Uskontovero, puoluevero ja urheiluvero?

Mauri Vihko on nostanut esiin ajatuksen uskontoverosta. Ajatus ei ole uusi: Suomessakin sitä ehdotettiin eräässä väitöskirjassa muutama vuosi sitten. Ideana on se, että 1) jokainen maksaa omalle uskontokunnalleen veroa ja 2) uskonnottomat maksavat saman summan johonkin valtion toimintaan käytettäväksi. Islannin mallissa on toteutettu vain kohta 2, edunsaajana yliopisto, ja ainakin Norjassa on osin käytössä tällainen järjestely.

Ajatuksen absurdius paljastunee helpoiten vertailulla. Otetaan käyttöön järkivero. Rationaalisen ajattelun puolustajat maksavat suoraan veroissa osan tuloista esimerkiksi Skepsikselle, Vapaa-ajattelijain liitolle, Humanistiliitolle tai muulle rationaalisen ajattelun puolustajille. Ne jotka eivät kuulu mihinkään edellisistä maksavat saman summan käytettäväksi Tampereen yliopiston hyväksi. (Miksi juuri Tampereen? Koska minä olen töissä juuri täällä! Vetävät muutkin kotiinpäin.)

Vastaavasti ja realistisemmin voidaan esittää puolueveroa. Puolueet sentään ovat käytännössä välttämättömiä demokratian toiminnalle, joten tätä voidaan perustella paremmin kuin uskontoveroa. Lisäksi puolueiden suhteen käytännössä valitaan enintään yksi, samoin kuin pääosin uskonnoista. Tai miksipä ei urheiluvero, olisi sitten väliä sillä kannattaako Tapparaa vai Ilvestä…

Voidaan tietysti ajatella uskontovero laajennettavaksi katsomusveroksi, jolloin uskonnottomien edustaja olisi luontevasti Vapaa-ajattelijain liitto ry. Mitä tämä tarkoittaisi? Katsomusvapauden muuttumista katsomuspakoksi. Ehkä juuri tämä kirkon piirissä nyppiikin: olisivat suomalaiset edes vakaumuksellisia ateisteja, mutta kun mokomat eivät kiinnostu kirkoista, uskonnoista, uskonnollisesta keskustelusta tai mistään mikä sivuaa Jeesus-juttuja.

Uskonnottomia koskeva samansuuruinen maksu valtiolle, kohdennettuna kenties jollekin momentille, kuvaa toisaalta ajatusta kirkon roolista ei-uskonnollisena palveluntuottajana. Vihko esitti kulttuuriperinnön tukemista uskonnottomien vero-osuudella. Voisiko tällöin Turun linnaan mennessään etuilla jonossa jos on ateisti…? Ajatus on toki looginen, jos Turun tuomiokirkko on kristittyjen kulttuuriperintöä ja Turun linna uskonnottomien. Lasken kuitenkin viimeksimainitun ja molemmatkin kansamme yhteiseksi historiaksi.

 

  1. Jorin blogi oli ilmeisesti kirjoitettu ns. kieli poskessa. Olen samaa mieltä siinä, että khra Mauri Vihkon esitys ”uskontoveroista” on terminä epäonnistunut. Siitä saa veistellyksi juuri tuollaisia Jorin ehdottamia ”järkiveroja” tai ”urheiluveroja”, jos haluaa.

    Vihkon pointti oli kuitenkin muualla kuin tamperelaisessa teekkarihuumorissa: kaikki katsomukset ja uskonnot tulisi saada yhdenveroisiksi, myös verotuksellisesti.

    Koska myös uskonnottomat, ateistit, tamperelaiset ja välinpitämättömät kuolevat siinä, missä me muutkin ja elävät samassa länsimaisessa kulttuurissa, jossa ylläpidetään mm. kulttuurillisesti arvokkaita uskonnollisia rakennuksia, heidänkin tulisi osallistua hautaustoimen ja kulttuurinsuojelun aiheuttamiin kuluihin. Siis Yle-veron tapaan, vaikka eivät sen palveluista nauttisikaan (terveisiä vaan sinne Tohlopin nurkille).

