Vaalien alla tarjosin vaaliesitettä tutulle papille vastaan tullessa. Hän toivotti kohteliaasti menestystä vaaleissa, mutta totesi samaan hengenvetoon, ettei ota mainosta, koska kristillisdemokraatit sotkevat uskonnon politiikkaan. No niinpä tietysti. Jos olisin kerinnyt, olisin huikannut perään rokkipappi Tarvo Laakson vaalisloganin: Ei sotkea ateismia politiikkaan!
Koska tilanne ei antanut mahdollisuutta jatkaa keskustelua kollegan kanssa, vuoropuhelu jatkui päässäni. Sotkevatko kristillisdemokraatit todella uskonnon politiikkaan? Toki Kristillisen liiton (SKL) alkuaikoina uskonnolliset teemat olivat paljonkin esillä, mutta puolueen vuoden 2001 nimenmuutoksen ja sen yhteydessä käydyn keskustelun jälkeen on ollut hiljaisempaa. Päätin kuitenkin tarkistaa asian KD:n vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelmasta. 30 sivun ohjelmassa mainittiin sana ”kristillinen” kaksi kertaa arvo-osion yhteydessä. Eipä löytynyt muistakaan käsiin saamistani KD:n ohjelmista uskontoa tuota enempää. Vaalikeskusteluissa en muista KD:n edustajien ottaneen esille uskonnollisia aiheita, ellei arvokysymyksiä lueta sellaisiksi.
Johtuuko puhe uskonnon sekoittamisesta politiikkaan sitten KD:n puheenjohtaja Päivi Räsäsestä, jonka esiintymisistä on viime vuosina noussut monta mediamylläkkää? Katsoin TV 2 Homoillan vuodelta 2010 uudelleen. Vaikka pääosa Räsäsen argumentaatiosta käsitteli muita kuin uskonnollisia kysymyksiä, ohjelmasta kävi kyllä ilmi, että Räsäsen arvot nousevat Raamatusta. Sen sijaan kun esimerkiksi pastori Leena Huovinen ja vuoden 2010 Mr. Gay Finland Kenneth Liukkonen pyrkivät ohjelmassa määrittelemään kristinuskon suhteen homoseksuaalisuteen uudelleen, he eivät ilmaisseet katsomuksellisia lähtökohtiaan. Tämä ei tietenkään merkitse sitä, ettei heillä olisi ollut sellaisia. En kuitenkaan muista kenenkään arvostelleen heitä oman uskontonsa sekoittamisesta politiikkaan.
Entä sekoitetaanko KD:ssä regimentit keskenään? 500 vuotta sitten Martti Lutherin kahden regimentin, maallisen ja hengellisen hallintavallan, oppi nousi keskeiseltä osin katolisen kirkkovaltion kritiikistä. Kirkko oli pitkään sekaantunut maallisen valtion toimintaan. Luther ei varmaankaan arvannut, että Pohjoismaissa asiat kääntyisivät päälaelleen: syntyi valtiokirkkojärjestelmä, jossa valtiolla oli dominoiva ote kirkon asioihin. Siinä missä kirkkovaltiossa paavi oli maallisen vallan pää, valtiokirkossa kuninkaasta tuli kirkon pää.
Kahden regimentin opin vastaisesti valtio määräsi ihmisten omiatuntoja hengellisissä asioissa. Varsinkin luterilaisen puhdasoppisuuden aikana ja sen jälkeen valtio yhdessä kirkon kanssa pyrki kahlitsemaan kirkon sisältä nousseita hengellisiä liikkeitä. Konventikkeliplakaatti kielsi 1726–1870 hengelliset kokoukset ilman papiston läsnäoloa. Sen vaikutuksesta kuuluisat Kalajoen käräjät käynnistettiin herännäisliikettä vastaan. Suomessa uskonnonvapaus tuli voimaan vasta vuonna 1923.
Ruotsissa nykyinen kirkollisen hallinnon vahva politisoituminen on perua valtiokirkosta. Suomen kirkossa politiikan tunkeutuminen hengelliselle alueelle näkyy muun muassa sosiaalisen evankeliumin ylikorostumisena ja homoliikkeen ideologian ja agendan kritiikittömänä omaksumisena.
