Kotimaa24 uutisoi ja Kotimaa-lehden pääkirjoitus 26.3.2015 pohdiskeli, mitä merkitsee ”kristillisten arvojen esillä pitäminen suomalaisessa yhteiskunnassa”. Lause on peräisin Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteista. Tiedotteiden lopussa kerrotaan lyhyesti, mikä kirkko on.
”Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin neljä miljoonaa jäsentä. Suomen suurin uskonnollinen yhteisö on mukana ihmisten elämän arjessa ja juhlassa ja pitää esillä kristillisiä arvoja yhteiskunnallisessa keskustelussa.”
Mitä nuo ”kristilliset arvot” sitten ovat?
Monessa keskustelussa kirkkoa pidetään moraalinvartijana. Moraalinvartiointi tai moralisointi on lähellä ilonpilaamista. Kaikille muille miehille paitsi pastorille on puhelu tuolla pihalla, sanottiin Kummelin hääjuhlasketsissä. Pastoria ei haluttu pilaamaan tunnelmaa taskumatin ääreen. Edelleen papin kannattaa huomata se hetki, jolloin kannattaa lähteä vähänkin vieraampien ihmisten juhlista kotiin. Ilonpilaaja-kirkkoa ei kaivata sammuttamaan hauskanpitoa tai elämänjanoa.
”Kristilliset arvot” ovat paljon enemmän kuin moralisointia. Lukekaapas vaikka Meidän kirkko 2015 –strategia. Siinä kuvataan ”kirkon arvoja”, joita ovat Pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Nämä arvot eivät nykyisin ole mitenkään erityisen kristillisiä. Ne ovat yleisiä suomalaisia hyviä arvoja. Ei kirkko niitä voi omia, vaikka ne kuinka vahvasti liittyisivät kristinuskoon.
Itselleni ”kirkon arvojen” keskeinen kysymys tiivistyy lauseeseen ”uskomme ja elämme niin kuin opetamme”. Tuo ei tarkoita minulle paluuta moralismiin vaan paluuta ristin juurelle.
”Kirkon arvoissa” ja kirkon eettisissä kannanotoissa puhutaan kovin vähän Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Synti, sovitus, armo ja pelastus ovat osa kirkon opillista, uskon piiriin kuuluvaa sekä liturgista käsitteistöä. Etiikan piiriin kuuluvia käsitteitä ovat vastuullisuus, kohtuullisuus, huolehtiminen ja kunnioittaminen, yhteiset talkoot.
Siirtyessään uskon alueelta etiikan alueelle kirkko vaihtaa tyylilajista toiseen. Eettisessä keskustelussa pelastuksesta puhutaan ilon ja toivon lähteenä, liikkeelle saavana voimana, eräänlaisena motivaattorina hyviin tekoihin. Kirkon arvoissa ”elämme niin kuin opetamme” merkitsee ennen kaikkea armahdettujen syntisten yhteyttä. Oman syyllisyyden ja vajavaisuuden tunnustamisesta voi seurata toisten ihmisten hyväksyntä, armollisuus, usko Jumalan hyvyyteen ja uuden alun mahdollisuuteen.
Ps. Kirkon tutkimuskeskuksen seminaari Kirkko etsii paikkaansa pohtii juuri näitä kysymyksiä Tampereella 20.4. Omassa esitelmässäni pyrin avaamaan sitä, mitä annettavaa kirkolla on eettiseen keskusteluun.
” Korkein ei konkreettisesti vaikuta planeetallamme.” Reino Suni
Kun/jos tullaan tähän loppupäätelmään, niin silloin Jumalalla ei ole mitään osuutta maailman katastrofeihin, maanjäristyksiin, ilmaston muutokseen jne.
Esille on tullut useammanlaisia näkökantoja. Voimme kai todeta, että tulkoon jokainen autuaaksi uskollaan tai jopa uskomattomuudellaan.
Iloista Kristuksen ylösnousemusjuhlaa kaikille!
Salme: ”Kun/jos tullaan tähän loppupäätelmään, niin silloin Jumalalla ei ole mitään osuutta maailman katastrofeihin, maanjäristyksiin, ilmaston muutokseen jne.”
