Vaalit, politiikka ja yhteiskunnan eheys

Eduskuntavaalien alla tilanne kolmen suurimman puolueen kesken oli kannatusmittausten perusteella hyvin tasainen. Vaalit ovat herättäneet melko paljon kiinnostusta ja on mielenkiintoista nähdä, nouseeko äänestysprosentti kuten voisi olettaa.

Kisa suurimman puolueen paikasta ja ehkä muutkin asiat ovat johtaneet melko värikkäisiin vaalikeskusteluihin. On ollut päälle huutamista, kinaamista ja sormien heristelyä. Uusi ilmiö näiden vaalien alla olivat joidenkin puolueiden ilmoitukset siitä, minkä puolueen kanssa he eivät voi lähteä hallitukseen. Asiantuntijat ovatkin arvioineet, että Suomeen on muodostumassa blokkivaalit eli äänestäjät tekevät suurimman valinnan oikeiston ja vasemmiston välillä.

Tasavallan presidentti opasti puolueita ja niiden ihmisiä valtiopäivien päätöspuheessaan siitä, että vaalien jälkeen tulee kyetä mahdollisimman nopeasti muodostamaan hallitus. Tulee kyetä yhteistyöhön ja kompromisseihin.

Suomalaisessa yhteiskunnassa moniarvoisuus, monipuoluejärjestelmä ja niihin liittyvät asiat lisäävät yhteiskunnan eheyttä: Jokainen saa olla arvojensa mukaisissa liikkeissä ja puolueissa. Toisaalta edellä mainitun mahdollisen blokkiasetelman muodostuminen sekä puolueiden suuret linjaerot voivat pahimmillaan johtaa myös eheyden heikkenemiseen ja jopa rikkoutumiseen.

Jos kahden tai useamman puolueen ihmiset eivät voi tehdä yhteistyötä, se vie ihmisiä ja ryhmiä kauemmas toisistaan. Jos syntyy hyvin voimakasta kansallismielistä tai muun ideologian sävyttämää liikehdintää, johtaa sekin vastakkainasettelun kasvamiseen ja eheyden heikkenemiseen. Tätä tulee siis varoa, vaikka annammekin tilaa erilaisille aatteille ja liikkeille.

Suomalaisen yhteiskunnan eheys luotiin sotien aikaan ja niiden jälkeen. Oikean, keskiryhmien ja vasemman laidan poliittiset ryhmät ovat tehneet yhteistyötä eduskunnassa ja myös hallitusvastuussa. Nytkin tarvitsemme erilaisista taustoistamme ja näkemyksistämme huolimatta yksituumaisuuden löytämistä, jotta vaikeita haasteita voidaan ratkaista. Onneksi turvallisuutemme ja siinä tehty ratkaisu läntiseen puolustusliittoon liittymisestä on laajasti yhdessä tavoiteltu ja hyväksytty ratkaisu.

PS. Samat lainalaisuudet voidaan soveltaa varmaan myös kirkkoon ja hengellisiin yhteisöihin eheyttä ja sen uhkatekijöitä koskien.

Toivo Loikkanen, riippumaton politiikan tarkkailija (sit. riippumatto vielä mökille virittämättä)

 

 

 

 

 

 

 

  1. Varmasti näin kuten kirjoititte.

    Demokratia haluaa uskoa äänen tulevan esille kun se on annettu. Miten käy Perussuomalaisten vaalivoitolle sen syntyessä.

    Kokoomuksella on kiperä paikka minne asti suostutaan mahdollisessa yhteistyössä, sitten tarvittaisiin Keskusta ja Kristilliset mukaan. Liike Nyt saa hyvin useamman Edustajan.

    Kun edellinen ei toteudu katsotaan sinipunaa, mutta olisiko tämä demokratian halventamista.

    • No, jos Perussuomalaiset voittavat olisi Kokoomukselta rimanalitus jättää asia huomioimatta.

    • Sosiaalidemokraattien yksi säästötavoite pitemmälle oli kansalaisten terveystarkastukset.

      Siinä voi tulla tenkkapoo kun pitäisi ymmärtää verinäyte, egk, ja keuhkokuva.

