Turha työ ei kiinnosta ketään. Jos näkee jonkin asian eteen paljon vaivaa ja käyttää siihen rutkasti aikaa, sitä toivoisi oikeasti saavuttavansa työllään jotain. Minusta esimerkiksi haravointi on turhaa työtä silloin, kun osa lehdistä on vielä puussa. Lehtien siirtelyssä paikasta toiseen ei ole mitään järkeä, jos samaa on vielä tiedossa myöhemmin syksyllä. Ei saa kuin pahan mielen ja rakot käteen.
Rakot käsissä ja kevyt kututus eivät ole mitään siihen verrattuna, mitä Jeesus koki. Hän syntyi ihmiseksi ja eli ihmisten joukossa yhtenä meistä. Hänet tuomittiin syyttömänä, häntä ruoskittiin, pilkattiin, syljettiin ja kidutettiin. Viimein hänet naulattiin ristiin ja hän kuoli häpeäpaalussa. On helppo nähdä, miksi Augustinus haluaa pitää huolen, ettei kukaan katso Jeesuksen tehneen turhaa työtä.
Augustinus opettaa, että Jeesus tuli parantamaan sairaita, eli pelastamaan syntisiä. Eivät terveet tarvitse lääkäriä, vaan sairaat, hän muistuttaa. Jos ihmiskunta ei ole synnistä sairas, ”silloin Kristus on kuollut turhaan” (Gal. 2:21).
Augustinuksen mielessä perisynnin todellisuus takaa sen, ettei Jumalan Pojan kuolema ollut turha ja tarpeeton. Ihmiskunta on perisynnin tähden tietämätön pelastuksen kannalta tärkeistä asioista ja kykenemätön pelastamaan itseään. Ihminen lankesi vapaan tahdon kautta, minkä seurauksena tahto ei enää riitä parantamaan samaisen lankeemuksen seurauksia. Ihmisen synnynnäinen epäjärjestys ja etäisyys Jumalasta estävät häntä toteuttamasta Jumalan tahtoa. Mitä näennäisesti hyvää hän kykenee itse saamaan aikaan, sen voi kaiken ”heittää roskana pois” (Fil. 3:8) Jumalan edessä.
Pelagiolaisuus meni Augustinuksella niin vahvasti tunteisiin, koska pelagiolaisten mukaan ihmisen luontaiset kyvyt riittävät pelastukseen ja hyvään elämään. Augustinuksen silmissä tällainen väite teki Jeesuksen pelastustyön turhaksi. Jos ihminen kerran kykenee elämään oikein, mihin tarvitaan armoa? Jos Jumala on hyvä ja ihminen on hyvä, miksi maailmassa on niin paljon pahaa? Jos ihmisluonnon voimat ovat niin vahvat, miksi huonoista tavoista ja riippuvuuksista on hankala päästä eroon?
Augustinuksen mukaan kenelle tahansa ihmisiä ja maailmaa tarkkailevalle on ilmiselvää, ettei ihminen ole luonnostaan hyvä, vaan syntinen: itsekäs, ylpeä, epäuskoinen, tietämätön, laiska, vääriä asioita tavoitteleva. Tällainen olio ei tarvitse pelagiolaisten ylisanoja, vaan Jumalan armoa.
(Tämä ei ole mielipidekirjoitus. Teen väitöskirjaa Augustinuksesta ja tarkoitukseni on näiden blogitekstien avulla avata hänen ajatteluaan nykyihmiselle ymmärrettävällä tavalla.)
Työelämässä harmitti joskus, se että tiesi joskus tekevänsä turhaa työtä. Lohdutin silloin kavereita :” mitä me sitten tehtäisiin, jos ei tehtäisi turhaa työtä”. Turhan työnkin tekeminen voi olla ihan hauskaa, kunhan sen ottaa huumorilla. Lehtien lakaisu , tai roskien keruu tien varrelta on ihan mukavaa puuhaa. Siitäkin huolimatta, että uutta tulee lisää.