    Nykyinen hautaustoimilakihan velvoittaa juuri evankelis-luterilaisen kirkon takaamaan hautapaikan samansuuruisella hautausmaksulla kaikille kansalaisille, riippumatta heidän vakaumuksestaan (seurakunnat ovat joutuneet erikseen perustamaan ns. tunnustuksettomia hautausmaita niille, joiden vakaumus estää hautaamisen kirkkomaahan; Kauniaisissa, jossa Vihko on kirkkoherrana, taitaa olla harvoja kunnallisia hautausmaita).

    Vihkon ehdotus merkitsee käytännössä lisäveroa – ehkäpä juuri tuon yhden prosenttiyksikön verran. Kutsuisin itse tuota lisäveroa ”hautaus- ja kulttuuriveroksi” (senhän voisi lyhentääkin hauskasti ”hauku-veroksi” :p).

    Tämän lisäveron maksaisivat siis kaikki kansalaiset riippumatta uskonnollisuudesta tai uskonnottomuudesta, välittämisestä tai välinpitämättömyydestä, tamperelaisuudesta tai muusta.

    Sen lisäksi me kirkkoon kuuluvat maksaisimme veroluontoisen kannatusmaksun jäsenyydestämme. Tällä jäsenmaksulla taataan työpaikkojen säilyminen ja toiminnan jatkuminen seurakunnissa. Sen suuruus voisi vaihdella riippuen seurakunnan taloustilanteesta.

    Hautaus- ja kulttuuriveron maksamisella siirrettäisiin selkeästi kaikki em. toimintoihin liittyvät kustannukset tasapuolisesti kaikkien kansalaisten maksettaviksi. Parlamentaarisesti sovittaisiin, kuka hoitaa duunit, joita veroilla kerätyilla varoilla olisi tarkoitus tehdä: hautaustoimen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen ylläpidon. Olisiko se edelleen evankelis-luterilaisen / ortodoksisen kirkon tehtävä vai ottaisivatko esim. kunnat itselleen lisää lakiin perustuvia velvoitteita (nykyisen yli 500 velvoitteen lisäksi)?

    Sitä ennen kannattaisi tietysti laskea, mitä nämä erilaiset vaihtoehtoiset järjestelyt maksaisivat meille veronmaksajille.

    Nyt esim. Espoon seurakuntayhtymä on nettomaksaja hautauskulujen suhteen: yhteisöverosta saadut tuotot eivät riitä kattamaan hautauskulujen aiheuttamia menoja (ja näihin kuluihin ei ole laskettu hengellistä työtä, kuten pappien ja kanttorien tekemää työtä esim. kirkosta eronneiden hautauksissa).

    Lisäksi valtio (museovirasto) on useimpien kirkkojen suojelupäätöksillään tehnyt mahdottomaksi näiden kirkkojen ylläpitämisen vain kirkollisverovaroin. Monien kirkkojen tekijänoikeudet ovat arkkitehdeillä ja / tai heidän perikunnillaan. Mitä tahansa remontteja ja korjauksia (esim. seurakunnalle edullisimpia) ei voida tehdä. Museoviraston ja arkkitehtien mieltymyksillä on hintansa ”maailman tappiin”.

    Kuitenkin juuri kirkot muodostavat useimmissa suomalaisissa kaupungeissa / kunnissa tärkeimmät kulttuurinähtävyydet ja niissä pidetään monia klassisen musiikin (ymmärrettävästi erityisesti urkumusiikin) konsertteja. Onkohan esim. Helsingissä kovin monta sellaista kulttuurinähtävyyttä, jotka ohittavat suosiossa Temppeliaukion kirkon ja Tuomiokirkon?

    Näistä kaikista nauttivat meidän kristittyjen lisäksi myös uskonnottomat tai muunuskoiset. Kulut on kuitenkin tähän asti jätetty pääasiassa kirkon maksettavaksi, kun kirkon saamalla yhteisöveron siivulla ei ole voitu kompensoida kymmeniä miljoonia maksavia kirkkojen restaurointeja valtion (museoviraston) laatimien suojelusäädösten mukaisesti.

    Summa: khra Mauri Vihko on oikealla asialla. Keskustellaanpa siis ”aidasta” eikä ”aidanseipäästä”. Ihan sama, millä nimellä tuota veroa kutsutaan, kunhan se vain pantaisiin toimeen, kuten Yle-vero tässä taannoin. Kaikki osallistuvat kansallisesti välttämättömän järjestelmän ylläpitoon riippumatta siitä, välittävätkö vai ovatko välinpitämättömiä tai jotain siltä väliltä. Kirkossa hoidetaan puhtaasti omat (hengelliset) menot omilla jäsenmaksujärjestelmillä. Se on reilua.