Vanhan testamentin profeetat kritisoivat usein persoonakohtaisesti yksittäisiä hallitsijoita ja yhteiskunnallisia epäkohtia. Heille ei ollut olemassa regimenttijakoa hengelliseen ja maalliseen. Vanhan ja uuden liiton taitteessa toiminut Johannes Kastaja menetti päänsä, kun arvosteli Herodes Antipasta tämän moraalittomuudesta. Uskonpuhdistaja Martti Luther otti aktiivisesti kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja arvosteli tasapuolisesti sekä maanomistajia että kapinaan nousseita talonpoikia. Meidän aikanamme Martin Luther Kingin evankeliumista nouseva sanoma vaikutti voimakkaasti yhteiskunnalliseen ajatteluun.
Politiikkaa ei pidä sotkea uskontoon, mutta Jumalan ilmoitus koskee myös politiikkaa. Aikamme tarvitsee yhä kipeämmin niitä, jotka uskaltavat pitää ilmoitusta esillä. Vaikka politiikkaa voidaan tehdä ja on tehty terveen järjen ja luonnollisen moraalin pohjalta, se ei riitä maailmassa, josta terve järki on katoamassa ja moraali on korvautumassa amoraalilla. Jos Jumalaa ei ole, kaikki on sallittua.
Aihetta liippaa läheltä Tampereella 20.4.2015 pidetty seminaari Kirkko etsii paikkaansa, ks. varsinkin dos Niko Huttusen luento, joka alkaa ao. videoklipistä noin 30 min. kohdalta.
T.H. / J.K.
Tie helvettiin -lause oli tarkoituksellinen muunnos tunnetusta sloganista. Perässä olisi ehkä pitänyt olla hymiö ;-}, vaikka sen vakavissani sanoinkin. Viittasin sillä kaima Ketomäen perusteluihin Anna Kontulan ajattelun oikeutuksesta. Anna Kontula piti epäloogisena sitä, että eläinporno on kielletty, mutta eläimiin sekaantuminen ei. Hän vain jättää ovelasti vastaamatta siihen, kummalla tavalla epäloogisuus korjattaisiin: eläinpornoko kiellettäisiin vai eläimiin sekaantuminen sallittaisiin?
Tällaisia järjettömyyksiä joudumme kohtaamaan ja miettimään, kun terve järki on kadonnut.
J.K. totesi: ”Ongelmaksi jää tietysti se, kuka määrittelee mikä on terveen järjen ja luonnollisen moraalin mukaista.” Niinpä, kuka sen määrittelee, tai sen, mikä on kohtuullista, kaunista, kunnioitettavaa, hyvää, pahaa, etc.? Kautta ihmiskunnan historian ihmisyhteisöt ovat sitä tehneet. Monet asiat kuten miehen ja naisen välinen avioliitto, yksilön moraalin kehitys ja moraalilait ovat universaaleja.
Ihmisten/yhteisöjen luonnollinen moraalitaju ei tietenkään ole täydellistä. Päinvastoin tuntuu, että se aika ajoin pimenee täydellisesti. Silloin eri tyyppiset anomaliat saavat tilaa. Länsimaissa se on juuri nyt tapahtumassa ja siksi olemme kulttuurimme illassa. Tähän on vaikuttanut erityisesti relativismi ja käytännöllinen ateismi.
Emme pärjää pelkän omatuntomme ja terveen järjen varassa, vaan tarvitsemme Jumalan ilmoitusta, sanaa. Se vahvistaa ja kirkastaa sen, minkä me myötäsyntyisesti tiedämme oikeaksi ja hyväksi, tai toisin päin: nuhtelee meitä, kun olemme hakoteillä.
Juhani Räsänen,
en oikein tiedä, luenko sinua ”vääristävien” silmälasien läpi, mutta sellainen kuva minulle jää, että näet kovin kapeasti sen, miten terveen järjen ja luonnollisen moraalitajun heikkeneminen ilmenee länsimaissa. Tuntuu siltä, että ihmisen seksuaalisuus – laajasti ymmärtäen – ja siihen liittyvät ilmiöt ovat ajattelussasi kovin keskeisiä.
Luxemburgin pääministeri Xavier Bettel ja arkkitehti Gauthier Destenay avioituivat eilispäivänä. He ovat eläneet viisi vuotta rekisteröidyssä parisuhteessa. Bettel on EU-maan pääministeri, joka elää ”sateenkaariavioliitossa”. Onko tämä niitä ilmiöitä, joiden vuoksi olemme ”kulttuurimme illassa”?