Pelagiolaisuuteen ja muihin Augustuksen aikaisiin harhoihin tutustuminen on tärkeää, jotta osaa tunnistaa niiden ilmenemisen tänä aikana. Ovat vain ovelasti muuttaneet nimeään. Oikea oppi ei nykyäänkään ole hyvässä suosiossa. Harva opettaja uskaltaa kertoa omasta ilkeydestään ja pahansuopaisuudestaan, eli perinpohjaisesta pahuudestaan. Toivottamasta taistelustaan omassa sisimmässä asuvaa pahaa vastaan.
Siitä miten totaalisesti kokee olevansa synnin alaiseksi myytynä.
Saarnoissa sen sijaan usein kehotetaan hyvään elämään ja Kristuksen seuraamiseen. Aivan niin kuin meillä olisi jotain edellytyksiä sellaiseen. Joten Pelagiolaisuus ei ole mihinkään kadonnut. Se on oikein tiiviisti mukana kirkollisessa elämässämme.
Sitten kun kuuliaisesti yritämme olla hyviä ja kun se oikein onnistu, niin ihmettelemme missä vika. Lankeamme välillä oikein älyttömän rumasti. Sitä on vaikea käsittää, jos on ominut tuon Pelagiuksen opin.
Augustuksen armo on paljon helpompi oivaltaa, kunhan suostuu vain siihen, että sisin on toivottomalla tavalla Jumalalle kelvoton ja ansaitsen ilman muuta tuomion. Jeesus on juuri tuon tuomion ottanut päälleen, joten minä voi omistaa täydellisen armon. Hän otti minun koko turmeltuneen luontoni ja antaa tilalle oman täydellisen pyhyytensä.
Joten minussa yhä on sama vanha luontoni, mutta minussa on myös uusi luonto.
Joten sen ymmärtäminen että olen samalla kertaa todellisesti täysin syntinen, olen mys samalla täysin pyhä ja puhdas.
Siinäpä sitä vahvaa turhaa työtä moni tekee, kun yrittää olla hyvä kristitty.
”Saarnoissa sen sijaan usein kehotetaan hyvään elämään ja Kristuksen seuraamiseen. Aivan niin kuin meillä olisi jotain edellytyksiä sellaiseen.”
Miksi ei olisi. Augustinuskin oli kova kilvoittelija ja kehitti jatkuvasti seuraamaan Kristusta. Oliko Augustinus tai ne saarnat valetta?
Augustinuksen saarnat ovat olleet hyviä, mutta joskus väärää opetusta. Väärä voi johtua siitä, mitä vuoden 2016 vuoden sana, ”post truth” on valjastettavissa Alkuperäisen Totuuden jälkitotuuksille, eli tulkinnoille, jotka siirtävät ja jo Augustinuksenkin toimesta kertoivat jälkipolttoisesti eri tarkoituksen kuin Itse Teksti.
Kolikolla kun on kaksi puolta. Oikeaan kristityn elämään tarvitaan muutakin kuin pelkkä kehotus siihen. Armosta ja uskosta elävä kristitty elää niissä hyvissä teoissa, mutta omaan hyvyyteensä uskova joutuu pinnistelemään ja ponnistelemaan, eikä siltikään saavuta sitä, mikä toiselle on aivan helppoa. Kehotuksia voi antaa niille, joiden elämässä vaikuttaa sellainen voima, joka tekee ne mahdollisiksi. Jollei tätä Jumalan voimaa ole sisimmässä, niin keheoitukset muuntuu vaatimuksiksi ja kuormaksi, jota ei jaksa kantaa.
C.S. Lewis : ” yritä olla oikein hyvä, niin näet kuinka paha olet”.
Eli oliko kehotus saarnassa jotakin puutteellista? Puuttuiko siitä sinun kuvaama kolikon toinen puoli. Raamatun teksteissä kyllä kehoitetaan vastaavalla tavalla kristittyjä toistuvasti ja jatkuvasti, hyvään elämään ja Kristuksen seuraamiseen. Miksi kirkossa ei niin voisi tehdä. Kristittyjen tehtävä on täyttää Jumalan käskyjä pelastuakseen ja laittaa pois vanha ihminen tekoinensa.
