Uskottavuutta kirkon ympäristöpolitiikkaan

Pääsiäisen Kotimassa lueteltiin viisi kirkon ympäristöasetta: Kannanotot, diplomit, ekopaasto, vihreät riparit ja vastuullinen sijoittaminen. Viimeistä lukuun ottamatta näiden merkitys on hyvin pieni ja vain symbolinen. Kirkolla pitäisi olla paljon topakampi ja uskottavampi ympäristöohjelma. Ilmaston muutos aiheuttaa jo nyt valtavat määrät hätää maailman köyhille. On onnetonta (vaikkakin aika kuvaavaa) että Suomen perinteisiinsä jämähtänyt laiskapulskea kirkko ei ole viitsinyt tai halunut tässäkään asiassa tehdä uskottavia tekoja ainakaan toistaiseksi.
Seuraavat ympäristöteot toisivat lisää uskottavuutta:
1) Seurakuntien metsien erinomainen eli paljon nykyistä leväperäistä metsänhoitoa parempi hoito, jolloin hiilidioksidia saataisiin sidottua puustoon (700 kg CO2  / 1 m:3 puuta) jopa miljoonia tonneja nykyistä enemmän jo seurakuntien omistamissa metsissä yhdessä vuodessa.
2)  Kaiken kirkon ja seurakuntien tuleva uudis- ja korjausrakentaminen pelkästään puusta, jolloin hiilidioksidi saadaan säilöttyä rakenteisiin.
3) Toimia esimerkkinä ja aloitteentekijänä ilmastoystävällisistä syömätavoista, joissa ihmisiä saadaan sitoutettua lihattomaan tai vähän punaista lihaan sisältävään ruokavalioon, mikä on yllättävän tehokasta ilmastonhoitoa.
4) Seurakuntien omat energian ostot vain uudistuvista lähteistä ja energiaa säästävät energiaratkaisut kautta linjan kaikessa tekemisessä ja kiinteistöjen hallinnassa.
5) Toimia julkisuudessa voimakkaana kestävän ympäristöpolitiikan puolestapuhujana, koska juuri maailman köyhät kärsivät ilmastonmuutoksesta pahiten.

Meidän pohjoista ympäristöä on ilmeisesti uhkaamassa jo alkaneesta Golf virran hidastumisesta ja auringon pilkkujen pian lähestymisestä minimistä seuraava voimakas kylmeneminen. Tästä tulee johtumaan Eteläisten ja Pohjoisten alueiden lämpötilojen erojen kasvu ja siitä aiheutuvat nykyistä paljon voimakkaammat myrskyt. Vanhenevan ja uusavuttoman väestön Suomessakin nämä ilmiöt aiheuttavat suuria taloudellisia muutoksia, epävarmuutta ja hätää. Kirkon pitäisi olla varautunut näihinkin asioihin, jotta se voisi varoittaa, tukea ja jopa kouluttaa jäseniään selviytymään muuttuvissa oloissa, joissa saattaa olla mukana vielä suuret määrät ulkomailta tulleita pakolaisia.

Veli-Jussi Jalkanen
Veli-Jussi Jalkanenhttp://eyk.fi,salli.com,sahalankartano.fi
Olen monialatuottaja, vuorovaikutuskouluttaja sekä keksijä, asenteiltani varmaan maailmanparantaja ja kehittäjä ja harrastuksiltani, seikkailija, sekä hyvinvointi-, terveys- ja ympäristöasiantuntija. Haluan yrittää ymmärtää kaikkeudessa olevia vuorovaikutussuhteita sekä edistää elämää ja rakkautta. vessi@salli.com