Savon Sanomissa uutisoitiin Varkauden Könönpellon koulusta tehdystä kantelusta koskien seurakunnan päivänavauksia (SS 27.11.). Kaisa Robbinsin mukaan koulussa ei suhtauduta uskontoon neutralisti, vaan korostetaan uskonnollisten tilaisuuksien positiivisia vaikutuksia.
Suomen uskonnonvapauslaki turvaa perustuslain 11 §:n mukaisen uskonnonvapauden perusoikeutena. Perustuslain esitöiden (HE 1/1998) mukaan uskonnon ja omantunnon vapauden tärkeimpiä ainesosia ovat oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus, oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan sekä vapaus olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen omantuntonsa vastaisesti.
Lähtökohtana on näin ollen positiivinen uskonnonvapaus. Tarkoitus ei ole tehdä julkisesta tilasta uskontoneutraalia, vaan turvata jokaisen oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa.
Perusopetuksen yleisiä tavoitteita säädellään valtioneuvoston asetuksella, jolle opetussuunnitelma ja koulujen lukuvuosisuunnitelmat ovat alisteisia. Sen 2 §:n mukaan ”opetus edistää kulttuurien sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten, kuten kristillisten, perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä.”
Vaikka uskonnolliset tilaisuudet koulussa eivät varsinaisesti ole osa opetusta, tukevat ne omalta osaltaan perusopetuksen tavoitteiden saavuttamista. Uutisessa mainittu päivänavaus on auttanut kristillisten perinteiden –- tässä tapauksessa adventin – tuntemista ja ymmärtämistä.
Oikeus uskontoon ja sen perinteen ymmärtämiseen on vahvasti Suomen lainsäädännössä turvattu. Tietysti tulee huolehtia myös siitä, että uskonnottomien oikeudet toteutuvat, eikä kukaan joudu vastoin omaatuntoaan uskontoa harjoittamaan. Lähtökohtaisesti uskonto myös koulussa on kuitenkin myönteinen asia.
Mielipidekirjoitus Savon Sanomissa 9.12.2016
Kirjoituksessa vastattu tähän artikkeliin: http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Uskonnottomat-Koulu-ei-osaa-olla-suosimatta-uskontoa/881508
Nuorisossa on tulevaisuus. Ja onneksi hieman meissä pikkuisen vanhemmissakin;)
Hän on kirjoittanut asiallisia kirjoja. Itse kuitenkin uskon Jumalaan. Vähäsen oikaisten voidaan todeta, että tunnettujen molekyylien (perusmolekyylien) ominaisuus on ns.dissymmetria ja tästä johtuu niiden mahdollisuus toteutumiseen suhteesa 0,5.tä aina 1.teen, Näin keskimääräinen fluktuoimisioimispiste voi olla lähellä 0,5.tä Kuitenkin on ajatuksen evästä, millä tässä päästään lähemmäs 1.stä. Yksi tila on se, missä atomien määrä on riittävä. Ongelma on kuitenkin se, että tämä tila olisi niin mahottoman laaja ja suuri, että se ei ole ajateltavissa. Näin ajatusta on tarvittu ymmärrykseen ymmärtää(Jumala) aineen(siis energian)muoto, eikä se sattumasta ole syntynyt. Kuitenkin samalla kun puhumme ajasta, puhumme aineesta.
Anteeksi nyt, mutta mistä ihmeestä sinä puhut? Kirjoituksen rakenne on niin sekava, että mistään ei saa kiinni tausta-ajatuksesta. Voisitko kirjoittaa tämän uudelleen.
Asiaa voi suomentaa siten, että päättää kolikolla tai nopalla heittää edeltä päättämäsi sarjallinen tulos. Se voi onnistua ensimmäisellä kerralla, mutta voi olla onnistumattakin. Ei kannata yrittää toistaa kovin pitkää sarjaa.
Miten tämä käytännössä liittyy mitenkään mihinkään?
No sillä tavalla, että elämän kehitys ei voi perustua sattumaan. Ihminen voisi ja Hänen pitäisi vielä kehittyä moraalisessa ja eettisessä ymmärryksessä, mutta kirkko pentele tyhmyyksissään kieltää tämän mahdollisuuden. Näin kirkon opetus itseasiassa on Ihmisarvon vastaista.
Miten perustelisit, että elämän kehitys (tarkoitan evoluutio) perustuisi sattumaan? Ja miten perustelisit, että elämän synty ei voisi perustua sattumaan?