Itse näen muun muassa röyhkeän taloudellisen saalistamisen ja veropakoilun, jota eurooppalaiset valtiot edesauttavat verolainsäädännön porsaanrei’illä ja katsomalla sormien läpi harmaata taloutta, todella vakavana osoituksena moraalikadosta, joka jäytää yhteiskuntia.,
lisäykseksi:
Bettel on siis _ensimmäinen_ EU-maan pääministeri, jonka aviopuoliso on samaa sukupuolta
Minä kunnioitan monilta osin Suomen Kristillistä Liittoa/Kristillisdemokraatteja. Siellä on vaikuttanut monia sellaisia henkilöitä, kuten Martti E. Miettinen, jotka suotta ovat jäämässä pois jopa alaviitteistä. SKL/KD on puolueista oikeastaan ainoana johdonmukaisesti vastustanut muun muassa aborttia, pitänyt sitä murhana, mitä se minunkin mielestä on. Kaikkea elämää omasta mielestään intohimoisesti suojeleva, edistyksellinen ja suvaitseva punavihreä ”intellektuelli” saattaa silmääräpäyttämättä hyväksyä syntymättömien lapsien/sikiöiden joukkomittaisen lahtaamisen eikä se kolkuta kulttuuripersoonan/liberaalin valomerkkipapin omaatuntua tippaakaan.
Yhtä asiaa en ymmärrä: miksi tästä homokysymyksestä on tullut monissa sellaisissa uskonnollisissa piireissä, joita itse arvostan, tälläinen megaluokan kysymys (kulttuurit tuhoutuvat, sivilisaatiot luhistuvat)? Pari vuosikymmentä sitten SKL:n kansanedustaja, pappi ja psykiatri Asser Stenbäck kannatti homojen kastraatiota. Sitä ei koskaan lakkaa yllättymästä, mihin kaikkeen sinänsä hyvää tarkoittavat, täysjärkisinä pidetyt kunnialliset perheenisät tai -äidit kykenevät uskonnon tai tieteen nimissä (tai punavihreä älykkö).
Kari-Matti Laaksonen :” Kaikkea elämää omasta mielestään intohimoisesti suojeleva, edistyksellinen ja suvaitseva punavihreä “intellektuelli” saattaa silmääräpäyttämättä hyväksyä syntymättömien lapsien/sikiöiden joukkomittaisen lahtaamisen eikä se kolkuta kulttuuripersoonan/liberaalin valomerkkipapin omaatuntua tippaakaan.”
Raskaudenkeskeytykset eivät lopu syyllistämällä naiset, jotka turvautuvat aborttiin. Suomessa laillisen abortin hyväksyy kaksi lääkäriä, eikä abortti varmasti ole helppo ratkaisu raskaana olevalle naiselle. Mielestäni se on kuitenkin huomattavasti parempi vaihtoehto kuin laiton abortti. ”Vuosittain laittomien aborttien seurauksena kuolee arviolta 70 000 naista ja lähes 250 000 lasta jää ilman äitiä. Komplikaatioita saa 5 miljoonaa naista.”
Tuula. Raskaudenkeskeytykset jatkuvat, vaikka terveydenhuollon henkilöstölle annettaisiin omantunnon vapaus kieltäytyä abortin tekemisestä.
En edelleenkään ymmärrä mihin vedetään raja jos ihmiselle annetaan ns omantunnon syistä oikeus kieltäytyä tekemästä niitä tehtäviä joihin hänet on palkattu.
Tässä ko, tapauksessa raja olisi siinä, että ei tarvitsisi osallistua raskauden keskeytyksiin. Hyvin selvä raja.
Valitettavan paljon on heitä, joiden omatunto ei kolkuta ja siksi abortit jatkuvat.
Kari-Matti. Homouden harjoittaminen jatkuu, vaikka perinnöllisyystieteen valossa sen ominaisuuden olisi tullut kadota, koska aiemmin homot eikä lesbot eivät voineet saada lasta. Miten tämä ominaisuus on voinut siirtyä homosukupolvesta toiseen? Nyt lääketieteen teknisen keinot mahdollistavat kaikenlaista toimintaa, joka ei ole Raamatun opetuksen mukaista. Tosin homouden selvää geeniäkään ei ole löydetty. Ympäristön vaikutus on keskeistä johtamassa homoseksuaalisuuden harjoittamiseen. KS. esim. Katarina Alanko mm. homouden ”kiinnostuksen ilmaisua” ja ympäristön vaikutuksia homouteen tutkinut väitöskirja Turussa muutama vuosi sitten.
