Laura Haurinen Karhola ja Olli Löytty olivat huolissaan siitä, että seurakuntalaisilla voi olla vaikeuksia löytää sopivia ehdokkaita seurakuntavaaleihin (AL 29.10.2022) He kaipasivat myös valitsijayhdistyksiltä yhteisiä linjauksia eri aiheisiin. Seurakuntavaaleista löytyy paljon tietoa netistä. Tampereen seurakuntien nettisivuilta voi lukea jokaisen valitsijayhdistyksen vaaliohjelman. Vaalikone auttaa löytämään sopivan, hyvän ehdokkaan.
Kahden äänestyslipun käyttäminen vaikeuttaa merkittävästi äänestämistä. Seurakuntavaaleissa pitäisikin pärjätä yhdellä äänestysnumerolla. Harva jaksaa liikkua kilometrien päähän äänestämään. Siksi nettiäänestys, puhelinäänestys tai postiäänestys pitäisi olla mahdollista seurakuntavaaleissa. Silloin vanhakin ihminen pystyisi helposti äänestämään lähiomaisen tuella ja nuorten olisi helppo ottaa tutuilla digitaalisilla välineillä kantaa. Idea pitäisi laajentaa nopeasti koskemaan myös valtiollisia ja kunnallisia vaaleja.
Mistä seurakuntavaaleissa on kysymys? Kirkko ei harjoita talouspolitiikkaa eikä tee turvallisuuspoltiikkaa. Kirkko ei ole olemassa myöskään sosiaalipolitiikkaa varten. Nämä aiheet kuuluvat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon eli politiikan puolelle. Kirkko ei ole liikelaitos, ei sosiaalitoimisto eikä puoletoimisto. Kirkko on syntisten ihmisten sairaala. Sen tehtävänä on hoitaa rikkinäisiä, eksyneitä, elämässään pahoille teille joutuneita ja tarkoituksettomuuteen vaipuneita ihmisiä ja johtaa heidät takaisin Jeesuksen ja Jumalan luo. Seurakuntavaaleissa ratkaistaan, miten tätä Jeesus Nasaretilaisen elämäntyötä jatketaan ja julistetaan ja minkälaiseen toimintaan seurakunnat käyttävät kirkollisverorahat. Vaaleissa olisi järkevintä käydä keskustelua niistä asioista, jotka kuuluvat seurakuntaneuvoston ja kirkkovaltuuston toimenkuvaan ja tarvittaessa tarkistaa näitä tehtäviä.
Julkinen tunnettavuus ehdokkaana ei ole itseisarvo. Julkisuus ei tee kenestäkään vielä pätevää ehdokasta. Koulutustaso ei kerro myöskään yhtään mitään ehdokkaan uskonelämän syvällisyydestä tai pinnallisuudesta. Vaalikone on minusta paras paikka löytää sopiva ehdokas näissä vaaleissa. Jokaisella valitsijayhdistyksellä on myös omat Facebook-sivunsa, jossa voi kysyä ehdokkailta kinkkisiäkin kysymyksiä eikä keskustelua ole rajattu ainakaan Messukylän yhdistyneen seurakuntaväen sivuilla. Monella ehdokkaalla on myös omat monipuoliset nettisivunsa, joista löytää kannanottoja eri aiheisiin vuosien ajalta.
Tavallisen seurakuntalaisen on mahdotonta vaikuttaa kirkolliskokousedustajan valintaan. Kirkolliskokousvaalit pitäisikin käydä samaan aikaan kuin seurakuntavaalit ja suorana kansanvaalina, jolloin äänestäjä saa äänestää suoraan kirkolliskokousehdokasta. Eniten ääniä saanut tai saaneet tulisi valita seurakunnassa kirkolliskokoukseen. Tällä hetkellä kirkolliskokousedustaja valitaan enemmän tai vähemmän kulisseissa ja kirkkopoliittisen pelin tuloksena. Sellainen menettelytapa ei sovi kirkkoon minun mielestäni.
Kirkolliskokouksen tehtävät ja työskentelytavat eroavat kovasti seurakunnan tai seurakuntayhtymän tehtävistä. Ymmärsin kirjoittajan ehdotuksen niin, että seurakuntavaaleissa eniten ääniä saaneet tulisi valita seurakunnassa kirkolliskokoukseen”, kuten kirjoittaja ehdottaa.
Kommentti karkasi keskeneräisenä. Piti sanoa, että en pidä tarkoituksenmukaisena, että seurakuntavaaleissa eniten ääniä saaneet tulisivat suoraan valituiksi kirkolliskokoukseen. Kirkolliskokouksen tehtävät ja työskentelytavat eroavat kovasti seurakunnan tai seurakuntayhtymän tehtävistä.