Kuva kotoamme
Elämässä tapahtuu muutoksia. Maailma muuttuu. Uuden kohtaamisessa voi esiintyä erilaisia tuntemuksia. Toiset pelkäävät, toiset odottavat mielenkiinnolla.
Tämän vuoden 2024 Nobelin kirjallisuuden palkinnon saanut Han Kang sanoo: ”Jokainen hetki on harppaus jatkuvasti uusiutuvan, läpinäkyvän jyrkänteen reunan ylitse ajan äkkijyrkällä äärellä.” (s. 9. Valkoinen kirja. ISBN 978-951-24-1329-4)
Tuomiosunnuntai kertoo, mitä tuleman pitää. Miten maailmamme muuttuu. Mikä jää taakse, ja mitä uutta tulee tilalle. Kirkon näköala suuntautuu tulevaisuuteen luottavasti. Pyhä Henki johtaa kristikuntaa eteenpäin, taivaan iloa kohti. Nikaian tunnustus sanoo tulevaisuudestamme näin:
”Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi, odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.”
Sunnuntai 24.11.2024
Tuomiosunnuntai eli Kristuksen kuninkuuden sunnuntai
Kristus, kaikkeuden Herra
Kirkkovuosi on päättymässä. Julistamme Jeesuksen paluuta kunniassaan. Vapahtajamme näyttää kaiken valtansa. Tämä maailmankautemme päättyy. Uusi alkaa. Kristuksen tullessa takaisin paha loppuu ja Jumalan hyvyyden kausi alkaa.
Epistolassa aluksi kuvataan valtaistuin. Se on täynnä kunnian säteilyä, kirkkauden loisteesta valkoinen. Tässä saa täyttymyksensä luomisen ensimmäiset sanat: ”Tulkoon valo!”
Minä näin suuren valkean valtaistuimen
ja sen, joka sillä istuu.
Kristus ottaa vallan. Hänen hyvyytensä muuttaa kaiken. Kaikki luodaan uudestaan. Alkaa koko luomakunnan muutos. Kaikki uusiutuu.
Kristuksen takaisin tulon vaikutus koskee koko olevaisuuttamme. Langenneen maailman vaivat, surut ja murheet jäävät taakse. Pahuuden alkuperä Perkele saa tuomionsa. Kuolema ja Kuoleman valtakunta menettävät otteensa.
Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa,
Jumalan kansalle avautuu uusi elämä uudessa todellisuudessa. Silloin katoavaisuus jää syrjään ja ikuinen elämä pääsee valtaan, kun kuolema poistetaan ja tuonela romutetaan. Tulisen järven sanoma on, että Kuolema ja Tuonela henkivaltoina poistuvat. Ne eivät enää pääse vaurioitaan aiheuttamaan Jumalan työn vahingoittamiseksi. Niin kuin puutarhaa siivotessa voidaan roskia polttaa, niin Jumalan luomakuntakin palautuu, vapautuu kahleistaan ja saa loistaa kauneuttaan täydellä terällä, ilman pienintäkään elämää uhkaavaa pahan kosketusta. Alkuperäisen luomisen toteamus tulee uudelleen, jäädäkseen: ”Jumala näki, että niin oli hyvä.”
Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen.
Kun vanha rakennus pääsee elinkautensa loppuun, niin se puretaan ja sen tilalle rakennetaan uusi. Tämä uusi vastaa uuden toimintakauden tarpeita ja se toimii paremmin. Näin myös koko maailmankaikkeus uudistuu, kun vanha taivas ja vanha maa siirtyvät uuden taivaan ja uuden maan edeltä syrjään, ja saamme siirtyä uutuuttaan hohtavaan luomakunnan iki-iloon, Jumalan hyvyyden kasvoja katsomaan, uuden luomisen lumoavan loisteliaiden sulosäihkeiden kirkkaudessa riemuiten ilakoimaan taivaan riemussa.
Minä näin uuden taivaan ja uuden maan.
Tunnustuskirjamme kertovat, että Paholainen ei hallitse helvetissä, vaan päin vastoin, helvetti on Jumalan rangaistus sen tekemästä pahasta. Näin se ei enää pääse vaivaamaan Jumalan kansaa eikä pilaamaan uuden maailman täydellisyyttä. Augsburgin tunnustus sanoo:
”XVII Kristuksen tuomiolle tulo
Edelleen seurakuntamme opettavat, että Kristus on aikojen täyttyessä ilmestyvä tuomiolle ja herättävä kaikki kuolleet; hurskaille ja valituille hän antaa iankaikkisen elämän ja pysyvän ilon, mutta jumalattomat ihmiset ja perkeleet hän tuomitsee ikuiseen piinaan.”