  2. Vihkon ehdotuksessa varmaankin tärkein taustapointti oli se, että kirkosta eroamalla ei säästäisi veroissa. Jouni ei sentään kannata sitä.

    En ymmärrä miksi juuri hautaustoimeen pitäisi olla täsmävero, eihän esimerkiksi elintarvikevalvontaa tai kirjastoja varten ole erillisveroa. Valtio verottakoon edelleen könttäsummana, ja siitä siivutetaan sitten osa hautaustoimeen.

    Kokonaisuutena evlut kirkko saa yhteisöveroa enemmän kuin hautaustoimi maksaa.

    Muut tehtävät, mm. kulttuuriperinnön vaaliminen, onkin sitten isompi pohdittava. Jokainen kirkko on kuitenkin myös kristinuskon mainos, ja evlut kirkko pitää myös omassa käytössään. Jos valtion rahaa ei tippuisi, mahtaisitteko sittenkään myydä Turun tuomiokirkkoa ja ostaa käytännöllistä hallitilaa teollisuusalueelta…?

  3. Verovaroin hoidettaisiin kaikki ne kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, jotka demokraattisesti (parlamentaarisesti) päätettäisiin hoitaa. Näinhän ymmärtääkseni verovaroja nytkin käytetään: edustuksellisen demokratian keinoin verovaroja suunnataan sinne, minne kansa haluaa.

    Mielelläni osallistun verovaroin Takaperkiön kulttuurihistoriallisesti merkittävän työväentalon ylläpitokustannuksiin ”hauku-verolla”, jos demokraattisesti niin päätetään (isoisäni oli työväenyhdistyksen miehiä).

    Jos turkulaiset olisivat jostain syystä myymässä Turun tuomiokirkkoa ja osoittamassa seurakunnalle entistä konehallia Artukaisista, valtiolla (museovirastolla) olisi edelleen optio puuttua tällaisiin järjettömyyksiin.

    Jori, jos et ymmärrä ”hauku-veron” erillisperusteita, niin ymmärrätkö Yle-veron perusteet? Sehän on selkeä erillisvero, jolla korvamerkitään Yle:n saamat tulot ja varmistetaan koko kansan palvelut siinäkin tapauksessa, että jonkun mielestä Yle on maailman tarpeettomin instituutio ja sen ”palvelut” turhakkeita.

    Oletko samaa mieltä, että Yle saa valtiolta selvästi erillisverotukea?

  4. En kannata mediaveroa vaan YLEn suoraa rahoitusta budjetista. Jos välttämättä halutaan erottaa YLE päivänpolitiikasta, voidaan luoda mekanismi jolla sen osuus budjetista on suojatumpi. Esimerkiksi se voitaisiin päättää jo vuotta etukäteen yksinkertaisella enemmistöllä s.e. päätöksen kumoaminen vaatii 2/3-osan enemmistön tms.

    En puhuisi YLEn erillistuesta, koska sehän on valtion laitos. En vastaavasti sano esimerkiksi Puolustusvoimien saavan erillistukea.

    Seuraava kysymys: Mikä olisi kohtuullinen kirkon maksama korvaus valtion varoin ylläpidettävän kirkkorakennuksen käytöstä? Olisiko kirkkorakennus käytettävissä samalla hinnalla Katoliselle kirkolle (Turun tuomiokirkossa oli kat. piispanvihkimys), mormoneille (Tampereen srk-yhtymä tarjosi tiloja mormonikirkon tuhopolton jälkeen), adventisteille (Luther-säätiötä on moitittu monesta vaan ei tilojen vuokraamisesta Adventtikirkolta) tai esimerkiksi uskonnottomiin hautajaisiin (piispainkokous suosittaa ettei anneta käyttöön, mutta vain osa seurakunnista noudattaa suositusta)? Entä minkälainen olisi käyttöehto turisteja varten?

  5. Jori on vakavalla asialla, näitä järjestelyjä joudutaan kyllä miettimään. Pari pointtia kuitenkin.

    Meillä on käytännössä puoluevero, saavathan puolueet automaattisesti valtionrahaa parlamentaarisessa suhteessa ja nuorisojärjestöt vieläpä ihan muissa suhteissa eli suhteilla. Jos puolueiden pitäisi itse kerätä varansa, meillä olisi vain pari puoluetta joita suurpääoma ruokkisi. No names. Miksi muuten demokratian tukeminen olisi vastaansanomaton näkökulma?