Tämä on aivan totta, mutta JOS Jumala on, niin hän olisi voinut estää ne mikäli hän olisi kaikkivaltias, oikeudenmukainen, hyvä, armelias, luotujaan syvästi rakastava ja kaikelta pahalta varjeleva isäppappa-Jumala.
Kävin lukaisemassa Meidän Kirkko 2015.
Todella masentavaa luettavaa !
Ei mitään innostavaa, uutta tai ajanmukaistavaa siinä ollut.
Rakkaudellisuuden ja demokratian kehittäminen, sekä ajastaan jäljessä oleva ja vieraannuttava kirkkokulttuurin kehittäminen loistavat jatkuvasti poissaolollaan.
Onnettomat kirkkostrategit kaikki lähtevät perusoletuksena siitä että mitään vanhoja rakenteita ei muuteta eikä uusia linjauksia tehdä.
Ylhäältä päin ohjattu, jäseniä ja heidän vapaaehtoistyötään ylenkatsova, byrokraattinen, jähmeä, muutoshaluton, klikkiytynyt ja kehittämiskyvytön kirkkokulttuuri on vastaansanomattomasti huono ja toimimaton.
Edes tasa-arvoista, avointa ja raikasta yhteisöllisyyttä ja rakkaudellisuutta, joiden pitäisi olla kirkon toimintojen ytimessä, ei tueta tai visoida mitenkään.
Minusta papit ja teologit, jotka ovat sisäpiiriläisinä sokeutuneet näkemään ” isoa kuvaa” pitäisi laittaa vähemmistöön kirkon kehittämisessä ja enemmistöön sellaiset nuorehkot kristityt, jotka jo ammattinsa puolesta ovat joutuneet kehittämään organisaatioiden toimintaa ja ymmärtävät siihen kuuluvat haasteet ja leikkausten välttämättömyyden. Silloin voisi alkaa jotakin tapahtua.
Raamatusta ei saa sellaista käsitystä, että Jumala olisi pelastava tämän Telluksen, vaan Hän Pelastaa ne sielut, jotka ovat Kristuksessa.
Jos me kuvittelemme pääsevämme sillä, että kiellämme Luojan ja kiistämme Hänen oikeutensa tehdä luoduilleen tahtonsa mukaan, niin olemme eksyneet pois Raamatun ilmoituksesta. Ei Luoja lakkaa olemasta sillä, että Hänet kielletään.
Jumalan rakkaus on ilmoitettu Kristuksessa, jossa Hän pelastaa ne, jotka uskovat Jeesuksen sovituksen omalle kohdalleen. Jotka eivät usko, niiden päällä tuomio pysyy.
Tämä on kuoleman varjojen maa ja kirouksen alla. Ja Aadamille hän sanoi: ”Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: ’Älä syö siitä’, niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi.”
Raamatusta ei löydy, sellaista teologiaa, missä Jumala säästäisi maata ja siinä asuvia, vaan sellainen teologia missä Jumala pelastaa ihmisen sielun iankaikkiseen elämään tulevalta tuholta. Maa on kirottu synnin tähden ja kaikella tuomiolla on aikansa, nyt on Armon aika, mutta kerran se on tuleva päätökseen.
Raamatussa ilmoitettu pelastus ei koske tätä lihaa, vaan sen mikä on kerran pääsevä kirkkauteen takaisin Isän Luokse Taivaan Paratiisiin. Kristuksen ruumis on seurakunta, Jumalan Israel pelastuu kokonaan.
”Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä.
Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle-ei omasta tahdostaan, vaan alistajan-kuitenkin toivon varaan, koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.
Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti; eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.” Room.8
”Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat.
Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa,
teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista, jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat! 2.Piet.3
Malinen:
”Raamatusta ei saa sellaista käsitystä, että….”
”Raamatusta ei löydy, sellaista teologiaa, missä…”
”Raamatussa ilmoitettu pelastus ei koske tätä lihaa, vaan …..”
Mitä tekemistä sillä, mitä Raamatusta löytyy tai ei löydy, on tosiasioiden kanssa???