Toinen lukukappale eli epistola Ilm. 20:11–21:1
Johanneksen ilmestyksestä, luvuista 20 ja 21
Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu.
Hänen kasvojensa edestä pakenivat maa ja taivas,
eikä niistä jäänyt jälkeäkään.
Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä.
Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja,
ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty,
kukin tekojensa mukaan.
Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa,
ja kaikki heidät tuomittiin tekojensa mukaan.
Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen.
Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi.
Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen.
Minä näin uuden taivaan ja uuden maan.
Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet,
eikä merta ollut enää.
Tuomiosunnuntain eli Kristuksen kuninkuuden sunnuntain
aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-24-11-2024/
Domsöndagens tema presenteras och texterna förevisas här:
https://www.kyrkoarskalendern.fi/kalendar-dag/sondag-24-11-2024/
Ilmestyskirjan tekstin luvun 20 ja 21 voi lukea täälltä.
Panen näkyviin vuosien 2020, 1992,1973, 1938 ja 1548 käännökset
https://www.raamattu.fi/raamattu/UT2020,KR92,AGUT,UTNS73,KR38/REV.20
Vuosien 1548, 1642, 1776 ja 1938 käännökset voi lukea täältä
Panen viitteen vuoden 1642 kuningatar Kristinan käännökseen.
https://www.finbible.fi/Biblia1642/UT/ilmestys_20.htm
Äänikirjana voi kuunnella Ilmestyskirjaa esimerkiksi seuraavissa nettiosoitteessa:
Aapeli Saarisalon käännös Uuteen testamenttiin osoitteesta:
https://www.youtube.com/watch?v=jPB6tOR9_dk
Luku 20 alkaa äänityksen kohdasta 6:57:40 / 7.07.13
Tässä tooisena esimerkkinä ääniraamattu -sivusto
https://tuleuskoon.fi/aaniraamattu/?testament=ut&order=27&chapter=1186&time=1.460953&skipConfirmation=true
Matias Roto luitko mitä olet tähän blogiisi copy pastannu eli seuraavan:
””Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja,
ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty,
kukin tekojensa mukaan.”” Johanneksen Ilmestys
Siis tekojensa mukaan!!
Ari
Kiitos puheenvuorostasi
Viimeisellä tuomiolla tarkastellaan kyllä ihmisen teot. Se on kokonaan oikeudenmukainen ja koko ihmiskuntaa kohtaan tasapuolinen. Jokaisen teot käydään läpi.
Mutta ne eivät kuitenkaan ole taivaaseen pääsyn avaimena, koska kaikki ihmiset ovat omassa varassaan syntisiä.
Jotta pelastuisi tarvitaan armahdus. Tämän armahduksen Jeesus on meille valmistanut kuolemallaan ja ylösnousemisellaan. Tämän armahduksen yhteyteen meidät on kasteessa liitetty.
Roomalaiskirje:
3:20 sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto.
4:2 Sillä jos Aabraham on teoista vanhurskautettu, on hänellä kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä.
9:32 Minkätähden? Sentähden, ettei se tapahtunut uskosta, vaan ikäänkuin teoista; sillä he loukkautuivat loukkauskiveen,
11:6 Mutta jos valinta on armosta, niin se ei ole enää teoista, sillä silloin armo ei enää olisikaan armo.
Galatalaiskirje:
2:16 mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, niin olemme mekin uskoneet Kristukseen Jeesukseen tullaksemme vanhurskaiksi uskosta Kristukseen eikä lain teoista, koska ei mikään liha tule vanhurskaaksi lain teoista.
Tämä on meille suunniteltu jo ennen maailman luomista:
2.Timoteuksen kirje:
1:9 hän, joka on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei meidän tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja,
Nimen löytyminen elämän kirjasta sen sijaan ratkaisee perille pääsyn.
Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja,—–
Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen.
Käytännön esikuvana tuolle ilmaukselle oli Jeesuksen ajan kaupunkien jäsenluettelot. Vain ne jotka olivat kaupungin jäseniä saattoivat rakentaa kaupunkiin ja asua siellä vakituisina kaupunkilaisina. Ne joiden nimeä ei luetteloista löytynyt saivat kyllä käydä vierailulla ja jopa käydä kauppaa kaupungin portin vieressä olevalla torilla. Mutta torilla pidetyissä kokouksissa heillä ei ollut päätösvaltaa. Hallintovaltaa sai käyttää vain sellaiset, joiden nimi oli kaupungin kirjoissa.