    Samoin meillä on käytännössä urheiluvero, useissa kunnissa ja eduskunnassa jopa epädemokraattiset urheilupuolueet. Tämä tunkio on kokonaan läpivalaisematta ja kääntämättä, sen takuumiehet ovat liian tärkeillä paikoilla. Miksi urheilua pitäisi tukea, eikö pikemminkin liikuntaa?

    Kirkko eli seurakunnat myyvät jo nyt kovaa vauhtia kiinteistöjään, joilla ei ole mainittavaa kulttuurihistoriallista merkitystä sen enempää kuin puretuilla VPK:n taloilla. Sitä vastoin tässä maassa on valtava määrä kulttuurihistoriallisesti, ympäristökuvaltaan yms. korvaamattomia kirkkoja ja siunauskappeleitakin, jotka joka tapauksessa kaatuvat valtion tai kuntien niskaan, jos seurakunnat eivät pysty niitä ylläpitämään. Tämä on kova fakta, jossa ideologinen fanaattisuus ei auta.

    Muuten olen sitä mieltä, että kirkon tulee rahoittaa oma toimintansa. Jos rahoituspohjan muretessa uhkaa tapahtua korvaamattomia menetyksiä, uskon demokraattisen järjestelmän tekevän korjausliikkeitä. Näin maa makaa tällä hetkellä, tulevaisuudesta ei kannata ruveta vetoja lyömään.

  6. Ei meillä ole mitään erillistä puolueveroa tai urheiluveroa. Ainoa selkeä korvamerkitty (valtiollinen) erillisvero on Ylevero. Muu rahoitus menee verokertymästä budjettipohjaisesti. Kyllä tällä tavalla saataisiin rahoitettua seurakuntien yleishyödyllinenkin toiminta siltä osin kuin se ei ole suoraan valtion tai kunnan hoitamaa.

    Haittapuolena seurakunnille olisi toki se, että tukirahat jaettaisiin joka vuosi erikseen valtion budjetista. Tuo Jorin arvelema syy, että eroaminen ei saisi tulla halvemmaksi, on minustakin se perimmäinen syy tässä. Outo kuitenkin, kun kaikki muu urheilusta kulttuuriin jne. hoidetaan yhdestä (no, valtion ja kuntien) potista.

    Vai pitäisikö meidän lyödä lukkoon kaikki verot erikseen ja kerätä jokaiselta veronmaksajalta satoja erillisveroja terveydenhuollon, koulujen, tieverkon ylläpidon ym. tukemiseksi, jolleivät ne ole suoraan valtion tai kuntien tuottamia, mutta kuitenkin tuettuja palveluja?

  7. Ei tietenkään kirjaimellisesti ole

    mitään erillistä puolueveroa tai urheiluveroa

    .
    Faktisesti on, mutta saa minun kanssani olla eri mieltäkin. Metaforinen puhe on vaikeaa.
    En kannata mitään korvamerkittyjä veroja, en edes yle-veroa. Yle-vero on poliittisen lehmänkaupan tulos. Kannatan kuitenkin kirkkojen veronkanto-oikeutta, sehän koskee vain jäseniä. Tämä on taas minun politiikkaani, koska en ole Tampereen yliopistossa töissä.

  8. Laitetaan nyt hiukan faktaakin joukkoon. Olin jäsenenä v. 1990-1991 valtioneuvoston asettamassa nuorisokomiteassa. Se jäi sillä erää viimeiseksi sarallaan, iski lama ja kaikenlaiset kasvuesitykset murenivat, myös komiteoiden asettamisen into pitkäksi aikaa. Komitean poliitikkojäsenet esittivät mm. poliittisten nuorisojärjestöjen tukemista suoraan valtion budjetista. Kiinnostunut löytää kyllä nimet ja saattaa yllättyäkin. Meitä oli kolme ei-poliittista jäsentä, jotka jätimme tähän piiloveroon eriävän mielipiteemme. Kiinnostunut ja asioita tunteva löytää kyllä kaksi muutakin nimeä ja saattaa jälleen yllättyä. Yllättäen sen laman alla tehdyn komiteamietinnön harvoja toteutuneita esityksiä oli juuri tuo ellei peräti ainoa. Oma suu lähinnä.