Olisi yksi asia, jonka haluisin tuntea vielä paremmin. Siksi otin käsiini erään hengellisen kirjan, joka käsittelee juuri tätä asiaa. Uunipuuron valmistumista odotellessani syntyi tällä kertaa tätä pohdintaa:
Yksi asia Raamatussa on osoittautunut perin hankalaksi. Kukaan ei ole sitä asiaa vielä pohjaan asti kyennyt käsittämään. Jopa Paavali kertoi, ettei ole sitä vielä saavuttanut.
Paavali kertoi silti ja juuri siksi pyrkivänsä innokkaasti sen perinpohjaiseen selvittämiseen. Ilmeisen todennäköisesti joka päivä ja jatkuvasti.
Luther myös valitteli huonoa osaamistaan juuri tässä kohdin. Ylisti jopa teologian oikeaksi tohtoriksi, sitä, joka tämän asian hyvin taitaa. Tietäen hyvin, ettei sellaista tohtoria ole. Oikean opettajan paras tuntomerkki taitaakin olla juuri siinä, ettei väitä olevansa juuri tässä, niin oppinut, ettei lisä oppi olisi pahitteeksi.
Jokaisen ”oppineen” tavoitteena on Paavalin tavoin oppia jatkuvasti lisää juuri tästä visaisesta asiasta. Kymmenien vuosien perusteellinen tutkimus ei kuitenkaan riitä. Tässä kohdin jokainen joutuu kertomaan, että vaikka tuntee asiaa hyvin ja painiskelee sen kanssa päivittäin ja on sitä tehnyt vieläpä koko ikänsä, niin ei silti ole sitä kunnolla oppinut ja olisi halukas oppimaan lisää.
Tässä asiassa ihmisen sisäinen luonto taistelee niin voimakkaasti vastaan, että vaikka asian hetkittäin kokisi oikein kirkkaasti oivaltaneensa ja siitä oikein ilo täyttäisi koko olemuksen, niin
jonkin ajan kuluttua sitä on ihan alusta alettava opettelemaan. Tämä asia on siitä ihmeellinen, että joka kerran uudelleen löytäessään, kokee jälleen, aivan kuin sen olisi löytänyt ensimmäisen kerran.
Silti monet pitävät juuri tätä asiaa aivan selvänä ja yksinkertaisena, niin että lapsikin sen helposti voi käsittää. Mikä asian on ihan tottakin. Siinä merkityksessä, että lapsi kykenee vastaanottamaan asioita kyseenalaistamatta niitä. Joka meille on usein melkoisen vaikeaa ja erityisesti tässä kohdin aivan liianhankalaa.
Niinpä meidänkin on hyvä juuri sitä päivittäin opetella uudelleen ja uudelleen. Tämä on jokaisen asiassa sisälle päässeen paras tuntomerkki. Meille mikään muu asia ei ole niin tärkeä, kuin se mahdollisuus että saa uskoa koko syntisen olemuksensa olevan Jumalan valtavan rakkauden kohteena. Ainoastaan sen sovitustyön tähden, jonka Jeesus on puolestamme aivan täydellisesti saanut aikaan.
Ihmisen luonto kun on vain sellainen, ettei se tahdo tätä asiaa hyväksyä millään juuri sellaisena, kuin sen Raamattu selkeästi meille opettaa. Meille kelpaisi paljon paremmin se, että me itse voisimme hiukankin asiaan jotain vaikuttaa. Siinä on syy, jonka tähden tätä asiaa vastustetaan aina ja kaikkialla. Jopa nekin, jotka uskovat tämän asian ja heille siinä on ainoa turva, niin silti asia on liian vaikea pohjaan asti tajuta. Mitä syvemmälle asiaan pääse sisälle, niin sitä vaikeampaa sitä on vain uskolla vastaanottaa. Sitä kun haluaisi siihen jotain pientä omaa lisätä, jolloin pelastus ei olisikaan enää täydellisesti Jeesuksen pelastustyön varassa.
Pekka toteat tuolla:””… Silloin vasta ei ole muuta mahdollisuutta kuin tajuta, etten kykene pääsemään Jumalan vihan alta omin voimin. …””
Siis onko kastettu vauvasta asti kuitenkin ”Jumalan vihan alla” kunnes lopettaa oma voimaisen taistelun syntiä vastaan?
Entäpä jos ei ole koskaan edes taistellut syntiä vastaan (eikä edes ymmärrä mikä on syntiä)?
Taasko ”kysyt” nuo samat kysymykset, joihin satoja kertoja on jo vastattu. Mikä hinku sulla Ari on tätä samaa levyä pyörittää vuodesta toiseen? Etkö lainkaan tajua sitä miten turhauttavaa on lukea nuo samat asiat uudelleen ja uudelleen? Jos ajattelet että tämän saman asian toistamista jaksaa lukea, niin erehdyt. Enneminkin käy niin, että sun viestejä ei viitsi lukea lainkaan, kun jo edeltä tietää mitä niissä on. Joten älä sitten ihmettele, jos vastauksia ei tule.
Pekka ymmärrän ”tuohtumuksesi”, kun et oikein taida pystyä vastamaan mitä ihmettä kirjoitat, niin harmittaahan se kun kysytään mitä todella tarkoitat.
Ketkä ovat Jumalan vihan alla, tämä mua ihmetyttää kun luterilaisuuden selkeä perusta on kaste ja siinä sanotaan vauvan tulleen Jumalan lapseksi ja pelastuvan, en pysty oikein oppiasi yhdistämään tähän, pystytkö sinä itse, se jää varmaan arvoitukseksi kun et kuitenkaan vastaa, vai vastaatko sittenkin?