Joten YHTEISÖN JÄSENYYS on ratkaiseva näkökulma taivaaseen pääsemiseksi.
Tuomitaan tekojen mukaan ja armahdetaan Kristuksen vuoksi. Onhän tämä vähän vaikeaa ymmärtää. Nilsiäläisnainen sanoi saman aikoinaan suunnilleen näin: – Jos Jeesus lähettää minut helvettiin, hän tekee siinä ihan oikein, jos Jeesus päästää minut taivaaseen, siihen ei kenelläkään ole mitään sanomista.
Martti
Kiitos erittäin osuvasti asiaan liittyvästä kommentistasi.
Jeesus tosiaankin YKSINÄÄN on meidän Vapahtaamme.
Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttansa julistetaan teille syntien anteeksiantamus. Apt. 13:38
Jos nyt tämä on varmaa ja totta, että meillä syntisillä, sinulla ja minulla, on syntien anteeksiantamus Kristuksen veren kautta, kuinka synnit sitten voivat kadottaa meidät? Jos ne on sovitettu ja anteeksi annettu, niin eihän niitä enää oteta ensinkään lukuun, aivan kuin niitä ei enää olisikaan, ei taivaassa eikä maan päällä. Niin, sanot, mutta minulla on syntejä tänäkin hetkenä? Vastaus: varmasti kyllä, se on totta, mutta sinulla on myös syntien anteeksiantamus vielä tänäkin hetkenä ja joka hetki.
Fredrik Gabriel Hedberg (1811-1893), ARMOA ARMOSTA, s. 10-11, SLEY, 1966.
Mika
Kiitos erittäin hyvästä kommentistasi.
On ilo että jaat viisauttasi tässäkin ketjussa.
Raamatun käyttämää kreikan kieltä olen harrastanut jo kuutisenkymmentä vuotta.
Vanhaa testamenttia alettiin kääntämään kreikaksi sen jälkeen, kun Aleksanteri Suuren jälkeen kreikka vähitellen sivuutti hallinnon aikaisemman yhdyskielen valtakunnanaramean. Siis kolmannella esikristillisellä vuosisadalla.
Syntyi Septuaginta käännös. Tämä tuli niin merkittäväksi, että sen kieliasu on myös Uuden testamentin alkukielen kreikan kielitajua ohjannut. Sitaatit Vanhasta testamentista ovat pääsääntöisesti Septuagintasta.
Kuuntelin tänään Roomalaiskirjeen sen alkukielellä kreikaksi.
https://www.wordproject.org/bibles/audio/58_greek/b45.htm
Myös latinan kieltä olen harrastanut kuutisenkymmentä vuotta.
Latinan kieli on olllut länsimaisen kristillisyyden perustava tieteellinen kieli jo vanhan ajan lopulta asti. Keskiaikainen korkeampi opiskelu käytiin latinaksi. Latina oli myös uskonpuhdistuksen aikana teologisen keskustelun käytössä. Tästä johtuu myös se todellisuus että maailman suurimmassa kirkkokunnassa kaiken opinmuodostuksen ratkaiseva kriteeri Raamatussa on Vulgata, Raamatun käännös latinaksi.
Lutherin latina oli hänen opetuskielensä, ja hän muuten puhui ja kirjoitti huoliteltuaja virheetöntä latinaa. Oli taiturimainen kielen käyttäjä.
Kuuntelin tänään Roomalaiskirjeen latinaksi.
https://www.wordproject.org/bibles/audio/41_latin/b45.htm
Rakkaassa Someron seurakunnassamme
järjestimme eilen keskiviikkona 20.11. kello 18 Sanan ja uskon illan Svenssonilla. Minä puhuin ja rakkaani Colette laittoi kahvipöydän koreaksi ja johti yhteistä laulua Siionin kanteleesta ja virsikirjasta yhdessä Paula Suomisen kanssa. Anja Känkänen lausui runon ja eräs paikalla ollut myös lauloi yksinlaulun.
Ihmiset olivat iloisia ja vapautuneita tilaisuuden aikana. Väki esitti hyviä ja mielenkiintoisia kysymyksiä. Oli ilo niitä yhdessä pohdiskella.
