Tässä lähiaikoina aikana on Raamattu alkanut avautua jotenkin uudella tavalla. Olen sentään melko innokkaasti tutkinut sitä jokseenkin 50 vuotta. Nyt vasta siis alan oikein oivaltaa ja koen löytäneeni oikeita avaimia Raamatun tulkitaan.
Sain pitää saarnan kotikirkossani kesällä ja sitä valmistaessani alkoi kummasti puhutella nuo Mat 25:n kolme eri vertausta ja se miksi kirjoittaja on sijoittanut ne yhteen. Syynä täytyy olla se, että ne yhdessä kuvaavat samaa asiaa. Kyse on niin tärkeästä asiasta, että tässä ei kirjoittajalle riitä pelkkä asian kertominen, vaan se on täytynyt kuvata kolmella eri näköalalla, jotka kaikki katsovat ikään kuin samaa kohdetta eri puolilta. Näin asia tulee esiin selvemmin ja rikkaammin. Lisäksi vertaukset on kerrottu opetuslapsille, eikä muulle kansalle. Joten hämärien kohtien selvittämisen ei olut tarvetta.
Kymmenen neitsyttä, talentit ja vuohet ja lampaat kertovat meille vain yhdestä asiasta. Kussakin vertauksessa onkin jotakin samaa. Jokainen päättyy selkeään erotteluun armahdetuista ja tuomituista. Sekä tuomion syystä. Kaikissa on jokin yksi epämääräinen ja samalla kuitenkin keskeinen käsite.
Näiden käsitteiden merkitys jää ikään kuin ilmaan. Niiden merkitys ei tekstissä tule selvästi esiin ja se on ilmeisen tarkoituksellista. Ne ovat öljy, talentit ja vähäiset veljet.
Uskon, että öljy, talentit ja vähäiset veljet muodostavat yhdessä tietyn kokonaisuuden, joka avaa koko Raamatun oikean tulkinnan ja erottaa sen selkeästi väärästä Raamatun tulkinnasta.
Mikäli tämä yksi tietty asia tulkitaan väärin, niin se johtaa automaattisesti koko Raamatun väärään tulkintaan. Sillä koko Raamattu tähtää vain yhteen pisteeseen. Se piste on kuvattu näissä kolmessa vertauksessa. Kunkin niiden tähtäyspiste on täysin sama.
Väärä tulkinta vie ajatuksemme ja pyrkimyksemme omiin mahdollisuuksiimme, mutta oikea luopuu niistä ja jää pelkästään armon varaan. Väärä tulkinta vaatii jotakin meiltä, mutta ei anna sitä mitä vaatii. Joten silloin emme kykene täyttämään vaatimuksia, koska meillä ei ole siihen tarvittavia kykyjä. Pelkän Jumalan armon varaan heittäytyminen on koko Raamatun suuri salaisuus ja keskeinen sisältö. Siinä on se Evankeliumin suuri salaisuus, jonka varaan kaikki rakentuu.
Neitsyillä oli ehtymätön öljyastia Jeesuksen sovitustyössä. Talenteilla asioivat menivät heti aarteellaan asioimaan, joka on Jeesuksen pyhä veri. Siinä heillä oli usein asiointiin tarvetta ja asioidessaan he rikastuivat moninkertaisesti. Ristin juurelle mennään köyhänä, mutta sieltä palataan aina rikkaana. Lampaat kulkivat aina Vapahtajansa seurassa ja tekivät kaiken hänelle. Lampaiden huomaamatta vähäiset veljetkin tulivat ruokituksi.
Kuolleelta voi kuka tahansa sanoa saaneensa valtuutukset, kun hän ei ole itse sanonassa mitään. Ja jos valtuutukset ovat sitä luokkaa, että voi repiä ihmisiä kappaleiksi, ei se ainakaan hyvä henki ole, joka sellaisia valtuutuksia korvaan kuiskuttaa.
Mitä eroa on väärällä tulkinnalla ja väärällä opetuksella?
Kuinka pieni lapsi erottaa nämä keskenään, kun vanhemmat opettavat omia ”tulkintojaan”?
Missä välin lapsi saa kyvyn erottaa kaiken väärän?