      En halua ymmärtää saati uskoa mutta onko tähän dilemmaan suunnitteilla jokin ylikansallisen lääkefirman tuottama uusi lääke mikä auttaa jokaiseen edellä mainitsemaani häiriöpositioon.

      Tietenkään asian esittelijöillä ei ole ensimmäistäkään taloudellista substanssia tuoda asia esittelyyn.

  2. Vaalikeskustelut jo alkaa tympäisemään. Tunteet näyttää saavan suuremman vallan keskusteluissa, kuin asiat. Jotain hyvin huolestuttavaa on meneillään. Tuollaista riitelyä ei ole aikaisemmin nähty. Riitoja on varmasti ollut, mutta niitä ei ole tuotu meidän näkyville. Näin toimien riitelijät luovat turvatonta ilmapiiriä keskusteluja seuraaville.

  3. Kyllä meillä on ollut televisiossa kiihkeitä vaaliväittelyitä aikaisemminkin. Ei tarvitse kuin mainita nimi Veikko Vennamo. Vaalitenteissä 1980-luvun legendaarinen parivaljakko Leif Salmen ja Pekka Oksala haastoi poliitikkoja eikä päästänyt heitä helpolla. Poliitikot olivat välillä helisemässä, koska Salmen ja Oksala olivat nähneet vaivaa ja perehtyneet asioihin, josku jopa paremmin kuin vastaamassa ollut poliitikko.

    Toivo viittaa joihinkin asiantuntijoihin, jotka arvioivat meillä siirryttävän blokkivaaleihin. Ei siirrytä. Poliittinen perinne on meillä toinen kuin Ruotsissa, ja sielläkin mieluusti kokeiltaisiin blokkirajat ylittävää yhteistyötä mutta perinne on esteenä.

    En pelkää puolueiden välisten suurten linjaerojen heikentävän tai jopa rikkovan yhteiskunnan eheyttä, ellei jokin puolue ryhdy tarkoituksellisesti lyömään railoa identtipolitiikan keinoin. (Tästä minulla on pientä pelkoa.) Sen sijaan on kylläkin syytä pitää silmällä äärilaitaa perussuomalaisten oikealla puolella. Siellä on neljä viisi (ainakin vielä) pikkupuoluetta, jotka kaikki ovat perussuomalaisista irtautuneiden luomuksia. Niillä tai niisä toimivilla henkilöillä on yhteyksiä muihin äärioikeistolaisiin porukoihin.

    • Kiitos, Jorma, asiantuntevasta kommentistasi. Noin itsekin ajattelen ja totean, että kaikkiaan populistisen politiikan ilmiö maailmassa on vahvistanut vastakkainasettelua. Toisaalta pitää myös tutkailla, miksi ihmiset lähtevät kannattamaan jotakin tuollaista suuntausta. Siinä on jotenkin pettymystä muuhun politiikkaan ja yhteiskuntaan. Ehkä suurin huolenaihe on sen piiristä noussut vahva epäluottamus viranomaisia ja tiedonvälitystä kohtaan. Se hämmentää ainakin minua.

    • Tietty kritiikki tiedonvälitystä kohtaan on mielestäni syntynyt jo siitäkin syystä, että viestintä on keskittynyttä ja on tiettyjä aioita ja tiettyjä perspektiivejä, joista myönteisesti viestitään julkisesti ja sitten on noiiotä, joista pyritään vaikenemaan tai jopa pyritään esittämään moraalittomiksi, hiukan ideologisesti virittyneesti. Ehkäpä populismi nousee myös tästä?

    • Huomaan, että myöhäisen illan väsymys on aiheuttanut kommenttiini pahan kirjoitusvirheen: kyse on tietysti identiteettipolitikasta, jolla voi avata railoa ja rikkoa yhteiskunnan eheyttä. Yhdysvallat on siinä vaarallisen pitkällä, ja aihioita on meilläkin havaittavissa.

