Kesä on siitä metkaa aikaa mediassa, että uutisköyhyyden takia, milloin mikäkin asia voi nousta ”kohu-uutiseksi”. Toisaalta kun vähintään puoli-Suomea lomailee, niin isotkin asiat voivat mennä kesätoimituksissa vähäisellä huomiolla ja kevyellä käsittelyllä.
Tämän kesän ”Räsäs-kohu” saatiin siitä, että Päivi ja Niilo Räsänen julkaisivat avioliittoa ja seksuaalisuutta käsittelevän hengellisen kirjan herätysliikkeensä kesäjuhlilla. Kirja on, kuten kirjoittaja omassa tiedotteessaan toteaa ”hengellinen ja kirkkopoliittinen, ei puoluepoliittinen kannanotto”. Kirjassa puhutaan synnistä, armosta, uskosta ja toivosta – hengellisten kirjojen peruskauraa siis – ja siinä on siteerattu lauseita, joita parituhatta vuotta on voitu lukea Raamatun lehdiltä. Suomessa kaikki kristilliset kirkot ovat tällä hetkellä määritelleet avioliiton miehen ja naisen väliseksi, ja Räsästen kirja jatkaa tällä linjalla. Mikä siitä sitten teki kohu-uutisen?
Ehkä se, että sana ”synti” mainittiin uutisoinnissa ja samassa unohdettiin poliitikollakin olevan uskonnonvapaus ja oikeus toimia myös muissa rooleissa. On itse asiassa aika kummallista, jos Niilo Räsänen luterilaisen kirkon pappina ja Päivi hengellisten tilaisuuksien maallikkopuhujana eivät voisi ottaa osaa kirkkokuntansa keskusteluun avioliitosta.
Puoluetoimistomme postilootaan mahtuu kesäajasta huolimatta foliohattuja, mutta väännetään nyt rautalangasta niidenkin lähettäjille: Kristillisdemokraattinen puolue ei ota puolueena kantaa syntikysymyksiin, vaan jätämme ne kirkkojen asiaksi. Puolueen linjaukset pohjautuvat puolueen arvoihin ja se on perustamisestaan vuodesta 1958 kannattanut avioliittolakia miehen ja naisen välisenä. Puolue kunnioittaa myös jäsentensä uskonnonvapautta eikä millään tavalla rajoita heidän osallistumistaan omien kirkkojensa opilliseen keskusteluun.
Sen sijaan ilman kohua, joka olisi todellakin syytä nostaa, on jäänyt Venäjän uskonnonvapaus tilanteen radikaali muuttuminen. ”Terrorisminvastaisten” lakien varjolla naapurimaassa ollaan heikentämässä yksityisyydensuojan ja kansalaisjärjestöjen toiminnan lisäksi uskonnollisten yhteisöjen elintila. Vastaisuudessa mm. yksityiskodeissa ei voi kokoontua uskonnolliseen toimintaan (iso osa noin 7 000 protestanttisesta seurakunnasta kokoontuu kodeissa), jokaisella kansalaisella on velvollisuus ilmiantaa tällainen uskonnollinen toiminta, lähetystyö on sallittua enää hallituksen erillisellä luvalla ja esim. ilman lupaa tapahtuva evankelioiva keskustelu vierustoverin kanssa voidaan tulkita rangaistavaksi lähetystyöksi. Tästä, jos mistä olisi syytä nostaa kohu, mutta pöyristyttävästä lakipaketista on uutisoitu lähinnä teleoperaattoreiden viestintätietojen säilytysvelvoite.
kimmo wallentin :”No, älä ole huolissai kannatuksestasi…”
Hyi sinua kimmo. En ole misään vaiheessa ollut huolissani ”kannatuksestani”, koska me puolueisiin koskaan sitoutumattomat emme puolueista ja muista korporaatioista poiketen koskaan ole mitään ”kannatusta” tavoitelleetkaan, vaan tavoitteemme on ollut jo ”muinaisella” 90-luvulla Uudenmaan uusyrityskeskukselle kertomani liikeidea vailla taloudellisen voiton maksimointia tavoitteena ainoastaan se, että me kaikki pärjäisimme.
Hämmästyttävän vähän otamme kantaa tuohon Venäjän uuteen ”isoveli valvoo” lakiin. Pelkäämmekö alitajuisesti, että sellainen voi olla totta Suomessakin jonain päivänä?
Hämmästyttävää!
Räsästen avioliittoa käsittelevä kirja on saanut paljon huomiota ja odotettavasti tuomittu omaan lokeroonsa oman ideologiansa väkisin läpi tunkevien uudistusmielisten taholta.
http://susannakoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219638-jep-vain-seta-sertifioitu-puhe-sallittu
Astuuko Suomessa piankin voimaan laki, joka velvoittaa ihmisiä ilmiantamaan jokaisen, joka pitäytyy perinteisen avioliittomallin (yksi mies, yksi nainen) kannalla?