Olipa Johannalla taas hyvää Augustinuksen opetuksen kiteytystä.
Ja Pekan kanssa on helppo olla samaa mieltä.
Hyvä tekemiseen meitä kaikkia ihmisiä kaiken aikaa kehoitetaan, ja tiedämme kyllä mikä on hyvää ja mikä pahaa. Tietäminen ei vain muutu tekemiseksi, vaikka moni ajatteleekin, että se riittää, mihinkä pystyy. Tietyllä tavalla riittääkin.
Toiset tekevät paljon hyvää , toiset vähemmän, mutta ongelmia alkaa tulemaan, kun oma kelvottomuus alkaa paljastumaan, silloin kun laki saa meidät kiinni itsepetoksesta. Kun huomaan olevani valehtelija ja päätän pysyä vain totuudessa, niin huomaan itsessäni toisen lain joka sotii mieleni lakia vastaan. Tiedän, että pitäisi käydä katsomassa sairaalassa ystävää, mutta menekin pesemään auton jne.
Ihminen on kummallinen viekastelija, eikä se siitä muuksi muutu. Vai muuttuuko?
Kyllä ihminen muuttuu, mutta vain Armon kautta kasvaen, laki ei saa aikaan kuin vihaa ja katkeruutta. Rakkaus peittää synnin paljouden ja Jumalan Armo käy oikeuden edellä. Lain alla elävä ei tunne Jumalan Armoa, koska kuvittelee vielä jotenkin selviävänsä.
Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.
Olen huomannut ettei itseenkään voi enää luottaa. Lupaan itselleni usein, että katson vain tämän blogin kommentit ja sitten otan opiskelut esiin. Sitten nukkumaan käydessä vasta huomaan, että jäi kokonaan ottamatta.
Ismo malinen
”Kyllä ihminen muuttuu, mutta vain Armon kautta kasvaen, laki ei saa aikaan kuin vihaa ja katkeruutta. Rakkaus peittää synnin paljouden ja Jumalan Armo käy oikeuden edellä. Lain alla elävä ei tunne Jumalan Armoa, koska kuvittelee vielä jotenkin selviävänsä. ”
Rosvot ja rövärit tietysti vihaavat lakia, koska joutuvat vankilaan, saavat rangaistuksen, mutta ei kukaan tavallinen ihminen. Lakihan suojelee tavallisia, oikein eläviä ihmisiä.
Tavalliset eivät tarvitse armoakaan, koska eivät ole mitään väärää tehneet.
Lain alla elävä ei tarvitse armoa, hän noudattaa lakia, joten mistä hänen hänet pitäisi armahtaa ?
Pitäiskö hänet armahtaa lain alta, laittomuuteen.?
Tarja, puhut aivan oikein ja ajattelet asiaa luonnollisesti, inhimillisesti. Ismo puhuu hengellisestä tiedosta joka sinulle on ilmeisesti vieras, vastauksesta päätellen. Näyttää että, et ymmärrä mistä Ismo puhuu. Ismo ei puhu ja kuvaa niitä asioita, mistä sinä puhut.
Oikein Tarja, lakia ei ole pantu vanhurskaalle, vaan laittomille ja kaiken hyvän vastustajille. Laki on hyvä, kun sitä lain mukaan käytetään. Laki on myös synnin voima, sillä sen ehdottomuus paljastaa jokaisen vääryyden. Jokainen joka lain täyttää on siitä elävä, mutta kuten on kirjoitetu Mooseksen laissa, kirottu olkoon jokainen joka ei pysy kaikessa ja tee kaikessa niinkuin vaaditaan.
”Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: ”Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee”.
