Haalea mielikuva vitsistä, kun joku mummo oli tullut uskoon ja alkoi puhua Jeesuksesta ja Uudesta testamentista. Perillinen soittaa toiselle, että äiti on ruvennut puhumaan jostain äijjästä ja uudesta testamentista. Uuden testamentin kirjoittaminenhan maallisessa oikeudessa kumoaa aiemman ja voi muuttaa pahastikin perintöosuuksia. Hengen maailmassa on toisin. Uudella ei ole perustaa ilman Wanhaa.
Hyvillä asioilla on myös kääntöpuolensa. Kun Raamattu tuli kansan kielelle, alkoi monimiljoonainen tulkinta ja sekaannus oli läsnä eikä koskaan lopu. Toisaalta vapauduttiin ihmisiin luottamisesta, kun jokainen voi tarkistaa Kirjasta puhuuko julistaja asiaa. Olemmeko siis vapautuneet ihmisten vallasta? Emme ole, koska on paljon mukavampaa lukea valmiiksi selitettyä. Onko se siunaus? Ei ole, koska oma oivallus jää pieneksi.
Sitten havaittiin, että Wanhan osan pois jättäminen säästää paperia ja uuden ajan ihmiselle ei paimentolaiskansan historia ole relevanttia lukea. Vai onko niin? Ei ole! Wanha kertoo riittävästi uskottavaksi alusta, syntiinlankeemuksesta ja myös lupauksesta. Erityinen osa on Aabrahamin siunaus, koska ilman sitä kenelläkään ei ole mitään toivoa. Hänen kauttaan tulevat ja ovat tulleet siunatuiksi kaikki kansat.
Erityinen julmuus tapahtuu siinä, että Wanhan hyljeksimisellä leikataan Israelin kansalta historia ja juuret Luvattuun maahan. Raamatun mukaan Jerusalem on kuninkaan kaupunki eikä se ole muuttanut nimeään, vaikka Raamattu todistaa, että sitä voi tallata toiset aikansa, mutta tilipäivä on tulossa kaikille kansoille ja silloin maksetaan kullekin tekojensa mukaan.
Saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Mark. 16:15:
Kun uskomme saavamme Kristuksen kautta synnit anteeksi ja iankaikkisen elämän, niin se myöskin tapahtuu. Kun uskomme, että Jumala on Kristuksen tähden meille armollinen ja laupias, niin hän myöskin on todella armollinen ja laupias. Martti Luther, Huonepostilla.
Tarkempi lähde: Huonepostilla, s. 617, SLEY, 1902.
Toinenkin vanha vitsi (olen kääntänyt sen saksasta, kaikki virheet siis menevät minun piikkiini).
Juutalaismies saapui taivaaseen. Jumala kysyi: ”Miksi tänne nyt jo saavuit?” Mies vastasi: ”Rakas Jumala, tiedät sen kyllä. Sain sydänkohtauksen.”
Jumala kysyi: ”Miksi sait sydänkohtauksen?” Mies vastasi: ”Tiedäthän mitä tapahtui: ainoasta pojastani tuli kristitty.”
Jumala sanoi: ”Minulle kävi ihan samalla tavalla.” Mies kysyi: ”No, mitä sinä sitten teit?” Jumala vastasi: ”Kirjoitin uuden testamentin.”