Sehän on räikeää kirjabisnestä, mitä rumemmin sanovat sitä paremmin asialla hekkumoijjat ostavat.
Seppo,
entisenä kirjakauppiaana tiedän, että Suomessa ei voi kristillisillä kirjoilla harjoittaa räikeää kirjabisnestä. Painokset ovat pieniä ja ostajakunta vielä pienempi.
Jos et ole lukenut kirjaa, jotta osaisit kommentoida sen sisältöä, niin ehkä kannattaisi jättää kirjabisneksellä tölviminen sikseen.
Usk. kirjoja myydään Salme muuallakin kuin kirjakaupoissa. niitä on saatavilla yleensä aina hengellisten tilaisuuksien yhteydessä. Ja bisnestä se on pienempikin bisnes.
Olen kuunnellut satoja usk. esitemiä ja usein pitäjä viittaa samalla’ siellä perällä’ myytävänä olevaan kirjaansa.
On se ihmeellistä, että se hyvä mitä Niilo ja Päivi Räsänen tekevät on käännetty Suomessa pian vääryydeksi.
Venäjän tilanne on mielenkiintoinen onko pelko koskaan ollut hyvä ase? Kristityt kun ovat niin kovin pelottavia. Vai onko kyse islamista ja sen noususta?
Tähän sopii hyvin arvostamani professorin asiallinen blogi linkki. Jos sallitte.
http://timo-vihavainen.blogspot.fi/2016/07/ylpeys-ja-ennakkoluulo.html
En ole havainnut kenenkään varteenotettavan kirjoittajan kyseenalaistaneen Päivi ja Niilo Räsäsen oikeutta ilmaista näkemyksiään ja julkaista ko. kirja. Sananvapaus ja myös uskonnonvapaus takaavat heille tämän oikeuden.
Sen sijaan kirjassa esitetyt näkemykset – siinä määrin kun niitä on siteerattu julkisuudessa – ovat saaneet osakseen kritiikkiä, samoin Päivin esittämä kritiikin kritiikki. (Joku on ehkä ehtinyt jo lukaisemaan kirjan.)
Uskonnonvapaus ei ole suoja kritiikkiä vastaan. Kriitikoita on perusteetonta syyttää siitä, että he loukkaavat Päivi ja Niilo Räsäsen uskomisen vapautta.
En ole lukenut Räsästen kirjaa mutta ainakin kritiikki kohdistuuvain ja ainoastaan siihen että he pitävät oikeana avioliittona vain miehen ja naisen välistä liittoa. Tämä tuntuu sikäli käsittämättömältä että vielä n 20 vuotta sitten kukaan ei muuta avioliittoa esittänytkään.
Kun parisuhdelakia käsiteltiin, kaikki sen puolustajat sanoivat että tarkoitus ei ole laajentaa avioliiton määritelmää. En myöskään julkisuudessa havainnut että kukaan muukaan olisi sitä vaatinut. Päinvastoin loukkaannuttiin jos joku rohkeni tätä epäillä.
Kritiikki kohdistuu osaltaan siihen, mitä Räsäset kirjoittavat homoseksuaalisuuteen liittyen:
”Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan jokainen ihminen on seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta tasavertainen ja yhtä arvokas. Tasavertaisuus ei kuitenkaan merkitse seksuaalisen käyttäytymisen tasavertaisuutta.”
”On julmaa ja rakkaudetonta, jos homoseksuaalisuuden harjoittamista ei sanota synnyksi.”
Näiden sitaattien voi katsoa olevan Päivi ja Niilo Räsäsen tulkintaa Raamatusta. Vaikka heidän tulkintansa on ”julma ja rakkaudeton”, oikeutta siihen ei voida kiistää.
Toista maata on tämä:
”Samaa sukupuolta olevien parisuhteelle on haettu avioliiton asemaa ja seurakunnan hyväksyntää, jotta voitaisiin torjua homoseksuaalisiin suhteisiin yhdistyvä syyllisyydentunne.”
Tämä on kyökinpöytäpsykologiaa ja raakaa politikointia. Joko Räsäset eivät ymmärrä, kuinka loukkaavaa heidän puheensa on meitä – sateenkaariväkeä – kohtaan, tai sitten he ymmärtävät ja loukkaavat tarkoituksellisesti. Molempi pahempi.
(sitaatit MTV:n sivulta)
Loukkaavaa? Tässähän se juuri on. Joitain mielipiteitä ei saisi sanoa koska ne loukkaavat jotakuta. Tässä osut kyllä asian ytimeen. Voisiko loukkaantumisen sijasta esittää omia käsityksiään?