Ilmeisesti Dawkins on vaihtanut alaa, kun huomasi ettei ateismin markkinoiminen tieteen varjolla luonnistunut. Nyt voi sitten kokeilla laulamista tai soittamista..
Kyllä esim. God Delusion myi aika hyvin, joten sanoisin, ettei alanvaihto varmaan ole kyseessä. Ja kulttuurillisesti hänen selkeät kantansa uskon perimmäisiin ongelmiin ovat merkittäviä läntisessä maailmassa ja häntä lainataan usein. Ja tieteellisen metodin kunnioittaminen tiedon hankinnassa on niin keskeinen osa hänen kirjoituksiaan, etten sanoisi sitä miksikään varjoksi.
Ehkäpä tuosta vielä eläkeuraa urkenee, vaikka nyt taitaakin olla kyseessä puherooli. Merkittävä kannanotto Nightwishiltä joka tapauksessa. Se saa minut hieman toiveikkaammaksi maailman tulevaisuuden suhteen.
Jouni, mihin perustuu käsityksesi siitä, ”ettei ateismin markkinoiminen tieteen varjolla luonnistunut”? Olen itse ymmärtänyt niin, että Dawkinsin rooli on ollut erittäin merkittävä ja onnistunut. Dawkins on myös tehnyt tärkeää työtä tieteen popularisoinnin hyväksi. Ilman ”ateismin markkinoimistakin” tieteen ymmärtäminen auttaa ihmisiä ajattelemaan itsenäisemmin ja vapaammin. Ja tämän ilmiön vaikutukset tunnetaan 😉
Jos Dawkins puolustaisi Jumalan olemassaoloa yhtä heppoisin argumentein kuin hän pyrkii sen kumoamaan, niin hänet olisi julkisuudessqa leimattu täysin höperöksi.
Minusta God Delusion kirjassa on varsin hyviä argumentteja. Voitko hieman valaista mikä on hänen heppoinen argumentti? On nimittäin aika heppoinen argumentti väittää jotain heppoiseksi, ilman, että edes kertoo mikä siinä on heppoista.
On kohtuullisen hyvä syy olettaa, että jos Nissinen ja Dawkins joutuisivat väittelytilanteeseen, Nissinen ei poistuisi voittajana.
Dawkins on jo puhunut niin monet suohon, että Nissinen kannattaisi huomioida tämän, kun hän arvioi Dawkinsia.
Dawkinsin esittämien väitteiden väittäminen höperöiksi, kertoo kyllä enemmän Nissisestä kuin Dawkinsistä.
Henrik Sawela :”Dawkins on jo puhunut niin monet suohon…”
Jos monet ovat uponneet suohon, niin ehkä asiaan vaikuttaa Dawkinsin maailman olemassasolossa tärkeimpänä tekijänä pitämä Luonnon valinta, joka A.Hitlerinkin uskomuksen mukaan piti huolen siitä, että vain vahvat selviytyvät.
En ymmärrä, miten Hitler tähän asiaan liittyy. Luonnonvalintaa ei kai kukaan sentään ole tarjonnut maailman olemassaolon selitykseksi. Kasvien ja eläinten kehitystä ja toimintaa se kyllä selittää hyvin.
Nissinen: ”Jos Dawkins puolustaisi Jumalan olemassaoloa yhtä heppoisin argumentein kuin hän pyrkii sen kumoamaan,”
Jumalan olemassaolon puolustamiseen ei löydy argumentteja lainkaan, sehän perustuu pelkkään uskoon. Pitäisikö Jumalaan uskovat sinun mittapuusi mukaan näin ollen leimata superhöperöiksi? Pelkän uskon varassa olevan väitteen kumoamiseen ei kummoisiakaan argumentteja tarvita. Siihen nähden Dawkinsin argumentit ovat murskaavan päteviä. Tuskinpa edes tunnet niitä. Kannattaisi tutustua, ennen kuin leimaat ne heppoisiksi.
Risto Korhonen :”Luonnonvalintaa ei kai kukaan sentään ole tarjonnut maailman olemassaolon selitykseksi.”