”Mitä tekemistä sillä, mitä Raamatusta löytyy tai ei löydy, on tosiasioiden kanssa?” Raamatussa sanotaan paljonkin siitä, onko Jumala ”kaikkivaltias, oikeudenmukainen, hyvä, armelias, luotujaan syvästi rakastava ja kaikelta pahalta varjeleva isäppappa-Jumala.” Siinä sanotaan myös, mitä muuta Jumala on.
”Raamatussa sanotaan paljonkin siitä, onko Jumala “kaikkivaltias, oikeudenmukainen, hyvä, armelias, luotujaan syvästi rakastava ja kaikelta pahalta varjeleva isäppappa-Jumala.” Siinä sanotaan myös, mitä muuta Jumala on.”
Juu, niin sanotaan, mutta mitä tekemistä sillä on tosiasioiden kanssa.
Kalevalassakin sanotaan yhtä sun toista, muttei senkään todistusvoima vaikkapa maailman synnystä kovinkaan hääppöinen ole.
”Tuli sotka, suora lintu; lenteä lekuttelevi etsien pesän sijoa, asuinmaata arvaellen. … Vavahutti polveansa, järkytti jäseniänsä: munat vierähti vetehen, meren …”
”Kalevalassakin sanotaan yhtä sun toista, muttei senkään todistusvoima vaikkapa maailman synnystä kovinkaan hääppöinen ole.” Eipä sen ole tarkoitus ollakaan. Sen sijaan se on enemmänkin kuin hääppöinen todistus suomalaisesta luomakunnan kunnioituksesta ja rakkaudesta.
Pentti: ”Eipä sen ole tarkoitus ollakaan.”
Raamatunko on??? Ja jos on, niin millä perusteella se on Kalevalaa uskottavampi ja todistusvoimaisempi? Ihmisen kirjoittamia molemmat. Minun mielestäni ne kuuluvat samaan suurten mystisten tarujen kategoriaan molemmat.
”Raamatunko on? Ja jos on, niin millä perusteella se on Kalevalaa uskottavampi ja todistusvoimaisempi?” Raamattu ei oikeastaan ole kirja, vaan kirjasto. Siihen kuuluu osia, joita voi verrata Kalevalaankin. Kaikkia sen kirjoja ei kuitenkaan voi pitää ’suurten mystisten tarujen kategoriaan’ kuuluvina. Mitä sitten on uskottavuus niin Kalevalan kuin Raamatun kohdalla? Miten usko suhtautuu tietoon? Keskustelun otsikossa mainitaan myös arvot. Voiko niitä rakentaa pelkän tiedon varaan?
Ilman Jumalaa ei ole ihmistä, eikä mitään. Ei kieltä, ei puhetta, Raamattua eikä meillä olisi mitään mistä keskustella. Tosiasiat ovat joskus lähempänä meitä kuin huomaammekaan. Ei mikään ole syntynyt itsestään ja sattumalta. Tämä on tosiasia, johon ei vaikuta se mihin uskomme, kaikelle on joku syy ja sen taustalla on myös Totuus kaikkeudesta. Kun aika otetaan pois, niin meidän olemuksemme muuttuu.
Malinen: ”Ilman Jumalaa ei ole ihmistä, eikä mitään.”
Mutta kerropa Ismo kuka tai mikä ne kaikki maailman erisorttiset jumalat on luonut??? Niitähän on vähän joka lähtöön ja kaikkien makuun. Kaikki ne ovat jonkun mielestä ainoita oikeita. Millä perusteella sinun kristinuskon Jumalasi on juuri se oikea ja kuka tai mikä sen on luonut?
Raamatun ilmoitus ei ole yhtään sen pätevämpi peruste oikeasta uskosta ja Jumalasta kuin vaikkapa hindulaisuuden – maailman vanhimman uskonnon – Paljon Raamattua vanhempi Veda-kirjallisuus tai vaikkapa kotoinen Kalevalamme.
Jumala loi ihmisen kuvakseen ja ihminen luo jumalia omaksi kuvakseen. Siihen se luominen loppuukin. Ihmisen luomukset eivät luo mitään.