Sananvapaus on myös oikeutta ilmaista loukkaantumisensa. Loukkaajan vastuuseen kuuluu ottaa nämä ilmaisut vastaan.
korjaus edelliseen:
”… homoseksuaalisuuden harjoittamista ei sanota synniksi.”
Raamattu ei tunne nykyistä byrokraattista ja seremoniallista avioliittoa ja vihkitoimitusta, miksi sitä sitten yritetään sellaisena tarjota, markkinoida ja mainostaa?
Miksi kirkko on ominut itselleen byrokraattisen vihkioikeuden? Lutherinkin mielestä se oli yhteiskunnan tehtävä, eikö se voisi olla sitä edelleenkin?
Ja miksi ihmeessä Päivi Räsäseen päin katsotaankaan, hänelle korvaa lotkautetaankaan homojen ja lesbojen taholta? Mitä ihmeen painoarvoa hänen mielipiteillään kahden ihmisen väliselle rakkaudelle on?
Avioliitosta on tehty niin kummallinen paketti ja sille annetaan ihan ylimitoitettu lataus ja arvo ja sitten vielä kuvitellaan, että sitä kannattaa kauheasti tselle hamuta. Miksi se on niin korostunut asia kirkossa ja myös muualla, missä ei välttis edes kirkon oppeja muutoin kovin arvosteta ja noudateta?
Vuokko: ”Miksi kirkko on ominut itselleen byrokraattisen vihkioikeuden? Lutherinkin mielestä se oli yhteiskunnan tehtävä, eikö se voisi olla sitä edelleenkin? ”
Tuhannen taalan kysymys. Niin, miksi ihmeessä? Alkujaan kirkko kai omi vihkioikeuden voidakseen valvoa ja kontrolloida kansalaisten seksuaalista käyttäytymistä.
Voisikohan vihkioikeudesta edelleen kiinni pitäminen ainakin osittain johtua siitä, että komiat kirkkohäät ovat enää kirkon ainoa kaupaksi käyvä tuote (hautajaisten ohella), siis sellainen tuote, joka kelpaa muuten jo täysin maallistuneillekin kirkon jäsenille.
”Voisikohan vihkioikeudesta edelleen kiinni pitäminen ainakin osittain johtua siitä, että komiat kirkkohäät ovat enää kirkon ainoa kaupaksi käyvä tuote (hautajaisten ohella), siis sellainen tuote, joka kelpaa muuten jo täysin maallistuneillekin kirkon jäsenille.”
Tietysti se johtuu siitä. 🙂
Eihän kirkko tarvitse vihkioikeutta, muuten kuin taloudelliselta pohjalta. Katolinen kirkko näki tässä aikoinaan ”markkinaraon”.
Minustakin kirkon pitäisi luopua vihkioikeudesta. Vapaakirkko aikoo niin tehdä jos vähänkään on painostusta siihen suuntaan, että pitäisi alkaaa vihkiä homopareja, luovutaan välittömästi vihkioikedesta. Tämän kuulin ensikäden tietona luotettavalta taholta.
Ei kirkko sitä ole ominut. Maassamme on vaikka kuinka paljon uskontokuntia joilla on vihkimisoikeus.
Juhani: ”Ei kirkko sitä ole ominut. Maassamme on vaikka kuinka paljon uskontokuntia joilla on vihkimisoikeus.”
– Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
Sari: ”Eihän kirkko tarvitse vihkioikeutta, muuten kuin taloudelliselta pohjalta.”
Niinpä. Monet ovat valmiita maksamaan kirkon jäsenmaksuja siitä ilosta, että voivat viettää kirkkohäät. Jotkut jopa liittyvät kirkkoon vain ja ainoastaan siitä syystä.
Sari: ”Minustakin kirkon pitäisi luopua vihkioikeudesta.”
Ihan hyvä, ollaan sentään jostain samaakin mieltä.
Sari Essayah ihmettelee miksi kristillisdemokraattisen puolueen kansanedustajan, entisen sisäministerin ja puolueen pitkäaikaisen puheenjohtajan Päivi Räsäsen puheista on noussut kohu. Räsänen kirjoitti uudessa kirjassaan muun muassa että ” on julmaa ja rakkaudetonta jos homoseksuaalisuuden harjoittamista ei sanota synniksi”.
Ilmeisesti Essayahin mielestä em. sanoissa ei ole mitään oudoksuttavaa. Tälläiset puheet kun ovat olleet ihan ”peruskauraa” melkein meidän päiviimme asti. Essayah on tietysti oikeassa. Ei nimittäin ole kuin muutama vuosikymmen siitä kun homoseksuaalisuuden harjoittaminen oli paitsi synti myös rikos. Ja se on edelleen sekä synti että rikos monissa maailman maissa. Miksi siis tämä kohu?