Mitä Dawkins tarjosi? Kyllä hänen näkemyksensä ateistina on käsitykseni mukaan se, että luonnonvalinta on jumaluskoa parempi ja tässä pari Hitlerin näkemystä siitä, mitä käytännössä luonnon olemassaolon taisteluna ilmenevä luonnonvalinta ihmiselämässä tarkoittaa:
”Jos kaksi elävää olentoa, jotka eivät ole täysin yhtä korkealla asteella risteytyvät, on tuloksena väliolento, joka on molempien vanhempien tasojen väliltä. Se siis merkitsee sitä, että poikanen on ylemmällä tasolla kuin vanhemmista rodullisesti alempi, mutta ei yhtä korkealla tasolla kuin heistä ylempi. Niin ollen se myöhemmin joutuu taistelussa tuolla ylemmällä tasolla olevia vastaan alakynteen. Mutta sellainen parittuminen on ristiriidassa luonnon tahdon kanssa, joka ylipäänsä elämän jalostukseen pyrkii. Tämän edellytyksenä ei ole ylempi ja alempiarvoisen yhdistäminen keskenään, vaan edellisen ehdoton voitolle pääsy.”
”Taistelussa jokapäiväisestä leivästä joutuvat kaikki heikot ja sairaat, toisia vähemmän päättäväiset alakynteen, samalla kuin koiraiden keskinen taistelu naaraasta suo siittämisoikeuden tai ainakin mahdollisuuden ainoastaan terveimmälle. Mutta aina taistelu on lajin terveyden ja vastustusvoiman edistämiskeino ja niin muodoin sen kehittymisen ja jalostumisen syy ja aihe. Jos asiainkulku olisi toisenlainen, silloin kaikki kehitys ja jalostuminen lakkaisi ja pikemminkin tapahtuisi juuri päinvastaista.” (Mein Kampf)
”Mitä Dawkins tarjosi? Kyllä hänen näkemyksensä ateistina on käsitykseni mukaan se, että luonnonvalinta on jumaluskoa parempi”
Selityksenä elämän monimuotoisuudelle luonnonvalinta on jumaluskoa parempi, koska toisin kuin jälkimmäinen, ensimmäinen on todistettu. Mutta, kuten Risto sanoi, luonnonvalinta ei ole selitys maailman tai maailmankaikkeuden olemassa ololle.
”Kyllä hänen näkemyksensä ateistina on käsitykseni mukaan se, että luonnonvalinta on jumaluskoa parempi ja tässä pari Hitlerin näkemystä siitä …”
Kummallinen rinnastus. En usko, että Dawkins olisi tuollaista sanonut, saati tarkoittanut.
En vieläkään ymmärrä, miten Hitler ja luonnonvalinta mielestäsi liittyvät toisiinsa. Tarkoitatko ehkä, että Hitlerin hirmuvaltius olisi jotenkin seurausta siitä, että luonnonvalinnasta tuli tieteessä hyväksytty selitys?
Minusta ja varmastikin myös Dawkinsista luonnonvalinta on parempi kuin jumalusko. Tarkoitin vain, että rinnastuksena tuo on vähän sama kuin kysyisi ”haluatko mieluummin jäätelön vai turpaan?”
Pari sanaa Tuulan lainauksista Mein kampf:sta. Ensimmäinen lainaus, jos katsotaan sen olevan viittaus evoluutioteoriaan, on jonkinlainen kieroutunut näkemys tästä. Evoluutio ei ensinnäkään ole ”vahvimman selvitymistä”, vaan parhaiten olosuhteisiin sopeutuneen selviytymistä. Toisekseen, evoluutio ei ole porrasrakennelma, jossa yksi laji on toista kehittyneempi. Molemmat ovat ”yhtä kehittyneitä”, mutta toinen voi olla paremmin sopeutunut olosuhteisiin. Joten myöskään ”vähemmän kehittyneen ja enemmän kehittyneen lajin risteymä” ei tarkoita mitään.
Toinen lainaus voi kuvastaa jonkinlaista sosiaalista darwinismia, jota en kannata tai hyväksy, mutta joka ei ole myöskään evoluutiota.
Risto Korhonen :”Tarkoitatko ehkä, että Hitlerin hirmuvaltius olisi jotenkin seurausta siitä, että luonnonvalinnasta tuli tieteessä hyväksytty selitys?”