    • USAssa joka tapauksessa kaksipuoluejärjestelmä (vaikka onhan sielläkin kaiketi pieniä puolueita tai ryhmiä) on vahvistanut polarisaatiota ja siellä tuo järjestelmä on rapauttanut vahvasti yhteiskunnan sisäistä eheyttä. Valitettavasti kehitys näyttää sekä jatkuvan että voimistuvan. Ehkä Euroopassakin populistiset liikkeet ovat vieneet kehitystä hieman samanlaiseen suuntaan, mutta täällä tilanne on onneksi vielä paljon parempi kuin USAssa tuossa mielessä.

    • On totta, että äärioikealla, siis oikeasti äärioikealla, on ihan oikeita, ei pelkästään pääministerin tarkoitushakuisesta retoriikasta kumpuavia sinimustia fasisteja.

      Mutta olisi hyvä pitää molemmat silmät auki. Vasemmistoliitto on flirttaillut pitkään (mm. pj. Li Andersson, Paavo Arhinmäki jne.) militantin ääriliikkeen Antifan ja sen some-siiven Varisverkoston kanssa. Ehkä äärimmäisenä esimerkkinä jokin aika sitten Vasemmistoliiton läntisen alueen toiminnanjohtajan pallilta eronnut Misha Dellinger väkivaltaviesteineen ja – fantasioineen.

    • Kun ”ääriin” mennään, niin tuntuu, että ”ymäri käydään ja yhtehen tullaan”. Äärioikeistossa ja äärivasemmistossa on paljonkin (ei-niin hyvää – mielestäni) yhteisiä piirteitä. Valitettavasti tuo ”ääri” -lisäke on alkanut elää myös omaa elämäänsä luokittelujen populisoinnissa. Kuin äärilaidalta tarkastelee ei-äärilaitaa, näyttänee ei-äärilaitakin ikäänkuin vastakkaiselta ääriliikkeeltä.

  4. Toivo

    Jälleen kerran sinulla hyvä ja tasapuolinen kuvaus vaalien edellä koettavasta tilanteesta.

    Itse on aikamme ilmiöistä nostanut essille sen ryhmän, jonka palkankorotus olisi yhteiskuntamme kannalta kaikkein oleellisinta, koska jokaisen meidän pitää syödäkin jotain voidaksemme elää:

    Luken tutkimuksien mukaan viime vuoden 2022 maataloustuottajien tuntipalkan arvioidaan jäävän vain viisi euroon ja 40 senttiin.

    Tämän verran saavat kiitosta vaivannäöstään se väestöryhmämme, joka tuottaa meille ruokaa,

    maailman puhtainta ruokaa.

    Tämä siis on kiitos puhtaimman ruuan tuottamisesta.

    5, 4 € / h

    https://www.kaleva.fi/tassa-ammatissa-tuntipalkka-on-nyt-vaivaiset-54-eu/1672465?fbclid=IwAR1DacK1TdljEc9tJYmXzlAzZ92bMGQ-Mupez50L97CFkf8VAMhncYS0oJU

    • Tuo on tärkeä havainto ja ilman koronaa ja sotaa sekä niihin liittyvää omavaraisuuden korostusta monien poliittisten ryhmien linja maataloustuottajia kohtaan oikeastaan tiukkenisi. On surullista, että pääasiassa kaupungeissa asuvat ihmiset ja myös poliitikot syyllistävät tuottajia suurien (?) tukien saamisesta, kun todellisuudessa maataloustuottajista osa on suuressa ahdingossa.

    • Matias

      Kiitos tärkeän asian esilletuomisesta. Omakohtainen kokemus minullakin on tuosta maatalon raskaasta työtaakasta. Suomessa lopettaa joka päivä kolme maatilaa.

Loikkanen Toivo
Loikkanen Toivohttps://www.facebook.com/toivo.loikkanen
Olen 60-luvun alkuhetkinä syntynyt Keski-Karjalan kasvatti, nykyisin Savonlinnassa toimiva puolivallaton rovasti. Kirjoitan kirkosta, elämästä sekä uskon, toivon ja rakkauden näkymistä. Mielipuuhaani kesällä on mökkisaunassa saunominen ja talvella retkiluistelu. Matkustelen mikäli aika ja rahat riittävät siihen. Siviilissä kannan vastuuta OP-ryhmän aluepankin hallintoneuvoston puheenjohtajana ja OP-ryhmän hallintoneuvoston jäsenenä.