Monien mielestä se, että joku asia on ollut ihan ”peruskauraa” meidän päiviimme asti ei vielä tee siitä hyväksyttävää. Kuten ei sekään että sitä perustellaan Raamatulla.
Yksi esimerkki voisi olla lasten ruumiillinen kuritus. Sekin on ollut lastenkasvatuksen valtavirtaa, ”peruskauraa”, ja sitä on nimenomaan perusteltu Raamatulla (”ken vitsaa säästää se lastaan vihaa”). Vanhoina hyvinä aikoina ajateltiin että olisi julmaa ja rakkaudetonta jos lapsia ei kuritettaisi ruumiillisesti. Kurittamatta jääneistä huonotapaisista lapsista kasvaa huonotapaisia aikuisia. Vitsan käyttäminen sen sijaan on rakkauden osoitus.
Perinteiseen kristilliseen rakkauden käsitteeseen liittyy joitain aspekteja joita on nykyaikana alettu arvioida kriittisesti. Siitäkin huolimatta että ne ovat olleet kristllistä peruskauraa parituhatta vuotta.
Itse kuulun niihin joiden mielestä ”perinteisyys” ei vielä tee asiasta hyväksyttyä, tai se. että asiaa on mahdollista perustella Raamatulla. Jos perinteisyys riittäisi oikeuttamaan asiat niin sitten olisi ehkä hyväksyttävä myös Essayahin kritisoimat uskonnonvapauden rajoitukset Venäjällä. Se ”uskonnonvapauden” käsite johon Essayah viittaa ei ole kovinkaan perinteinen ilmiö. Autoritäärinen hallinto ja erilaiset sanan ja -uskonnonvapauden jne rajoitukset ovat sen sijaan olleet peruskauraa meidän päiviimme asti, myös kristillisissä maissa, joissa useinkin oli se tilanne että jotain kirkkokuntaa suosittiin voimakkaasti ja muita rajoitettiin. Tämä tilanne on nyt ilmeisesti Venäjällä.
Nyt putäisi enää tietää mikseivät Räsänen ja Essayah saisi olla tätä mieltä. En ota kantaa heudän mieliputeisiinsä mutta on heillä oikeus olla eri mieltä valitsevan muodin kanssa.
Juhani,
Kyllä Räsänen jne voivat olla eri mieltä ”vallitsevan muodin” kanssa.
Ja onhan tuo Venäjäkin eri mieltä länsimaissa vallitsevien ”muotien” kanssa, kuten sananvapauden, uskonnonvapauden, homojen syrjimättömyyden jne kanssa. Perinteinen kristillisyys on siellä kuitenkin kovasti vahvassa asemassa, kysykää vaikka Venäjän ortodoksikirkon johtajilta.
Räsänen ja Essayah saavat ilmaista mielipiteensä, mutta senkin saa sanoa, että on jyrkästi heidän kanssaan eri mieltä. Mielipiteen vastustaminen ei tarkoita pyrkimystä sen vaientamiseen.
Martti P, juu, näin on. Monet uskovat ihmiset eivät jostain syystä ymmärrä tätä.
Kannattaa lukea kirja, niin tietää mitä siinä lukee. Tässäkin keskustelussa on lanattu pätkiä kirjasta, ilman sitä kokonaisuutta johon lainaus kuuluu. Lainausten jatko on tässä vielä tärkeämpi. Olen samaa mieltä, kuin Räsäset, että kun syntinen tunnustaa synnit Jumalalle, niin Jumala on armollinen ja antaa kaikki synnit anteeksi. Harmi, jos kirkko vesittää Jumalan lain, jolloin evl-kirkon opetuksen mukaan synnittömät eivät armoa tarvitse. Mielestäni luterilaisessa messussa oleva synnintunnustus -osuus on tärkeä ja me voimme luottaa siihen, että katuva syntinen saa synnit anteeksi.
Jokainen tunnustaa oman syntisyytensä ja omat syntinsä. Kristityn tehtävä ei ole puuttua lähimmäisensä tekemisiin ja tekemättä jättämisiin elleivät ne aiheuta pahaa toisille. Heikompia tulee puolustaa mielivaltaa vastaan.
”Monien mielestä se, että joku asia on ollut ihan “peruskauraa” meidän päiviimme asti ei vielä tee siitä hyväksyttävää. Kuten ei sekään että sitä perustellaan Raamatulla.” Sari R-L
Millä asiat tulisi mielestäsi perustella kristinuskon piirissä ellei Raamatulla? On hyvin luonnollista, että kristityt perustelevat käsityksensä Raamatun ilmoituksella.
Millä sinä Sari perustelet avioliittokäsityksesi?
Venäjä-kortti pelattu.