Tämä- ja huomien kuluu lastenlasten kysymyksiin vastaamiseen ja heidän järjestämän ”ohjelman” seuraamiseen. Joten hyvin antoisia keskusteluja on tulossa.
Väärä tulkinta johtaa väärään opetukseen. Hyvä esimerkki on siinä, että Jeesuksen antamat käskyt vuorisaarnassa käsitetään, niin että niiden noudattaminen tekee ihmisestä Jumalalle kelvollisen ja oikeamielisen. Eli vanhurskaan. Tämä tulkinta on hyvin yleinen ja johtaa yritykseen täyttää nuo käskyt. Sitten havaitaan, ettei siihen kyetä ja tulkitaan käskyt, niin ettei niitä ole tarkoituskaan noudattaa, tai aletaan noudattaa niin hyvin, kuin kyetään ja armolla kuitataan loput. Voidaan tulkita myös niin että parannetaan omasta elämästä pois ryyppääminen, huoraaminen ja muut sellaiset synnit, jotka ovat selkeästi pois laitettavia. Voidaan mennä myös kastattamaan itsensä uudelleen ja tulkita Raamattua niin ettei lapsena saatu kaste olisi pätevä. Lapsihan ei voi uskoa oikealla tavalla. Tulkitaan siis niin ettei lapset ole soveliaita olemaan Jeesuksen omia kokonaan. Tulkitaan siis niin, ettei se merkitse mitään, että Jeesus sanoi: ” jollette ota taivasten valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, niin ette voi päästä sinne sisälle. Sitten voidaan tulkita niinkin että, kun lukee Raamattua päivittäin ja käy kirkossa joka sunnuntai ja elää hyvää ja raitista elämää, niin pelastuu. On lukemattomia vääriä tulkintoja ja niistä on seurauksena harhapolkuja. Harhapolut tunnistaa siitä, että niitä seuraamalla eksyy oikealta tieltä. Sielunvihollinen on oikein taitava laittamaan matkamme varrelle tienviittoja, joita seuraamalla eksymme. Varsinkin kun vihollisella on liittolainen omassa sisimmässä, joka houkuttelee tulkitsemaan viittoja Vihollisen toivomalla tavalla.
Pekka otat seuraavan evankeliumin kohdan esille:””. Tulkitaan siis niin, ettei se merkitse mitään, että Jeesus sanoi: ” jollette ota taivasten valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, niin ette voi päästä sinne sisälle””
Mietippä kuinka lapsi ottaa oman isänsä opetuksen vastaan, siis vaikkapa joulupukista tai omasta autostakuinka se on parempi kuin muiden, täytenä totuutena ja uskoo ne sanat todella ja on valmis puolustamaan omaa uskoaan (isän sanoja) vaikka nyrkein naapurin poikia vastaan.
Entäpä kun aikuisen tulee nöyrtyä lapsenkaltaisesti ottamaan taivasten valtakunta vastaan, siis ottaa Jumalan antamat sanat täytenä Totuutena.
Jos lapsi Raamatun mukaan on esikuva Jumalan lahjan vastaanottamiselle, niin miten joku voi silmää räpäyttämättä väittää ettei lasta voi kastaa. Sellainen väite on väärää tulkintaa, eikä perustu selkeään Raamatun sanaan. Väite jonka mukaan kaste on kuuliaisuuden teko perustuu siihen tulkintaan, ettei Jeesuksen kuuliaisuus Isän tahdolle ollut riittävä meidän puolestamme. Kuuliaisuudesta tehdään tällä tavoin tikapuut taivaaseen. Niistä tikkaista puuttuu kyllä paljon puolia, joten ne ei johda päämäärään.
Pekka ei tehdä tästä ”taas” kasteväittelyä vaan mietipä kysymyksiä, siis milloin ja miten lapsi saa ymmärryksen erottaa väärät tulkinnat/opit?
Jeesus muuten näytti meille kuuliaisuuden mallin, jokaisen todellisen kristityn tulee olla kuuliainen Hänelle eli tehdä mitä Jeesus sanoo, se on kuuliaisuutta Jumalalle.
Pekka kuinka lapsia tulee opettaa, eikö kunnioittamaan isää ja äitiä, yksinkertaista eikö totta?
Entäpä aikuisia, rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä nii kuin itseään.
Näin ymmärrän Raamatun Sanan.