Risto. Katariina Alangon väitöskirjan keskeisin tutkimustulos oli se, että lapsuuden sukupuolelle epätyypillinen käyttäytyminen, oli sitten myöhemmin kyseessä hetero tai homo, ennusti jossain määrin masennus- ja ahdistusoireita myöhemmin aikuisiällä. Tähän kun lisää ripauksen sosiaalipsykologiaa (peruskurssikin riittää), niin eipä ole tutkimustulos suuri sensaatio. Niin kielteistä ja julmaakin vertaisryhmien palaute jo lapsuudessa yleensä vähänkin millä tavalla tahansa ”poikkeavalle” lapselle on.
Toinen seikka Alangon väitöskirjassa oli se, että perinnölliset tekijät selittävät n. 50% homouden syistä. Sen verran minäkin tunnen evoluutiopsykologiaa sekä käyttäytymisgenetiikkaa, että ymmärrän kaiken käyttäytymisen olevan toisiaan eri painoarvoilla ehdollistavien useiden geenien sekä ympäristövaikutusten monisyisen vuorovaikutuksen tulos.
Homoseksuaalisuus todennäköisesti on yhtä vanhaa kuin ihmissuku. Sillä voi olla yllättävän paljon merkillisempi merkitys ihmislajin menestymisen kannalta kuin kaikkein kaavamaisimmissa käsityksissä yleensä ajatellaan.
Mutta tämä on loputon suo, joten kaiketi paras lopettaa upottava taivallus tällä kertaa tästä aiheesta tähän:-)
On luonnollista, että uskova poliitikko tuo arvonsa politiikkaan. Sen sijaan kirkkoon politiikan tuominen on mielestäni eriseuraisuuden synti (33/38 käännös) (Gal. 5:20). Kirkkoa tulisi ohjata Raamatun ja synnistä pyrkiä eroon. Nykykäännös puhuu vain eripurasta ja taustalla oleva eriseuraisuus jää huomiotta hajottavana tekijänä. Kristityssä maassa tulisi toteutua Jumalan tahto Isä meidän rukouksenkin mukaan – siis jos me kristityt olemme tosissamme sitä rukoilemassa ja uskomme Jeesukseen sekä noudatamme sitä mitä hän käski noudattaa.
Kari-Matti. Alangon väitöskirja pystyi tutkimusten ja asetettujen kysymysten avulla tuomaan julki, että puolet homoutta selittävistä tekijöistä on ympäristöstä johtuvia. Oliko kysymykset kaikkien vaikuttavien ympäristötekijöiden osalta täysin kattavia? Rohkenen epäillä tätä vahvasti ja jatkotutkimuksilla tunnistettaisiin niitä lisää.. Toisesta puolesta eli perinnöllisyydestä Alanko totesi mm. ettei homouden aiheuttamaa geeniä ole löydetty. Väittämiä ja oletuksia on olemassa. Väitöskirja eikä tutkija ei ole perinnöllisyystieteen asiantuntija. Olen havainnut väittämiä homouden geeniperäisyydestä viime vuosituhannella jo paljon ennen kuin geenit oli ihmisen tiedossakaan tunnistettuina. Missä on tunnistettu perimältään homovauva syntymässä?
Risto. Ei mikään käyttäytyminen ole pelkästään geenien, puhumattakaan yhden geenin aiheuttamaa. Ihmisen käyttäytyminen = geenit x ympäristötekijät. Esimerkiksi eri geenitaustaiset reagoivat samaan kasvuympäristöön eri tavoin. Geenit eivät determinoi sinänsä käyttäytymistä, toisaalta ympäristötekijät muovaavat myös geenejä.
