[Tytti Pietilä]
Minulla on toive, että tämän vuoden Seurakuntavaalien ehdokaslistat ja niiden myötä ehkä luottamuselinten kokoonpano voisivat edustaa nykyistä laajemmin koko seurakunnan jäsenistöä, ikäryhmiä, asuinalueita, koulutustaustaa, ammattiryhmiä, seurakunnallista aktiivisuutta
Jokainen kastettu ja konfirmoitu kristitty seurakunnan jäsen on riittävän hyvä luottamustoimiin.
Kirkkolain 7 luku 3 § liittää luottamushenkilöön määreen ”kristillisestä vakaumuksestaan tunnettu”. Tämä tarkoittanee, että äänestäjien tulee voida luottaa henkilöön seurakunnan asioista päätettäessä. Kysymyksessä ei ole hengellinen kilpalaji, jossa ”oikeanlaista” uskonmäärää tai seurakunnallista harrastuneisuutta ja läsnä olevaa osallistumista voidaan edellyttää tai mitata. Kristillisellä vakaumuksella tarkoitetaan kirkon yhteistä uskoa, johon ehdokkaaksi asettuva liittyy ja jonka äänestäjä haluaa myös ehdokkaassaan tunnistaa. Kristittynä eläminen on lohdutuksen ja toivon antamista toisille omassa arjessa, perheen ja ystävien parissa, työssä ja harrastuksissa.
On oikein ja kannatettavaa ”avata” ehkä suljettuja ovia ja mahdollisuuksia ja kutsua mukaan uusia kasvoja seurakuntavaaliehdokkaiksi. Mitä useampia tuttuja tai uusia kasvoja seurakuntavaaliehdokkaiksi asettuu, sitä useamman eri ihmisen ystäväpiiriä ja tuttavia on helpompi saada myös käyttämään äänioikeuttaan. Nykyisten luottamushenkilöiden ja ehdokaslistojen kokoajien rooli on tässä keskeinen. Seurakunnan työntekijöiden rooli voisi tässä olla yleisellä tasolla kannustava, ei yksittäisen ehdokaslistan puolesta puhumista eikä ”oman ammatillisen” selustansa turvaamista etsimällä itselle sopivia ehdokkaita.
Ehdolle asettumista on näiden vaalien nettisivustolla www.seurakuntavaalit.fi pyritty tekemään entistä helpommaksi. Sivustolla on seurakuntavaaliehdokkuudesta kiinnostuneille linkki, jonka kautta löytyy yhteydenottoreitti omaan kotiseurakuntaan. Monissa seurakunnissa voi olla paikallislehdissä tai nettisivuilla taho / henkilö, puhelinnumero, johon voi ottaa yhteyttä ja kertoa halukkuudestaan ehdokkaaksi. Apu löytyy kyllä, eikä tarvitse jäädä epätietoiseksi ”kuinka pääsen mukaan”.
Onnistumiseen luottamustehtävässä vaaditaan seurakunnan toiminnan sisällöllistä tuntemista. Jos seurakuntaelämä ei ole aiemmin tuttua, valituksi tulleella luottamushenkilöllä olisi hyvä löytyä aikaa ja kiinnostusta asiaan perehtymiseen. Hyvillä pohjatiedoilla on hyvä lähteä mukaan päättämään asioista. Perehtymistä tapahtuu myös vaalien jälkeen seurakuntien omissa koulutuksissa ja hiippakunnallisilla neuvottelupäivillä.
Seurakunnissa on paljon pitkän linjan luottamushenkilöitä. Kiitos heille siitä työstä, mitä he ovat tehneet! Kuitenkaan luottamustehtävä ja sen hoitaminen vuosikymmenestä toiseen ei ole saavutettu etu, josta pidetään kiinni viimeiseen saakka: uudessa valintatilanteessa, uudenlaisessa toimintaympäristössä ja ehkä uusissa seurakuntarakenteissa voi olla jonkun toisen vuoro kantaa vastuuta päätöksenteosta. Tilan antaminen myös toisten ehdokkuudelle on välttämätöntä. Kynnyksen madaltaminen ja reitin tekeminen helpommaksi ehdolle asettumiseen, voisi olla tämän hetken tärkein onnistuminen seurakunnissa. Oletko sinä tähän valmis?
Tytti Pietilä
kouluttaja
Agricola
Sami vaikuttaa nuorelta ja epävarmalta. Muuten hänellä tuskin olisi tarvetta käyttää noin loukkaavaa kieltä. Keskustelussa toisen mielipiteen halveksuminen kertoo vain siitä, että on kykenemätön kumoamaan muulla tavalla mielipiteitä.