Pekka Veli, eikö sinusta ole miestä laittamaan tämä Ari Pasanen pois sinun blogista. Minulla menee maku sinun hyviin kirjoituksiin, kun tämä Pasanen eittää samat kysymykset. Onkohan hänellä kaikki muumit laaksossa. Kommentoin kun Pasanen poistetaan.
Olen Sami sitäkin yrittänyt aiemmin. Ei sekään auttanut. Nyt jätän Arin tekstit vain huomioimatta. Suosittelen sinulle samaa. Jos niitä lukee, niin lopulta erehtyy vastaamaan ja saa taas kerran pettyä. Nyt niitä pettymyksiä on tullut mielestäni riittävästi. En kuitenkaan kykene estämään Aria kommentoimasta. Voin vain poistaa kommentteja. Jos yritän poistaa ne jankutukset aina, niin mun olisi oltava koneellakin aina.
Ok, luulin, että voit estää, mutta jos se ei ole teknisesti mahdollista, niin voi sanoa hänelle että ei kirjoita.
Kysyit aikaisemmin, mihin ponnistelen. Sana ponnistelen, tarkoittaa minulle samaa kuin kilvoittelu. Kristitty kilvoittelee täyttääkseen evankeliumin mukaisesti Jumalan käskyjä. Tätä tarkoitin.
Mitä tulee oppiin ja käytäntöön, oppi ja käytäntö tulee kulkea käsi kädessä. Oikea oppi tukee nimenomaan elämää ja on sovellettavissa käytäntöön. Meidän tulee pyrkiä oikeaan elämään ja oppiin. Tämän aikomuksemme Jumala näkee ja se riittää. Minulle kirkko on aina kirkolliskokousten kirkko. Se tarkoittaa, että otan huomioon kaikki 7 ekumeenisen kirkolliskokouksen päätökset ja pidän niitä velvoittavina.
Miten Sami koet tuon uusimman blogini suhteen tähän vanhurskauteen, joka saamme ottaa vastaan syntisinä?
(Kieltää voi osallistumisen, mutta ei voi estää, jos silti osallistuu. Yritin ja epäonnistuin siinäkin.)
Pekka Veli luen sen jossakin vaiheessa, teen kotona juuri remonttia joten … hyvä kuitenkin että jaksat kirjoittaa.
Pekka ja Sami Tuominen sanokaahan kuinka mielestänne harhaoppista tulisi kohdella eli esim täällä kirjoittelevia?
Onko väkivalta ratkaisu?
Väkivaltaa on.
-fyysinen
-hengellinen (esim toisen mielenterveyden kyseenalaistaminen)
-some (kommenttien estäminen tai poistaminen
Kertokaahan nyt kuinka tulisi toimia mielestänne?
Minä pyrin keskusteluissa Raamatun sanalla osoittamaan harhat, siis etteivät ne ole Raamatun mukaisia, pyrin (onnistunko?) tekemään sen rauhallisesti kiivailematta ja toisia kunnioittavasti
1. Piet. 3:15
vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on, kuitenkin sävyisyydellä ja pelolla,
Suurin käsky on rakastaa Jumalaa ja lähimmäistään, niin kuin itseään. Rakastaminen tarkoittaa sitäkin, ettei itselleen eikä rakastamilleen aiheuta tahallaan mitään pahaa. Joten on aivan tämän käskyn mukaista suojella itseään siltä, että joku pääsee minulle pahaa tekemään. Muutenhan rikkoisin tätä suurinta käskyä vastaan. Tahallaan toisen pahuuden kynsiin ei pidä mennä tieten tahtoen antautumaan. Joten vaikka haluaisinkin vastata Ari sinulle, en sitä tee, koska en halua niitä pettymyksiä yhtään lisää, joita olen itselleni aiheuttanut, kun en ole tätä periaatetta noudattanut.
Pekka nyt käännät pelon rakkaudeksi, rakkaudessa ei ole pelkoa eli mitä pelättävää uskovalla on kun hän tahtoo tehdä Jumalan tahdon mukaan, eikö Jumala varjele ja kaikki mitä tapahtuu on Jumalan käsissä?
En kommentoi sinulle henkilökohtaisesti vaan myös lukijoille, jokaisen tulee itse tehdä ratkaisu ketä ja kenen oppia seuraa, siis evankeliumin julistaminen jatkuu vaikkei sitä kaikki toivokkaan, muutenhan kivet huutaisivat.
Kommentoit kuitenkin minun bogillani ja ohjaat keskustelua pois aiheesta. Aiheen saan määrätä ja sinun on suostuttava siihen. Ei ole reilua tulla toisen valitsemaan aiheeseen ja yrittää muuttaa sitä muuksi. Näin jatkuvasti kuitenkin toimien, karkotat toiset keskustelusta pois. Sinun on otettava huomioon se, ettet voi määrätä täällä siitä, mitä keskustelu koskee. En anna sinulle lupaa enkä mahdollisuutta toimia tuolla tavalla. Minulla on lupa poistaa ne tekstisi, jotka eivät kuulu keskustelun aiheeseen. Jatkaessasi keskustelua tästä välittämättä, poistan tekstisi jatkossa. Poistan myös niiden tekstit, jotka vastaavat sinulle. Muutenhan en voi ohjata keskustelua pysymään aiheessa, joka on velvollisuuteni.
Valheveljien pelkääminen on viisautta. Heitä pitää aina varoa ja karttaa. Paavalikin kertoi olevansa usein vaaroissa valheveljien keskellä. Luetellessaan kaikkia vastuksia, mitä evankeliumia levittäessään on kohdannut. Juuri valheveljet muodostavat pahimman uhan, joka on hyvä aina ottaa huomioon. Olen jo huomannut, miten ahkerasti olet evankeliumia vastustamassa. Aina kun siitä kirjoitan.