Homoseksuaalisuuden suhteen voisi varmaankin sanoa, että eri tekijöiden(hormonaalisten, kognitiivisten, psykodynaamisten jne, jne..) vahvuus vaihtelee eri yksilöillä. Tärkeintähän olisi ymmärtää pari asiaa. Nk. ympäristötekijät(kään) eivät ole yksilön/lapsen valittavissa. Minä en ainakaan, vaikka tekisin mitä, vaikka istuisin viiden homomiehen kanssa tyrmässä kymmenen vuotta tai kävisin säännöllisesti vuositolkulla ”eheytysterapiassa”, en yhtä kaikki voisi vaihtaa heteroseksuaalista identiteettiäni, ainakaan pysyvästi homoseksuaalisuuteen. Siitä riippumatta miten suuri osa seksuaalisuudestani on perimää tai ympäristötekijöiden vaikutusta, heteroseksuaalisuuteni on jokatapauksessa pysyvä osa minua, koska se on ”minä.” Täsmälleen samoin on homoseksuaalisen ihmisen laita.
Tutkimuksen valtavirta om päätynyt pitämään homoseksuaalisuutta – samoin kuin heteroseksuaalisuutta – ihmisen myötäsyntyisenä ominaisuutena. Siitä ei ole selvyyttä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat siihen, että osasta ihmisyksilöitä kasvaa homoseksuaalisesti suuntautuneita. Se kuitenkin on selvää, ettei homouteen – sen enempää kuin heterouteenkaan – voi oppia, eikä siitä voi oppia pois.
Itselleni selvisi 14-vuotiaana, että olen homo, valistuneessa hetero/työläisperheessä kasvanut.. Homous on olemuksellinen ominaisuus minussa, ollut kautta vuosikymmenet. Kinseyn janalla olen ääripäässä.
Risto, kaikki synnynnäinen ja kohdunsisäinen sikiöön vaikuttava ei ole geneettistä vaikka kaikki geneettinen on myös synnynäistä.
Synnynnäisä tekijöitä on mm. hormonaalisia.
Jorma Hentilä :”Homous on olemuksellinen ominaisuus minussa, ollut kautta vuosikymmenet. Kinseyn janalla olen ääripäässä.”
Jos Kinseyn asteikkoa soveltaa meihin vasenkätisinä syntyneisiin, synnyin Kinseyn asteikon vasenkätisten ääripäähän. Kansakoulun alaluokkien opettaja oli henkilö, joka ei nähnyt vasenkätisyydessä mitään hyvää ja jouduin hänen ”oikeakätiseksi eheyttämisensä” ja sen myötä niin julman koulukiusauksen kohteeksi, että lopulta sairastuin selittämättömään kuumeeseen, jonka lääkäri diagnosoi koulukammoksi. Toivuin koulukammosta vanhemmiltani 10-vuotislahjaksi saamani Raamatun avulla, jonka omistan yhäkin.
Nyt olen Kinseyn oikea-vasenkätinen –asteikolla kohdassa, jossa olen ”pääasiassa oikeakätinen, mutta enemmän kuin satunnaisesti vasenkätinen”, sillä vasempaan käteen jäi mm. pallonheitto ja marjojen poiminta. En omista autoa enkä edes ajokorttia, sillä kun olen ollut autossa ”kartanlukijan paikalla”, olen aiheuttanut puolisolleni runsaasti harmaita hiuksia neuvomalla häntä tuntemattomissa risteyksissä kääntymään ”oikealle” kun olisi pitänyt sanoa ”vasemmalle”.
Raamattu on mielestäni kirja, jonka tärkein lähtökohta on arvomaailma eikä fyysinen todellisuus. Siinä maailmassa ”ei ole miestä eikä naista”, vaan meillä kaikilla on ihmisinä yhtäläinen arvo. On harmi, että ”näkymättömän” arvomaailman hierarkiaa halutaan yhäkin toteuttaa fyysisessä maailmassa ja jakaa meidät olemuksellisten ominaisuuksiemme perusteella ”vuohiin ja lampaisiin”. Sama koskee mielestäni myös mm. aborttikysymystä. Miten laillisen abortin hyväksyvänä voi olla yhteisöllinen sellaisten ihmisten kanssa, jotka pitävät sinua tuon hyväksymisen vuoksi ”murhaajana”.
Kinsey tutki homoja miesvankilassa ja kuinka ollakaan homous oli siellä luonnollinen tapa toteuttaa seksuaalisia tarpeita. Tästä alkoi Kinseyn valheen todistelu ja synnin puolustelu. Miten paljon tähän suuntaukseen on vaikuttanut Freudilainen ateistinen ja uskontavastainen ajattelu ja seksuaalisuuden kiinnostus psykologiassa. Ympäristön vaikutus ratkaisee kehityksen. Identtisten kaksosten erilaisuus suhteessa homouteen kertoo omaa kieltään asiasta.