”Jumala loi ihmisen kuvakseen”
Mistä se Jumala siihen alussa olevaan tyhjyyteen niitä ihmisiä putkahti luomaan?
Jos alussa ei ollut mitään, eihän silloin voinut olla mitään jumaliakaan. Mikä sen jumalan sinne tyhjyyteen loi? Taisipa käydä niin, että ihminen ajattelemaan opittuaan loi käsityksen itseään korkeammasta voimasta – joka pelotteli salamoilla, ukkosilla, maanjäristyksillä ja tulivuorenpurkauksilla ihmispoloista – ja alkoi kutsua sitä jumalaksi.
Miten selittäisi ’iäsyyden’ ja ’tuonpuoleisen’ sellaiselle, joka on päättänyt pitää sellaisia hölynpölynä? Maailmassa, tämänpuoleisessa, ovat voimassa ajan ja paikan rajoitukset. Jumala loi tämän iäisyydestä, ajan ja paikan tuolta puolen. Luomistyö on ymmärrykseni mukaan miljardeja vuosia jatkunut prosessi, joka jatkuu yhä. Siihen kuuluu myös ihmispoloisen jumalakuvan syntyminen ja kehittyminen.
Pentti: ”Jumala loi tämän iäisyydestä, ajan ja paikan tuolta puolen.”
Juu, niin varmaan, mutta mikä sen Jumalan sinne iäisyyteen loi?
Pentti: ”Luomistyö on ymmärrykseni mukaan miljardeja vuosia jatkunut prosessi, joka jatkuu yhä.”
Joo, olen samaa mieltä kestosta ja jatkumisesta, mutta eikös sitä kutsuta evoluutioksi? Monet uskovaiset tosin TIETÄVÄT, että kaikki on tapahtunut n. 6000:ssa vuodessa.
”Juu, niin varmaan, mutta mikä sen Jumalan sinne iäisyyteen loi?” Koska iäisyydessä ei ole aikaa, ei siellä ole myöskään mitään ennen tai jälkeen. Mikään ei ala eikä mikään lopu. Luomisen ajoittaminen kuuden 24 päivän viikkoon noin 6000 vuoden päähän on inhimillistä rajoittuneisuutta, jota en tahdo pilkata.
Pentti: ”Luomisen ajoittaminen kuuden 24 päivän viikkoon noin 6000 vuoden päähän on inhimillistä rajoittuneisuutta, jota en tahdo pilkata.”
Kukas sitä nyt varmaa tietoa haluaisi pilkata. Mutta jos se on vain inhimillistä rajoittuneisuutta, niin sitä samaa inhimillistä rajoittuneisuutta taitaa olla se puhe iäisyydessä piilottelevasta Jumalasta, jota kukaan tai mikään ei ole luonut, ei kuullut, eikä nähnyt ja josta vain joku ikivanha tarinakokoelma kertoo.
On se ihmisen mielikuvitus ihmeellinen asia. Kaikenlaista se keksii.
”Samaa inhimillistä rajoittuneisuutta taitaa olla se puhe iäisyydessä piilottelevasta Jumalasta, jota kukaan tai mikään ei ole luonut, ei kuullut, eikä nähnyt.” Kuka mistään piilottelemisesta on puhunut? On totta, että rajoittuneisuus liittyy Jumalasta puhumiseen. Silloin törmää ajattelun ja kielen rajoihin, kun yrittää sanoittaa sanoittamatonta.
Miten silakka selittää meren olemassaolon toiselle, joka ei siihen usko?
Pentti: ”Kuka mistään piilottelemisesta on puhunut?”
No eipä ole ainakaan minulle tullut minkäänmoisia kuulo-, tai näköhavaintoja ko. Herrasta.
Luokattoman huono informaatikko se Kaikkivaltias ainakin on, kun ei tee olemassaoloaan selväksi Telluksen tallaajille sellaisella tavalla, että joka ikinen ihminen omalla, itselleen luodulla aivokapasiteetilla tajuaa mistä on kysymys. Ei tarvitsisi enää edes turvautua ikivanhoihin pergamentteihin tai kivitauluihin, kun valjastaisi nykyaikaisen informaatioteknologian käyttöönsä.