Tarkoitan, että luonnonvalinnasta tuli 1900-luvun diktatuurihallintojen keskitysleireilleen yms. hyväksymä selitys. Tässä näkemys myös itärajan takana jumaluskon hylänneestä diktatuurihallinnosta: ”Mestarillisena yhteiskunnassa elävien lajien evoluution tuntijana Lenin ratkaisee päättäväisesti, mitkä lajit ovat historian tuomitsemia ja siis niitä, joiden on kadottava.” Siitä hetkestä saakka, jolloin tieteen –ideologisen ja poliittis-historiallisen kuten marxismi-leninismin tapauksessa – arvovaltaan tukeutuen säädetään, että porvaristo edustaa ihmiskunnan evoluutiossa ohitettua vaihetta, sen likvidointi luokkana on saanut oikeutuksen, ja pian tällä ratkaisulla oikeutetaan siihen kuuluvien tai siihen kuuluviksi oletettujen yksilöiden likvidointi.” (Kommunismin musta kirja)
Luonnonvalinnan asettaminen jumaluskon edelle menee mielestäni harhaan siinä, että ihminen ei luonnon tavoin halua tuhota heikompiaan, vaan hän haluaa pitää heistä huolta. Ihmisestä tekee luomakunnan kruunun vasta se, että hän huolehtii myös heistä, jotka luonnon olemassaolon taistelu tuhoaisi.
Skotlantilainen David Hume esitti 1700-luvulla filosofisen periaatteen joka tunnetaan nimellä Humen giljotiini: Tosiasioista ei voi johtaa moraalisia sääntöjä. Tai toisin ilmaisten: Siitä miten asiat ovat, ei voi päätellä miten asioiden pitäisi olla.
Luonnonvalinta on nykytieteen käsityksen mukaan tosiasia. Kun katsoo videota jossa kärppä käy kanin niskaan, tai kuvittelee tilannetta, jossa hirvi yrittää epätoivoisesti paeta susia, jotka puraisu kerrallaan purevat hirven verille niin että sen voimat loppuvat, niin voi todeta ihan maalaisjärjellä että kyllä se on tosiasia luonnossa. Kärppä valitsee hitaimman tai tyhmimmän kanin ja sudet valitsevat heikoimman hirven.
Evoluutiossa taitaa olla nykytiedon mukaan muitakin ilmiöitä kuin luonnonvalinta, eli siis evoluutio ei ole pelkkää luonnonvalintaa.
Mutta nyt Humen giljotiini sanoo että siitä, että luonnonvalinta on tosiasia luonnossa, EI seuraa että sen PITÄISI olla vallitseva tila myös ihmisten maailmassa!
Näin ajateltuna luonnonvalinta ja jumalusko eivät ole mitään toisensa poissulkevia asioita joista pitäisi valita jompi kumpi.
Se, että jotkut ääliöt ovat ajatelleet, että nyt kun kerran luonnonvalinta on tosiasia luonnossa, niin sen on oltava tosiasia myös yhteiskunnassa, on ilman muuta valitettavaa.
No nyt kun sitten samaan aikaan ajattelen että luonnonvalinta on tosiasia luonnossa ja toisaalta uskon Jumalaan, niin ajattelen, että siinä on kyse niinsanotusti kahden eri kategorian asioista.
Uskon, että siinä, että meidän ihmisten ei TARVITSE tehdä yhteiskuntaamme sellaiseksi jossa pätisi raaka luonnonvalinta, on jotain jumalallista.
Dawkins ja monet muut ateistit tosin ovat tietääkseni yrittäneet intohimoisesti todistaa että kyllöä se moraali on selkin täysin evoluution tuote…
Oletetaan hetki, että Hitler ja Stalin todella perustelivat omia hirmutekojaan luonnonvalinnalla. Mitä tästä? Se, että hyväksyn luonnonvalinnan todelliseksi selitykseksi elämän monimuotoisuudelle jumalien sijaan, ei vaikuta moraaliini mitenkään. En hyväksy, enkä siten kannata sosiaalista darwinismia, kuten ei myöskään Dawkins.
”Tarkoitan, että luonnonvalinnasta tuli 1900-luvun diktatuurihallintojen keskitysleireilleen yms. hyväksymä selitys.”
Arveletko, että näiltä kauhuilta oltaisiin vältytty, jos evoluutioteoriaa ei olisi kukaan tullut ajatelleeksi? Minä uskon, että jokin ideologinen perustelu löytyy aina. Uskonnot ovat erityisen ansioituneita tällaisina perusteluina.
