Kesä on siitä metkaa aikaa mediassa, että uutisköyhyyden takia, milloin mikäkin asia voi nousta ”kohu-uutiseksi”. Toisaalta kun vähintään puoli-Suomea lomailee, niin isotkin asiat voivat mennä kesätoimituksissa vähäisellä huomiolla ja kevyellä käsittelyllä.
Tämän kesän ”Räsäs-kohu” saatiin siitä, että Päivi ja Niilo Räsänen julkaisivat avioliittoa ja seksuaalisuutta käsittelevän hengellisen kirjan herätysliikkeensä kesäjuhlilla. Kirja on, kuten kirjoittaja omassa tiedotteessaan toteaa ”hengellinen ja kirkkopoliittinen, ei puoluepoliittinen kannanotto”. Kirjassa puhutaan synnistä, armosta, uskosta ja toivosta – hengellisten kirjojen peruskauraa siis – ja siinä on siteerattu lauseita, joita parituhatta vuotta on voitu lukea Raamatun lehdiltä. Suomessa kaikki kristilliset kirkot ovat tällä hetkellä määritelleet avioliiton miehen ja naisen väliseksi, ja Räsästen kirja jatkaa tällä linjalla. Mikä siitä sitten teki kohu-uutisen?
Ehkä se, että sana ”synti” mainittiin uutisoinnissa ja samassa unohdettiin poliitikollakin olevan uskonnonvapaus ja oikeus toimia myös muissa rooleissa. On itse asiassa aika kummallista, jos Niilo Räsänen luterilaisen kirkon pappina ja Päivi hengellisten tilaisuuksien maallikkopuhujana eivät voisi ottaa osaa kirkkokuntansa keskusteluun avioliitosta.
Puoluetoimistomme postilootaan mahtuu kesäajasta huolimatta foliohattuja, mutta väännetään nyt rautalangasta niidenkin lähettäjille: Kristillisdemokraattinen puolue ei ota puolueena kantaa syntikysymyksiin, vaan jätämme ne kirkkojen asiaksi. Puolueen linjaukset pohjautuvat puolueen arvoihin ja se on perustamisestaan vuodesta 1958 kannattanut avioliittolakia miehen ja naisen välisenä. Puolue kunnioittaa myös jäsentensä uskonnonvapautta eikä millään tavalla rajoita heidän osallistumistaan omien kirkkojensa opilliseen keskusteluun.
Sen sijaan ilman kohua, joka olisi todellakin syytä nostaa, on jäänyt Venäjän uskonnonvapaus tilanteen radikaali muuttuminen. ”Terrorisminvastaisten” lakien varjolla naapurimaassa ollaan heikentämässä yksityisyydensuojan ja kansalaisjärjestöjen toiminnan lisäksi uskonnollisten yhteisöjen elintila. Vastaisuudessa mm. yksityiskodeissa ei voi kokoontua uskonnolliseen toimintaan (iso osa noin 7 000 protestanttisesta seurakunnasta kokoontuu kodeissa), jokaisella kansalaisella on velvollisuus ilmiantaa tällainen uskonnollinen toiminta, lähetystyö on sallittua enää hallituksen erillisellä luvalla ja esim. ilman lupaa tapahtuva evankelioiva keskustelu vierustoverin kanssa voidaan tulkita rangaistavaksi lähetystyöksi. Tästä, jos mistä olisi syytä nostaa kohu, mutta pöyristyttävästä lakipaketista on uutisoitu lähinnä teleoperaattoreiden viestintätietojen säilytysvelvoite.
Perinteinen Kristillinen usko ei liity mitenkään Venäjän politiikkaan.
Eikä perinteinen kristillinen kasvatus, tarkoita sitä, että lapsia pitää lyödä jos heille opettaa kristillisiä arvoja.
Perinteet, eivät oikeuta vääryyteen, mutta ei se tarkoita sitä, että perinteiset tavat on hyljättävä sen tähden, että liberaalit ja uudet tavat haluavat kumota ne epäkelpoina.