Kummallista kuurupiiloa se Kaikkivaltias meidän maan asukkaiden kanssa leikkii.
MInä taas uskon, että pelkkä ihmisen olemassaolo on Jumalan ihmeellinen lahja. Niinpä pidän sinuakin, Kimmo Wallentin, Jumalan luomistyön edustavana näytekappaleena.
”Jumalan luomistyön edustavana näytekappaleena.”
Kiitos vaan kohteliaisuudesta. Kristittynä sinun on kai sanottava noin, vaikk’et oikeasti sitä tarkoittaisikaan. Tuosta edustavuudesta en nyt oikein tiedä, enkä jumalankuvastakaan, jos peilistä näkemäänsä on uskominen. Tai sitten se Jumalakin on aika kirveellä veistetyn näköinen. Enpä ole Jumalaakaan nähnyt, jotta vertaileva tutkimus olisi ollut mahdollinen.
”Enpä ole Jumalaakaan nähnyt, jotta vertaileva tutkimus olisi ollut mahdollinen.” Hän uskoakseni katselee sinua kaiken aikaa.
Pentti: ”Hän uskoakseni katselee sinua kaiken aikaa.”
Jaa, meinaatko, että ihailee kättensä töitä? (Kai Hänellä kädet on, jos minä olen Hänen kuvansa?)
Tulisi joskus moikkaamaan, että voisin todeta yhdennäköisyytemme. Kyllä minä pullakaffeet tarjoaisin. Kovin tuntuu olevan vain aranpuoleista sorttia kun ei ole koskaan näkynyt eikä kuulunut.
Jumalan pullakahveille pääsee useinkin seurakuntasaleissa. Sinne kokoontuneessa väessä voi kohdata Jumalan, jos osaa oikealla tavalla katsoa ja kuunnella.
Kiitos Ismo Malinen seikkaperäisistä kommenteista.
Raamattu saattaa kaikille luoduille tiedoksi Luojan ilmoituksen.
Kaiken alkaja ja ylläpitäjä on se, mistä Raamatussa puhutaan, Luojana.
Uskonnolliset rakennelmat ja ihmisten valhekuvat ovat monenlaisia, ja ihminen tekee Jumalasta kuvia, joita sanotaan epäjumaliksi. Ateismi on myös epäjumalanpalvontaa Raamatun mukaan. Valhe jonka olemme uskoneet on ollut alusta asti ja sen tähden ihminen suljettiin ulos ikuisuudesta ja sai osakseen kuoleman palkan.
Kaikki mitä Jumalasta voidaan nähdä, on nähtävillä teoissaan, myös ihminen on Luojan luomus ja sellaisenaan Jumalan teko. Jokainen ihminen syntyy ja kuolee saman Luojan luomana olkoon hindu, kristitty, ateisti, muslimi tai mikä hyvänsä, se ei määritä ihmistä, vaan se, mistä ihminen on saanut alkunsa.
Voimme uskoa ja tutkia omaa olemustamme, vaikka kuinka, mutta silti me pysymme itsellemme salaisuutena, ellei meillä olisi ilmoitusta Luojalta.
Ilman Luojaa olisimme pelkän sattuman varassa ja sitä taas ei tue mikään ympärillämme oleva, vaan kaikessa on selvä järjestys ja tarkoitus. Olisimmeko siis itse vailla tarkoitusta?
Jumala on luonut kaiken tarkoitustaan varten, niin myös ihmisen. Hän on luonut kaiken, näkyväisen, mutta myös näkymättömän, jota emme näe kunnes sydämemme pysähtyy ja aikamme loppuu. Se tulee yllättämään monet.
Kaikki palaavat Hänen eteensä, eikä yksikään, ei sekään, joka ei usko pääse siitä ohi, vaan joutuu kerran Luojansa eteen. Sen tähden Jumala tuli ihmiseksi ja asui keskellämme, että saisimme Hänen kauttaan Pelastuksen Sanan. Sillä ilman Häntä me hukumme synteihimme ja edessämme on kadotus.