Risto, kaksostutkimus tukee edelleen homouden synnynnäisyyttä.
Monet kohdunsisäiset ja hormonaaliset tekijät voivat identtisilläkin kaksosilla olla erilaiset, silti molempien kasosoten mahdolinen homous on todennäköisempää kuin verrokkikaksosten vaikka kaikki identtiset kasoset eivät molemmat homoja olisikaan..
Raamattu on kirjoitettu Jumalan Seurakunnalle. VT:n puoli näyttää, että se kattoi koko Israelilaisen yhteiskunnan. Laki ei kuulunut pakanakansoille. Israel oli Jumalan Seurakunta. Sen turvana oli Jumalan ohjeet, jotka saatiin ”ylöskirjattua” matkalla Egypti-Kaanaan-maa. Jo alunalkaen oli Jumala tehnyt selväksi mikä sopii ja mikä ei. Nämä ohjeet ovat olleet aina ne parhaat ihmistä suojaavat ohjeet, joita noudattamalla on hyvä seuraamus jo tässä ajassa. Nooan aikana Ihmiskunnan pahuus nousi taivaaseen asti. Kääntyminen pois pahasta olisi ollut pelastus ihminen kerrallaan. Sodoma/Gomorra harrasti luonnottomuuksia ja jo he luulivat, että homoseksuaalisuus voisi miellyttää enkeleitäkin.
Sitten Sodoman tuhon alkoi Jumalan Seurakunta eriytymään ja sille ohjeet annettiin ensin Aabrahamin kautta. Voidaan todeta seuraamukset Jumalalle kuuliaisuudesta ja niistä poikkeamisista.
Tuli Jeesus ja sovitti koko maailman synnit, koko kapinan Jumalaa vastaan. Tehtiin valmis tie, jonka nimi on Jeesus. Tämä tie on tasainen suora tie, jolta yksinkertaisinkaan ei eksy, jos on Tielle astunut.
Onko niitä paljon, jotka taivaaseen pääsevä?
Heitä on vähän, suhteellisesti ottaen, koska muuttumattomalla, uudestisyntymättömällä mielellä ei voi kulkea Taivaantiellä. Voi olla jopa hullu, muttei saastainen, ”… sitä ei kulje saastainen, se on heitä itseänsä varten. Joka sitä Tietä kulkee, ei eksy — eivät hullutkaan.
Sielunvihollinen jäljittelee oikeaa. On olemassa seurakunta, ”corpus permixtum”-selityksellä. Tähän seurakuntaan kuuluu käytännöllisesti katsoen koko yhteiskunta (pelto on maailma).
Jumalan Seurakunta tässä ajassa elää pellossa, muttei ”niinkuin pellossa”.
Pellon eli maailman ”säännöt” on tämän maailmanajan valtiaan Saatanan sääntöjä, jotka ovat kirkkojen tunnustukirjoissa ikäänkuin klausuulien muodossa selittämässä, että miksi miehimykset perivät Taivasten Valtakunnan, tai miksi heterot voivat elää haureudessa, menettämättä seurakunnan jäsenyyttä.
Sekalainen seurakunta noudattaa Raamatua, niin kauan kuin tunnustuskirjat eivät toisin ohjeista tai salli. Tämä tila oli korostettuna Roomalaiskatolisuudessa, mutta luterilaisuudessa periaatteet ”vanhurkautuksesta” on samat, koska vain lapsikasteella on merkitys. ”ei ole mitään autuuttavaa ennen eikä jälkeen (lapsi)kasteen” YJV 1999.
Reijo Mänttäri :” Nooan aikana Ihmiskunnan pahuus nousi taivaaseen asti.”
Isovanhempien perintönä saamassani Orpokodin kirjapainossa Hallessa (Saale) painetussa Raamatussa, jonka he olivat saaneet vihkiraamatuksi 6.6.1926 heidät vihkineeltä W.Simeliukselta, sanotaan jakeissa 1 Moos. 6: 12-13: ”Silloin katsahti Jumala maan päälle, ja katso, se oli turmeltu; sillä kaikki liha oli turmellut itsensä maan päällä. Ja Jumala sanoi Noakille:”kaiken lihan loppu on minun eteeni tullut; sillä maa on täynnänsä väkivaltaa, jota he harjoittavat, ja katso, minä hukutan heidät ynnä maan kanssa.”
