Herännäissaarnaaja Aku Rädystä kerrotaan monta tarinaa. Yhden mukaan hän tapasi joukon puolituttuja lapsia.
Aku kysyi: – Onko isä ollut kiltti?
Ties kuinka monta kertaa lapsia itseään oli kehotettu kiltteyteen. Joulupukkikin sitä tenttasi. Mutta sitten tämä aikamies kysyikin, oliko isä ollut kiltti.
Sitä oli kiva tuumia. Varmaan tuli erilaisia vastauksia.
Tuo yksinkertaien tarina on joskus mielessäni, kun lähestyn jotakin arkaa tai hankalaa asiaa. Tunnen monen monituista sielunhodollista ja hyvää tapaa rohkaista puhumaan.
Yksi käyttökelpoinen voisi olla asian tarkasteleminen aivan uudesta näkökulmasta. Niinkuin maallikkosaarnaaja kysymällä isän eikä lasten kiltteydestä.
Uusi tapa, toinen näkökulma. Se voi avata lukkoja.
Niin, teologiallekin tekisi hyvää vaihtaa näkökulmaa ja lakata hakemasta aina vain uusia vastauksia vanhoihin kysymyksiin vaan tehdä välillä uusia kysymyksiä vanhoista vastauksista.
Eli kyseenalaistaa välillä myös paradigmojaan.