Ihminen joka ei ota vastaan Jumalan ilmoittamaa Totuutta on vaarassa hukkua, koska palvoo omia epäjumaliaan. Jeesus on tullut maailmaan, ettei yksikään, joka uskoo Häneen hukkuisi, vaan pelastuisi.
”Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä.
Lapsukaiset, kavahtakaa epäjumalia.
”Minä mietin päästäkseni tästä selvyyteen; mutta se oli minulle ylen vaikeata,
kunnes minä pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin ja käsitin, mikä heidän loppunsa on oleva.
Totisesti, sinä panet heidät liukkaalle, perikatoon sinä heidät syökset.
Kuinka he joutuvatkaan äkisti turmioon! He hukkuvat, heidän loppunsa on kauhistava.
Niinkuin unen käy herätessä, niin sinä, Herra, kun heräjät, heidän valhekuvansa hylkäät.
Malinen: ”Ihminen joka ei ota vastaan Jumalan ilmoittamaa Totuutta on vaarassa hukkua, koska palvoo omia epäjumaliaan. Jeesus on tullut maailmaan, ettei yksikään, joka uskoo Häneen hukkuisi, vaan pelastuisi.”
Mitenkäs niille miljardeille, ennen Jeesuksen syntymää ja koko kristinuskon keksimistä Telluksella tallanneille ihmispoloille kävi? Taitavat tallustella ikuisesti tulisilla hiilillä hikisessä helvetissä, kun eivät ole kastettuja ja se Jeesukseen uskominenkin on tainnut jäädä vähän retuperälle. Eihän sitä ole voinut harrastaa vasta kuin pari tuhatta vuotta.
Kimmo, Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Kyllä sama Kristus on ihmiset pelastanut jo ennen kun astui alas Taivaasta ja alentui ihmisten keskuuteen ja kuollessaan ja noustessaan takaisin Isän tykö, Hän veti mukanaan monta aikaisemmin kuollutta pyhien sielua. Tästä meillä on silminnäkijän todistukset.
”Niin Jeesus taas huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.
Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat, ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös.
Ja he lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monelle.
Mutta kun sadanpäämies ja ne, jotka hänen kanssaan vartioitsivat Jeesusta, näkivät maanjäristyksen ja mitä muuta tapahtui, peljästyivät he suuresti ja sanoivat: ”Totisesti tämä oli Jumalan Poika”. Matt.27
Onhan se vaikeaa käsittää, jos järjellä yrittää tavoittaa Jumalan, mutta uskon kautta ei Jumala ole ihmisiltä piilossa. Toivotaan, että tullee kylääsi, vaikka kahville ja antaa sinulle Pyhän Uskon lahjaksi.
Malinen: ”Kyllä sama Kristus on ihmiset pelastanut jo ennen kun astui alas Taivaasta ja alentui ihmisten keskuuteen”
Ei se ainakaan kirkon oppien ja Raamatun mukaan ole mahdollista. Niiden mukaan taivaspaikan saaminen edellyttää uskoa Kristukseen ja kastetta, ennen kuin mikään pelastuminen (helvetistä?) on mahdollista. Eikä ennen Jeesuksen aikoja mitään kristinuskoa ollut edes keksitty, eikä mitään uskoa Jeesukseen myöskään näin ollen voinut syntyä.
Älä välitä Ismo, eivät tuohon kysymykseen osaa vastata korkeasti oppineet teologitkaan.
Raamatun mukaan Jeesus on ollut jo ennen maailman perustamista. Onhan Hänen Armonsa iankaikkinen Armo. (sanotaan Raamatussa) Ensimmäisen maailman Jumala tuhosi vedenkautta, mutta pelasti uskon kautta, Nooan perheineen. Sillä uskoi Jumalan Sanan (Kristus)
Näin on myös nyt, sillä tuo sama Kristus on edelleen maailmassa, tuoden pelastuksen, sillä synnyttää edelleen uskon Jumalaan kaikkialla, missä Sanaa julistetaan. Edellisestä maailmasta jäi vain jäännös, sillä loput hukkuivat. Silloin pelasti lihan, mutta nyt pelastaa sielut.