Ja selvää on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska ”vanhurskas on elävä uskosta”. Mutta laki ei perustaudu uskoon, vaan: ”Joka ne täyttää, on niistä elävä.” Gal.3:10-12
On siis selvää, että ihminen, olkoot kuinka hyvä ja hurskas tahansa, on kuitenkin Jumalan vanhurskauden edessä lain rikkoja, koska kuka voi hallita mielensä ja ajatuksensa, niin ettei olisi koskaan ajatellut toisesta kaltaisestaan pahaa. Vaikka pyrkisimme hyvään, niin se ei riitä lain edessä. Synti on itseasiassa rakkaudettomuutta ja siihen me kaikki olemme osalliset. Ihminen on lopulta aika raadollinen ja epävakaa kaikilla teillään. Ylpeys on meillä esteenä, jotta voisimme kaikkia palvell, kuten rakkaus vaatii.
”Vaan jos täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: ”Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi”, niin te hyvin teette; mutta jos te henkilöön katsotte, niin teette syntiä, ja laki näyttää teille, että olette lainrikkojia. Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin.” Jaak.2:8-10
Kristityille Paavali tähdentää: ”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta-se on Jumalan lahja- ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.”
Kerskaisi mistä? Siitä, miten hyvin on lakia noudattanut.
ismo malinen
”Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin.” Jaak.2:8-10 ”
Ei tietenkään ole syypää kaikissa kohdissa. Jos joku varastaa, vaikka nälkäänsä, ei hän samalla ole myös murhamies ja pedofiili. Järjetön ajatus.
Armoistuin rakennettiin Lainarkun päälle, mutta ei se lakia kumoa, eikä tee siitä kirouksen virkaa, vaan Jumala sanoi: ” Siinä minä ilmestyn sinulle Armoistuimella. ”
”Laki on hyvä, oikea ja pyhä ” Laki lähtee Sionista ja Jumalan sana Jerusalemista. ”
Juutalaisia ei pidä tuomita sen takia, että heillä on edelleen ympärileikkaus Aabrahamin liiton merkkinä ja muinoin säädetyt juhla-ajat, ja sapatti, ja tuomarin ohjeet, temppelisäädökset, puhtausäädökset jne. Kaikkia ei voi noudattaa nyt, kun temppeliä ei ole, mutta se ei ole heidän syy.
Puhtaussäädöksistä puheen ollen, opetellaan nyt pesemään käsiä, vaikka evankeliumi naureskeleekin juutalaisille, jotka torilta tullessaankin pesevät kädet.
Käsiä ei pestä sen takia, että uskotaan sillä päästävän taivaaseen, vaan siksi, että se meille hyväksi, voi välttyä sairastumiselta.
ismo malinen
”On siis selvää, että ihminen, olkoot kuinka hyvä ja hurskas tahansa, on kuitenkin Jumalan vanhurskauden edessä lain rikkoja, koska kuka voi hallita mielensä ja ajatuksensa, niin ettei olisi koskaan ajatellut toisesta kaltaisestaan pahaa. ”
Ajatukset eivät ole syntiä, eikä lain rikkomusta. Kuten sanoitkin, ajatuksia ei voi hallita.
Teot ratkaisevat.
Vihastuakin voi, mutta pitkä viha on pahaksi itselle ja muille.
”Augustinus opettaa, että Jeesus tuli parantamaan sairaita, eli pelastamaan syntisiä.”
Jeesus ei tullut meidän kylälle, varhaislapsuudessani meidän kunnassa ei ollut kirkkoa, mutta meillä oli juutalainen kunnanlääkäri, joka taisi hoitaa kolmen kunnan sairaita ja kouluterveydenhuoltoa. Myös niitä kirkollisia, tottakai.
Synnistä hän ei puhunut mitään, oli vain muuten kunnioitettu henkilö. Ja koska näin oli, ei meillä päässyt syntymään mitään mystistä jumalanlakijuutalaisuutta, hän noudatti Suomen lakia kuten mekin.