”Luonnonvalinnan asettaminen jumaluskon edelle menee mielestäni harhaan siinä, että ihminen ei luonnon tavoin halua tuhota heikompiaan, vaan hän haluaa pitää heistä huolta.”
Sekoitat asioita, joilla ei ole kuvaamasi kaltaista yhteyttä. Luonnolla ei ole tahtoa, tunteita tai tavoitteita siinä mielessä kuin (ihmis)yksilöillä.
Et edelleenkään ole kertonut, mikä yhteys inhimillisellä pahalla ja luonnonvalinnalla voisi olla. Minusta logiikkasi vaikuttaa samalta kuin tässä esimerkissä: ”Arska puukotti Villeä. Syylliseksi todettiin puukon keksijä.”
”Dawkins ja monet muut ateistit tosin ovat tietääkseni yrittäneet intohimoisesti todistaa että kyllöä se moraali on selkin täysin evoluution tuote…”
Minun tietääkseni Dawkins on huomauttanut (toki myös sangen hyvin perustellut ja osoittanut), että moraali(kaan) ei vaadi toteutuakseen jumalallista ohjausta. Mutta voihan sen noinkin ilmaista;)
Mielestäni olet oikeassa siinä, että Tuulan ajattelussa näyttää olevan kategoriavirheitä.
Risto Korhonen: ”Minun tietääkseni Dawkins on huomauttanut (toki myös sangen hyvin perustellut ja osoittanut), että moraali(kaan) ei vaadi toteutuakseen jumalallista ohjausta. Mutta voihan sen noinkin ilmaista;)”
Jälleen: Moraali, sellaisena kuin se voidaan perustella, on jotain mikä nimenomaan ei anna kaikille ihmisille yhtäläistä arvoa. Tai ihmisarvoa.
Moraalissa voidaan katsoa olevan jotain ”järkeä”. Sen voidaan katsoa auttavan ihmislajia ja yhteisöä selviytymään, tukeutumaan toisiinsa jne.
Mutta Jumalaan uskominen tuo tähän uuden ulottuvuuden. Sen, että hyvää tulee tehdä myös niille ihmisille, jotka ovat yhteisölle vahingollisia. Kristinuskon yhteydessä on siksi aivan turhaa puhua ”moraalista”, koska sitä se ei julista.
Moraali, yhteisön toimivuuden ja ihmislajin menestymisen pohjana ja hyödyttäjänä ei tarvitse Jumalaa. Mutta sen sijaan se, ateistienkin paljon käyttämä hurskas lause: ”kaikki me olemme täällä yhtä arvokkaita”, tarvitsee.
Miksi ihminen on niin arvokas, että pahojakin ihmisiä tulee kohdella ihmisarvon mukaisesti? Vaikka se kuluttaa yhteiskunnan varoja, on vaivalloista, kallista ja käytännössä, välittömien seurausten kannalta katsottuna, täysin turhaa?
Pahojen ihmisten hyväksi tehtävä työ, joka on yhteiskuntaa kuluttavaa ja vaarallista, tarvitsee vaikuttimeksi jumaluskon. Moraali ei.
Jokainen voi kysyä itseltään: mikä tekee ihmisestä ihmisyytensä vuoksi niin arvokkaan? Onko todella kyse vain ”moraalista”, joka voidaan tieteellisesti selittää? Vai jostain suuremmasta asiasta?
Itse en haluaisi elää maailmassa, jossa vallitsee täydellinen moraali, mutta ei armahtavaisuutta, lähimmäisenrakkautta, uhrautuvaisuutta, nöyryyttä, kaikkensa yrittämistä toisen vuoksi ilman mitään hyötyvaikutinta itselle tai yhteisölle.
Tieteen Kuvalehdessä, jota paljon luen, oli joskus artikkeli otsikolla: lähimmäistä kannattaa rakastaa.
Laitoin palautetta, että nähdäkseni se ei pidä paikkaansa. Moraali voi olla itselle ja yhteisölle hyödyllistä. Lähimmäisenrakkaus nimenomaan ei ole kannattavaa. Lähimmäisen rakastamisessa on kyse vain siitä hyvästä, jota se tuottaa rakastamisen kohteelle.
Ihminen on suunnattoman arvokas. Ihmisen arvo on joko elämää suurempaa, tai sitten se on keksitty, tuulesta temmattu, suhteellinen, mitattavissa oleva asia, ilman mitään perustetta antaa samaa arvoa kaikille.