Tuula,
onko tuo Hallen käännös suomeksi, eli et kääntänyt saksasta?
Reijo Mänttäri :”Tuula, onko tuo Hallen käännös suomeksi, eli et kääntänyt saksasta?”
On suomeksi.
Kari-Matti. Jeesus ja Sana sekä Pyhä Henki voivat muuttaa ihmisen arvot ja asenteet, jolloin muutos tapahtuu suhteessa homouteen. Ihmisviisaus ei sitä tee, mutta Jumala voi eheyttää ja kutsua ihmisen seuraamaan itseään. Sydämen muutos on ratkaiseva tässä asiassa. Esimerkkejä tästä on olemassa runsaasti. Psykiatria ja psykologia on voimaton eikä ole synnin asiantuntija eikä Jeesuksen pelastuksen tuoja ihmiselle. Siksi synnin edessä psykologia on nostanut kädet pystyyn voimattomana ja huonosti syntejä tuntevana.
Jorma Hentilä 15.5./16.5., ym.
Blogissani tahdoin tuoda esille mm. sen, miten ”politiikka” hyvin laajassa merkityksessä on vaikuttanut kirkossamme, ja otin esimerkiksi sosiaalisen evankeliumin ja homoliikkeen. Vaikka itselleni yhteiskunnallinen näkökulma asioihin on tärkeä, ns. sosiaalisen evankeliumin vanavedessä on kirkkoon tullut teologiaa, joka kieltää kristillisen uskon perusasiat. Jokainen ymmärtää, mitä siitä seuraa, kun papeista enää 34 prosenttia allekirjoittaa uskontunnustuksen. Tämä kehitys ei toki ole seurausta suoranaisesti sosiaalisesta evankeliumista, vaan on pikemminkin liberaaliteologian rinnakkaisilmiö.
Homoliike on aikamme keskeisin uskonpuhdistuskirkkoja hajottava tekijä kaikkialla länsimaissa. Hajottaminen on onnistunut merkillisen hyvin, vaikka seksuaalietiikan ei pitänyt olla teologiamme ytimessä. Tämä on pääsyy, miksi olen pitänyt asiaa esillä. Homoseksuaalisuus kiinnostaa minua myös sielunhoidollisena ja etiologisena kysymyksenä.
Taloudellinen ahneus, veropakoilu yms. ovat esimerkkejä moraalittomuudesta samoin kuin homoseksi tai vaikkapa heteroseksuaalinen don huanismi. Kaikilla meillä on omat heikkoutemme, joiden vuoksi tarvitsemme sekä nuhtelua että Jumalan armoa. Homoaktivismi on kääntänyt asian päälaelleen tekemällä homoudesta hyveen. Sitä kuvaa hyvin Pride-liikkeen nimikin. Samalla se on siirtynyt moraaliselta alueelta a-moraalin puolelle, mikä tekee siitä vaarallista. Teologisesta näkökulmasta homous on siirretty lankeemuksen todellisuuden puolelta luomisen todellisuuden puolelle, mikä on suuri valhe ja Jumalan pilkkaa.
Homoseksuaalisuuden syistä ollaan montaa mieltä. Kuvaavaa on, että homoliikkeen sisällä asiasta on vastakkaisia kantoja. Toisten mielestä homoseksuaalisuus on synnynnäisesti määräytyvää (esim. Yhteys-liike ja Jorma Hentilä), toisten mielestä se on pelkkä enemmistökulttuurin luoma leima vähemmistön hallitsemiseksi (queer-ajattelu ja Olli Stålström). Äärimmilleen vietynä ns. gender-filosofia tarkoittaa sitä, että kukin voi valita sukupuolensa kunkin hetken mieltymyksensä mukaan.
Yhtä kaikki, olivatpa homoseksuaalisuuden syyt mitkä tahansa, Raamatun kanta homoseksiin on selkeän kielteinen ja ihminen on vastuussa sen harjoittamisesta Jumalan edessä.
Kiitos vilkkaasta keskustelusta! Itse joudun rajoittamaan osallistumistani mahdolliseen jatkokeskusteluun ajanpuutteen vuoksi.