”Juutalaisia ei pidä tuomita sen takia, että heillä on edelleen ympärileikkaus Aabrahamin liiton merkkinä ja muinoin säädetyt juhla-ajat, ja sapatti, ja tuomarin ohjeet, temppelisäädökset, puhtausäädökset jne. Kaikkia ei voi noudattaa nyt, kun temppeliä ei ole, mutta se ei ole heidän syy.” Tarja (11.08)
Tarja hyvä. Ei tietenkään Juutalaisia voi tuomita, eikä ainakaan Kristittyjen pidä tuomita, vaikka ikävä kyllä niitäkin meidän joukoista löytyy, jotka turhia jaarittelee.
Juutalaiset saavat suorittaa menojaan ja palvoa Jumalaa kuten haluavat, kyse on vain siitä, etteivät he sen tähden ole parempia kuin mut ihmiset, että noudattavat lakia paremmin kuin muut. Kaikkien kaikkialla tulee noudattaa lakia, mutta tiedoksi, kukaan ei sen tähden ole parempi toistaan. Lain noudattaminen ei tee kenestäkään hyvää ihmistä.
Ihmiset ovat Jumalan edessä kaikki samalla viivalla ja ongelmia alkaa tulemaan juuri siitä, että me ihmiset alamme toisia tuomitsemaan ja laittamaan arvojärjestykseen. Eli olemme tekopyhiä kansanomaisesti sanottuna. Sen tähden valinta on Armosta, että kaikkien suut tukittaisiin. Ei ole yhden yhtä, joka tekisi pelkästään hyvää.
Eihän Israelin kansakaan sen tähden ollut Jumalan suosikki, että he olivat parempia kuin muut, vaan sen tähden, että Jumala oli heidät valinnut ja antanut lupauksen heidän isilleen, niinkuin nytkin on niiden ihmiset laita, jotka Jumala on kutsunut ja valinnut ja heille Lupaiuksensa vahvistanut uskon kautta.
Ei pakana ole myöskään Juutalaisia parempi. Kaikille on Kristus annettu yhtälailla, jotta me Hänen kauttaan saisimme sen mikä on luvattu. Se on iankaikkinen Elämä.
”Ei Herra sentähden ole mielistynyt teihin ja valinnut teitä, että olisitte lukuisammat kaikkia muita kansoja, sillä tehän olette kaikkia muita kansoja vähälukuisemmat,
vaan sen tähden, että Herra rakasti teitä ja tahtoi pitää valan, jonka hän oli vannonut teidän isillenne; niin Herra vei teidät pois väkevällä kädellä ja vapahti sinut orjuuden pesästä, faraon, Egyptin kuninkaan, käsistä.
Ja tiedä siis, että Herra, sinun Jumalasi, on Jumala, uskollinen Jumala, joka pitää liiton ja on laupias tuhansiin polviin asti niille, jotka häntä rakastavat ja pitävät hänen käskynsä, mutta kostaa sille, joka häntä vihaa, ja hukuttaa hänet. Hän ei vitkastele, vaan kostaa sille, joka häntä vihaa. Noudata siis niitä käskyjä, säädöksiä ja oikeuksia, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, ja pidä ne. 5.Moos.7:7-11
Ja kuten hyvin kaikki tiedämme, kaikki ovat käyneet kelvottomiksi sen lain edessä, joka Moosekselle annettiin. Sen tähden on Jumala itse astunut esiin ja sulkenut kaikki lain noudattamisen tiet, että voisi kaikki Armahtaa. ”Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi.” Kirjoitti Paavali. Room.11:32
”Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen. Katso, minä, Paavali, sanon teille, että jos ympärileikkautatte itsenne, niin Kristus ei ole oleva teille miksikään hyödyksi.
Ja minä todistan taas jokaiselle ihmiselle, joka ympärileikkauttaa itsensä, että hän on velvollinen täyttämään kaiken lain. Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta.
Sillä me odotamme uskosta vanhurskauden toivoa Hengen kautta.
Sillä Kristuksessa Jeesuksessa ei auta ympärileikkaus eikä ympärileikkaamattomuus, vaan rakkauden kautta vaikuttava usko. Gal.5:1-6