Sari Weckroth :”Itse en haluaisi elää maailmassa, jossa vallitsee täydellinen moraali, mutta ei armahtavaisuutta, lähimmäisenrakkautta, uhrautuvaisuutta, nöyryyttä, kaikkensa yrittämistä toisen vuoksi ilman mitään hyötyvaikutinta itselle tai yhteisölle.”
Mielestäni ei ole olemassa mitään moraalia, joka ei sisällä ”armahtavaisuutta, lähimmäisenrakkautta, uhrautuvaisuutta, nöyryyttä, kaikkensa yrittämistä toisen vuoksi ilman mitään hyötyvaikutinta itselle tai yhteisölle.” Tulkintani mukaan moraalia on vain se, mitä ihminen taivaan eettisten periaatteiden mukaisesti järkensä ja omantuntonsa avulla elämässään haluaa noudattaa.
Sari ei kokemukseni mukaan lue (ainakaan hän ei kommentoi) muiden esittämää palautetta omista kommenteistaan. Koska hän mainitsi nimeni, laitan kuitenkin tähän huomautuksen:
Moraalin otti esille Voitto Kotiaho, en minä.
Höpö-aihe. Kuka tahansa julkkis voi esiintyä toisen julkkiksen kanssa edustivatpa mitä tahansa ja olla varma, että fyffe sataa laariin. Rahasta on kysymys, that’s all. Vai keksiikö joku jalompia motiiveja?
En tiedä jalommasta motiivista, mutta vain oma halu osallistua hieman toisenlaisen kulttuurin luontiin voisi olla riittävä motivaatio. Vaikea sanoa, ainakaan ennen kuin kuullaan Dawkinsin osuus levyltä tai hänen oma lausuntonsa. Tuskin Dawkins on ollut se aktiivinen osapuoli levylle pääsyn suhteen. Nightwish on todennäköisesti nähnyt jonkin syyn pyytää häntä levylle, eikä Dawkins ole nähnyt syytä kieltäytyä.
Ala-asteella luokanopettajat pitävät uskontotunnit. Harva heistä on kovin innostunut aineesta. Lisäksi uskontokirjat on melko tylsiä. Ylä-asteella tunteja on kai vieläkin vain yksi. mikä kertoo nuorille, ettei aine ole tärkeä. Ei sitten ihme jos, uskonto ei kiinnosta. Toisaalta uskontoon paneutunut ja sen arvon hyvin ymmärtävä opettaja voi innostaa lapset oppimiseen. Uskonnon merkitys ja sen syvällinen ymmärtäminen on globaalissa maailmassamme yhä tärkeämpää. Voidakseen ymmärtää muiden uskontojen jäsenten ajattelua, on tärkeä tuntea myös omat lähtökohdat.
Tuntimäärä on harmittavan vähäinen, mutta ei se ole ainoa asia, mikä ratkaisee. Yläkoulussa mm. terveystiedolla ja yhteiskuntaopilla on saman verran tunteja kuin uskonnolla ja näiden oppiaineiden merkitys tunnustetaan. Ja minun kokemukseni on, että kyllä oppilaat arvostavat myös uskonnon opiskelua siinä missä opiskelua muutenkin. Äänekkäästi uskonnonvastaisia oppilaita on ainakin meidän koulussamme harvassa.
Juui nyt kirjoitan kommenttia kesken oppitunnin. Mitä oppilaat tekevät? Tutkivat keskittyneesti Markuksen evankeliumia! Tunnen itseni tarpeettomaksi, kun kaikki tekevät töitä perjantain viimeisellä oppitunnilla aivan mahtavasti. Tässä tapauksessa tarpeettomuuden tunne on samalla onnen tunne.
Kävin pyynnöstä pitämässä uskontotunnin 4 luokkalaisille. Vein heidät busmannileiriin tanssimaan ja syömään. Taivaille, Israeliin ja Etelä-Amerikkaan intiaanien pariin ym. Eli menimme yhdessä mielikuvitusmatkalle todellisiin tapahtumiin, joita läheteiltä olen kuullut. Luokka lähti täysillä mukaan.
Opettaja seurasi takana tuntiani ja sanoi lopuksi katselleensa suu auki, että voiko tunnin näinkin pitää.
Oli kiva kokemus.
Olen miettinyt oisko vastaaville tunneille muuallakin tarvetta.
No varmasti!