Messussa käytän usein synninpäästön sanoina paikkaa, joka on lyhennelmä kohdasta 1. Joh. 1: 7-10. Tämä koskee meitä jokaista, olimmepa sitten homo-, bi-, hetero- ym. -seksuaaleja.
”Mutta jos me vaellamme valossa, niin kuin hän itse on valossa, meillä on yhteys toisiimme ja Jeesuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos väitämme, ettemme ole syntiä tehneet, teemme hänestä valehtelijan eikä hänen sanansa ole meissä.”
Juhani Räsänen :”Yhtä kaikki, olivatpa homoseksuaalisuuden syyt mitkä tahansa, Raamatun kanta homoseksiin on selkeän kielteinen ja ihminen on vastuussa sen harjoittamisesta Jumalan edessä.”
Kiitos keskustelun avauksesta. Luetttuani tänä aamuna ESS:sta hallitusneuvottelija Kankaanniemen naisille lähettämistä seksiviesteistä, olen edelleenkin vakuuttunut siitä, että eläinkunnankin kiima-aikoihin kuuluva seksi on käsitteellisesti erotettava Rakkaudesta (agape) ”olimmepa sitten homo-, bi-, hetero- ym. -seksuaaleja”. On huolestuttavaa, jos yhteiskunnan mielipide- ja arvojohtajina toimivat kansanedustajatkaan eivät tuota eroa ymmärrä. Seksuaalinen vastuuttomuus lisää mm. aborttien määrää olivatpa ne sitten laillisia tai laittomia.
Käsittääkseni oikea tiede pitää homoseksuaalisuutta synnynnäisenä ominaisuutena. Queer-ajattelu on samanlaista huuhaata kuin ns sukupuolentutkimus (os naistutkimus). Sen yhtenä innoittajana on Judith Butler, jonka mukaan vastoin biologian tietoja sukupuoli ei ole synynnäinen ominaisuus. Saahan sitä kirjoitella mitä haluaa mutta kun tätä huuhaata opetetaan yliopistossa.
Juhani Ketomäki. Voitko väittää, ettei Alangon laaja väitöstutkimus ole oikeaa tiedettä, kun hän pystyi todistamaan, että homoudesta hänen aineistossaan ja välineillään selittyy noin 50 % ympäristötekijöillä. Hän tuo esille väitöskirjassaan, ettei homouden aiheuttavaa geeniä ole tunnistettu. Väitös hyväksyttiin, mutta ilmeisesti joidenkin vääristelevien tahojen toimesta uutisoitiin kovinkin virheellisesti ja siitä tehtiin vääriä käänteisiä tulkintoja, joita ei voi tehdä. ”Kiinnostuksen ilmaisu” Alangon tutkimuksessa homouteen ja lesbouteen tuntui olevan uskomattoman suurta varsinkin naisilla, jos olosuhdetekijät ovat sitä suosivia. Tämä tutkimustulos ei mielestäni tue perinnöllisyysväitettä, vaan on sitä vastaan. Kiinnostus lesbouteen voi johtaa kokeiluin ja kokeilut kiintymykseen sekä uuteen tottumukseen ja siis riippuvuuteen.
”Luetttuani tänä aamuna ESS:sta hallitusneuvottelija Kankaanniemen naisille lähettämistä seksiviesteistä, olen edelleenkin vakuuttunut siitä, että eläinkunnankin kiima-aikoihin kuuluva seksi on käsitteellisesti erotettava Rakkaudesta (agape) “olimmepa sitten homo-, bi-, hetero- ym. -seksuaaleja”.
Himot ne on hiirelläkin, ja Toimi oli vaan tainnut ottaa salmiakkikossua pari paukkua liikaa. Eihän se Toimi, uskossa oleva Jumalan valittu, muuten tuommoisia tuhmia viestejä vieraille naisille lähettelisi.
Risto Rautkoski,
sekoitat käsitteitä. Kukaan ei ole tässä ketjussa väittänyt, että homous olisi perinnöllistä. Juhani Ketomäki toteaa tieteen pitävän homoutta ”synnynnäisenä ominaisuutena”. Toiset tutkijat taas puhuvat ”myötäsyntyisestä ominaisuuesta”. Siitä, mitkä kaikki tekijät ovat vaikuttamassa, ei ole selvyyttä.
Risto, miksi sinua niin ylettömästi kiinnostaa, mitkä ovat ihmisyksilön homouen syyt?