Se mitä me pidämme nykyään oikeana, ei ole lopulta mittari millekkään, vaan lopullinen mitta on se, mitä hedelmää nykyinen yhteiskunta tuottaa. En olisi kovinkaan varma, että nykyinen elämänmeno kaikkinensa tuottaa kovinkaan tervettä väkeä ja ehjää yhteiskuntaa, vaan päinvastoin, mielenterveys ynm. ongelmat tuntuvat vain kasvavan ja paisuvan hallitsemattomasti kaikenaikaa.
Ismo: ”En olisi kovinkaan varma, että nykyinen elämänmeno kaikkinensa tuottaa kovinkaan tervettä väkeä ja ehjää yhteiskuntaa, vaan päinvastoin, mielenterveys ynm. ongelmat tuntuvat vain kasvavan ja paisuvan hallitsemattomasti kaikenaikaa.”
Juupa juu. Toisin oli ennen muinoin, hyvään aikaan, kun väkivalta, sodat, juonittelut ja kaikenlainen kaltoin kohtelu ja syrjiminen tuottivat tervettä väkeä ja ehjiä yhteiskuntia.
Eripura ja sorto ihmisten, rotujen ja yhteiskuntaluokkien välillä olivat täysin tuntemattomia käsitteitä. Kaikki ihmiset olivat terveitä niin sielultaan kuin ruumiiltaan ja elivät huomattavasti pidempään kuin nykyään. Sairauksia ei tunnettu, eikä mielenterveysongelmia (ei ainakaan parannuskeinoja niihin).
Niinpä Kimmo, monet kristityt ovat käsitämättömän alkeellisen historiantutemuksen omaavia.
Juu kovin on tervettä menoa nykyinen maailman meno!
Riippuu miltä kantilta katsoo. En sano, että ennen oli paremmin, mutta jossain määrin ollaan sokeita, jos ei nähdä nykyisen pinnallisuuden ja raadollisen arvomaailman läpitunkemaa aikaa.
Jos ainoa mittari on, että ihmiset elävät pidempään ja terveemmin, niin tämä koskee noin 5 % maailman väestöstä. Ihmiskunnan henkinen tila on kuin nuorukaisen uho vanhempiaan vastaan, kukaan ei saa, eikä voi antaa neuvoa, vaan jokainen haluaa itse kokea oman tuhonsa. Tämä on häpeämättömyyden aikaa, eikä sen seuraukset voi olla kovin kauniit, jos historiaa yhtään tuntee.
Puolet maailmaan varallisuudesta on muutaman kymmenen ihmisen hallussa, maailmassa käydään sodaksi luokiteltavia taisteluja n. 30:ssä paikassa, maailmassa on aseita enemmän kuin koskaan ja ihmisiä kuolee kuin kärpäsiä nälkään, markkinavoimien ahneuden tähden. jne.
”Kenelle minä puhuisin, ketä varoittaisin, että he kuulisivat? Katso, heidän korvansa ovat ympärileikkaamattomat, eivät he voi kuunnella. Katso, Herran sana on tullut heille pilkaksi, ei se heille kelpaa.
Minä olen täynnä Herran vihaa, en jaksa sitä pidättää; vuodata se lapsukaisiin kadulla, niin myös nuorukaisparveen. Sillä niin mies kuin vaimokin vangitaan, niin vanhus kuin ikäloppu.
Heidän talonsa joutuvat vieraille, niin myös pellot ja vaimot; sillä minä ojennan käteni maan asukkaita vastaan, sanoo Herra.
Sillä kaikki, niin pienet kuin suuretkin, pyytävät väärää voittoa, kaikki, niin profeetat kuin papitkin, harjoittavat petosta.
He parantavat minun kansani vamman kepeästi, sanoen: ”Rauha, rauha!” vaikka ei rauhaa ole.
He joutuvat häpeään, sillä he ovat tehneet kauhistuksia; mutta heillä ei ole hävyntuntoa, he eivät osaa hävetä. Sentähden he kaatuvat kaatuvien joukkoon, sortuvat, kun minä heitä rankaisen, sanoo Herra.
Näin on Herra sanonut: ”Astukaa teille ja katsokaa ja kysykää muinaisia polkuja, kysykää, mikä on hyvä tie, ja vaeltakaa sitä, niin te löydätte levon sieluillenne”. Mutta he vastasivat: ”Emme vaella”.