Niin kuin mies yhtyy vaimoonsa ja heistä tulee yksi, niin on myös Hengen laita, sillä Jumala on lähettänyt maailmaan Pyhän Henkensä, joka asuu Sanassa ja etsii itselleen vaimon, joka on seurakunta, joka on yhtä Kristuksen kanssa, kuten on mies ja vaimo. Sillä he tulevat yhdeksi lihaksi.
Kristus on tämän ”vaimon” päänä, mutta ei suinkaan irti ruumiista, vaan on yhtä sen kanssa.
”Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti.”
Ja Henki ja morsian sanovat: ”Tule!” Ja joka kuulee, sanokoon: ”Tule!” Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi. Ilm.22
Tuollaiseen ihmeelliseen höpötykseen ikuisesta armosta ja Jeesuksesta ne sortuvat korkeasti koulutetut uskon oppineetkin yrittäessään selitellä tuota ongelmaa.
Tosiasia on kuitenkin se (siis kirkko väittää), että ilman uskoa Jeesukseen ja kastetta ei ole pelastusta (mitä se pelastus nyt sitten tarkoittaakin).
Eikä kukaan ihminen ole voinut uskoa kristinuskon mukaisesti Jeesukseen ennen Jeesuksen aikaa ja kristinuskon syntyä.
kimmo wallentin:
”Ei se ainakaan kirkon oppien ja Raamatun mukaan ole mahdollista. Niiden mukaan taivaspaikan saaminen edellyttää uskoa Kristukseen ja kastetta, ennen kuin mikään pelastuminen (helvetistä?) on mahdollista.”
Kimmo, ryhdistäydypä nyt. Jos raaskisit tutkia Raamattua hitusenkin enemmän, välttyisit tällaisten perättömien väitteiden kirjoittamiselta.
Kristus on pelastanut ihmisiä jo ennen kuin astui alas Taivaasta ja alentui ihmisten keskuuteen. Muistatko Johanneksen evankeliumin alun? ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala…”
Ja Paavali kirjoittaa kirjeessään roomalaisille, että ne joilla on ollut laki, heidät hyväksyttiin vanhurskaiksi, kun he noudattivat lakia. Ne taas, joilla ei ole ollut lakia, saattavat luonnostaan tehdä, mitä laki vaatii. [Room. 2:12-16]
Raamatullinen tosiasia on se, että mm. uskon esikuvat (Abel, Henok, Nooa, Abraham ja Saara, Iisak, Jaakob jne.), jotka luetellaan kirjeessä heprealaisille (luku 11), ovat pelastuneet paljon ennen kristinuskon syntyä. Mutta uudessa liitossa Jumalan perheväkeen pääsee, kun uskoo Jeesukseen ja on saanut kasteen (vain kolme uskonaskelta: kääntyminen, kaste ja Pyhän Hengen vastaanottaminen).
Mitkä ovat ”kristilliset” arvot, miten ne voidaan määritellä?
Minulle ne ovat yksiselitteisesti evankeliumin selkeät käskyt, rakastaa Jumalaa ylikaiken ja lähimmäistä niinkuin itseä.
Näille rakennetaan terve hengellinen elämä.
Käskyt eivät ole evankeliumia. Ne ovat lakia. Mahdollisuus lain täyttämiseen nousee evankeliumista; siitä, ettei se ole enää tarpeen pelastuksen ehtona.
Niinpä niin, usko ei ole joka miehen. Kaikkien kanssa on hyvä elää rauhassa ja rukoilla niiden puolesta, jotka maailmassa työtä tehden saavat aikaan hyvää Jumalan tahdon mukaan, mutta heille, jotka vääryydessä elävät ja vastustavat Jumalan Henkeä, soisin myös sen Armon, että tulisivat Totuuden tuntoon, että saisivat löytää Herran tahdon kohdalleen. Näin toivotan kaikille, Jumalan rauhaa, Pääsisäisen Iloa ja uuden elämän juhlaa.
”Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat, koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta.
Me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus, mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus. 1.Kor.1