava lukija. Hän osaa jättää jotain oleellista pois ja lisää omia sopiviksi katsomiaan tilalle. Liberaalitkin osaa saman taidon. Fundamentalistit tunnistaa taas siitä, että he lukevat vain sen mitä siihen on präntätty. Ne ei voi jättää huomiotta yhtään suuraa, eikä jaetta.
”Fundamentalistit tunnistaa taas siitä, että he lukevat vain sen mitä siihen on präntätty.” Tämä on harhakuva. Fundamentalistit ovat tehneet suuritöisiä ajatusrakennelmia saadakseen Raamatun keskenään jännitteiset kohdat loksahtamaan jonkinlaiseksi loogiseksi kokonaisuudeksi.
Vihapuhe… Uhkaus? Onko se tavallaan toisen (ten) vihaamista. Jos joku vihaa toista ja ilmaisee vihansa, niin onko se vihapuhetta?
Huolestuttavaa on jos itsessään negatiivisten ilmausten koetaan loukkaavan ihmistä tai jotakin erityistä ryhmää. Jos ihmiskuntaa kutsuu avionrikkojien sukupolveksi tai ihmistä syntiseksi, niin onko se vihapuhetta, jos joku siihen loukkaantuu?
Toivottavaa olisi, että loukkaantumista ei aseteta vihapuheen määrittelijäksi.
Vihan ilmaiseminen ns minäviestillä ei liene vihapuhetta. Se tarkoittaa sen kertomista, että on vihainen. Senkin saa sanoa, miksi on vihainen. Vihan kohteen kuvaaminen vihasta nousevin asiattomin ilmaisuin taas on selvästikin vihapuhetta. Selvennän tätä esimerkeillä. Minäviesti on tällainen: ”Niilo Nokkelan eilinen televisiopuhe sai minut lähes silmittömääån raivoon, koska olen hänen kanssaan lähes joka asiasta eri mieltä.” Vihapuhe taas näyttää tältä: ”Niilo Nokkelan kaltaisia vähä-älyisiä limanuljaskoja ei pitäisi päästää aukomaan päätään. Toivottavasti joku hiljentää hänet lopullisesti!”
Uhkaus, uhka, uhkailu.
Jumala laittoi oman kansansa eteen niin hyvän kuin pahan, elämän ja kuoleman, ja kehotti valitsemaan elämän. Myös Jumala ilmoitti seuraamukset, uhkat, mitkä odottavat niitä, jotka haluavat poiketa pois Jumalan viitoittamalta tieltä. Voidaan ymmärtää myönteisenä uhkana myös lupaukset, seuraamukset kun ihminen valitsee elämän tien.
Niin väärä kuin oikea valitaan tietoisesti. Kiusaukset johtavat väärään valintaan. Siksi me rukoilemme jo etukäteen, että ”äläkä saata meitä kiusaukseen”.
Vanhempina, kasvattajina, sorrumme turhiin uhkailuihin. Niin hyvä lupaus kuin kielteinen ’lupaus’ kehotetaan antamaan, tarkoituksella ja tietoisina, että se toteutuu, kun ehdot täyttyvät. Jumala ei mielisty tyhjän puhujiin.
”Uhkat, mitkä odottavat…” Koskeeko valinta vain tulevaa, peräti tuonpuoleista. Eikö Jumala nosta ihmistä tämänhetkisestä kuoleman valtapiiristä elämään, joka on jo alkanut?