Ja minä olen asettanut teille vartijat: ”Kuunnelkaa pasunan ääntä”. Mutta he vastasivat: ”Emme kuuntele”.
Sentähden kuulkaa, te kansat, ja tiedä, seurakunta, mitä heille on tapahtuva.
Kuule, maa! Katso, minä tuotan onnettomuuden tälle kansalle, heidän hankkeittensa hedelmän, sillä he eivät ole kuunnelleet minun sanojani, vaan ovat hyljänneet minun lakini. ” Jer.6: 10-19
Ismo: ”Puolet maailmaan varallisuudesta on muutaman kymmenen ihmisen hallussa, maailmassa käydään sodaksi luokiteltavia taisteluja n. 30:ssä paikassa, maailmassa on aseita enemmän kuin koskaan ja ihmisiä kuolee kuin kärpäsiä nälkään, markkinavoimien ahneuden tähden. jne.”
Eivät ihmisluonto, vallanhimo ja ahneus miksikään ole muuttuneet.
Ennen hallitsijat, perintönä yhteiskunnallisen asemansa saaneet, kirkko ja paavi omistivat kaiken. Rahvas eli orjuudessa ja köyhyydessä. Omistivat tuskin paitaa, jota päällään pitivät. Sotia käytiin jokaisen nurkan takana, vaikka väkeä Telluksella oli vain murto-osa nykyisestä. Valloitus-, risti- ja ryöstöretket olivat jokapäiväistä kauraa. Kristillinen kirkko ja paavi eivät olleet sotimisen, juonittelun ja vallanhimon suhteessa yhtään tavallista rahvasta tai hallitsijoita parempia. Kaikilla oli oma agenda ja etu ensimmäisenä. Juonittelut, kierous, korruptio ja rikollisuus rehottivat. Epäoikeudenmukaisuus lainkäytössä oli jokapäiväistä. Ihmisiä kuoli kuin kärpäsiä oikeudenmukaisuudeltaan kyseenalaisissa mestauksissa, kidutuksissa, sodissa ja tauteihin, joita ei osattu parantaa.
On totta, että parantamisen varaa on vieläkin, mutta kyllä pitkälle on jo päästy kehityksen tiellä noista menneistä ajoista.
Kehitys kehittyy ja sivistys sivistyy, kun aikaa kuluu.
Sari R-L pelasi Venäjä-kortin täswä yhteydessä mutta ei taaskaan Saudi-Arabia korttia. Venäjällä homoseksuaalisuus on laillista mutta Saudeissa sen harjoittamiswsta taoetaan. Ehkäpä se on vain ihqua toiseutta jit emne ymmärrä.
Kommentoin blogikirjoitusta jossa puhutaan Venäjästä.
On ongelmallisempaa, että homojen syrjimistä suvaitaan ja siihen kenties kannustetaankin maassa, missä homous on kuitenkin laillista. Se, että laki ja käytäntö vastaavat toisiaan, on rehellisempää, vaikka ei vastaisikaan länsimaista oikeustajua.
Aivan mutta aina kun homouden tuomitsevista valtioista ja/tai yhteisöistä puhutaan,et koskaan ota esille islamia tai muslimeita.
Venäjän uskonnonvapausongelmien suhteen yksi mahdollisuus olisi ehkä se, että pyrimme ymmärtämään ”itäistä ajattelua” ja hyväksymään sen, että ”Venäjä ei muutu länneksi” (länsimaiseksi demokraattiseksi oikeusvaltioksi jonka perustavia arvoja ovat muun muassa sananvapaus, uskonnonvapaus, vähemmistöjen oikeudet jne.)
Itse en kannata tätä vaihtoehtoa. Linkki teemaa sivuavaan haastatteluun:
https://www.kotimaa.fi/artikkeli/jukka-korpela-on-kahden-totuuden-kansalainen/
Ajattelun ymmärtäminen ei tarkoita sen hyväksymistä. Korpela on luultavasti oikeassa ettei Venäjästä koskaan tule länsimaista demokratiaa ja sille emme mitään voi.