Ihan vain malliksi siitä, että latina on ihan hengissä oleva kieli, käännätin tämän kysymyksen aiemmasta keskustelumme puheenvuorosta: ”Matias Roto, legisti, quae in hoc diario exscripsisti et conglutinasti?”
Martti
Gratias tibi ago pro commento tuo!
Gaudeo te Latine scribere.
Domi multos libros Latine habeo.
Käytin Googlen kääntäjää. Kokeilin, osaako se latinantaa modernin termin ’copy paste’. Miksipä ei olisi osannut?
Martti
Kiitos kommentistasi!
Kyllä se on hyvä väline oikein käytettynä.
Klassisessa latinassa on esiintynyt lähes 100 000 eri sanaa. Niistä on mahdollista valita myös nykytilanteisiin sopivia ilmaisuja.
Minulla muuten sattuu olemaan Vaski kirjastosta lainassa
KALEVALA LATINA
Kirja vuodelta 1986.
Kieli latina
Julkaisija 1986.
Luokitus Kansaneepokset (ykl 81.4)
TRANSTULIT PEKKANEN
ISBN 9517174705
Eilen 21.11.2024 pidetyn Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston kokoukseen lähdön takia vastasin vain lyhyesti Martin viittaukseen Arin kommenttiin.
Yhtymän ensi vuoden toimintasuunnitelmassa korostettiin erittäin voimakkaasti yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista eri puolille. Tämä painotus on myös tuottanut tuloksia opintojen sujumiselle.
Käytän tätä YHTEISÖLLISYYDEN painotusta ikään kuin vertauksena sille, mitä haluan painottaa keskustelussa Arin omaan itseensä ja omiin tekoihinsa käpertyneen uskonkäsityksen näkökulman vastapainoksi.
Kerronpa tarinan kahdesta kivenhakkaajasta, jotka toimivat samalla työmaalla. Kummaltakin kysyttiin, mitä he tekevät.
Ensimmäinen vastasi, että hän hakkaa kiviä.
Toinen vastasi, että hän rakentaa kirkkoa.
Kummankin vastaukset sinänsä olivat oikeita, mutta ensimmäisen vastaus EI KERTONUT MIKÄ OLI TYÖN TAVOITE. Näin ollen saman vastauksen olisi voinut antaa myös silloin jos omaksi huvikseen hakkaa kiviä voidakseen saada toisten niskaan heitettäväksi sopivia kokkareita käteensä sopivaan kokoon.
Jälkimmäinen sen sijaan ymmärsi, mikä oli työn tavoite. Piti louhia kivistä sen mallisia, että ne sopivat TOISTEN KIVIEN KANSSA YHTEEN YHTEISTÄ PYHÄKÖN SEINÄÄ VARTEN.
Näin työn toteutuksessa otettiin huomioon tehtävän tavoite saada rakentamiseen sopivia kiviä, mutta samalla myös sen toteuttamisen rakenteelliseen malliin vaikuttava näkökohta. Saada omat louhitut kivenjärkäleensä sopimaan toisten kivenhakkaajien tuottamien rakennuskivien kanssa.
Näin myös kristillisessä elämässä me elämme yhteisessä kirkossamme yhteistä uskoa tunnustaen, YHTEISTÄ VAPAHTAJAAMME YLISTÄEN, jonka yhteyteen meidät yhteinen kaste on yhdistänyt.
Augsburgin tunnustus lausuu tästä
VII Kirkko
Edelleen seurakuntamme opettavat, että yksi, pyhä kirkko on pysyvä ikuisesti. Kirkko on pyhien yhteisö, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan. Kirkon todelliseen ykseyteen riittää yksimielisyys evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta. Sen sijaan ei ole välttämätöntä, että perityt inhimilliset traditiot, jumalanpalvelusmenot tahi seremoniat, jotka ovat ihmisten säätämiä, ovat kaikkialla samanlaiset. Paavali näet sanoo: ”Yksi usko, (Ef. 4:5-6) yksi kaste, yksi Jumala, joka on kaikkien Isä jne.”
Nähdäkseni juuri nuo kaksi ovatkin keskeiset kiistakysymykset näissä keskusteluissamme: evankeliumi ja sakramentit. Evankeliumi ja laki sekoitetaan toisiinsa ja sakramentit nähdään vain ihmisen tekoina. Minä näen tämän epäuskon ilmauksina.
Martti
Kiitos kommentistasi
Lyhyesti pystyt osoittamaan keskustelun varsinaisen ytimen.