Lasten kaltainen blogi?

1.Sillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?” 2.Niin hän kutsui tykönsä lapsen, asetti sen heidän keskellensä 3.ja sanoi: ”Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. 4.Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa. 5.Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut. 6.Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. 7.Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee! 8.Mutta jos sinun kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se pois ja heitä luotasi; parempi on sinulle, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat kädet tai molemmat jalat tallella, heitetään iankaikkiseen tuleen. 9.Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; parempi on sinun silmäpuolena mennä elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvetin tuleen. 10.Katsokaa, ettette halveksu yhtäkään näistä pienistä; sillä minä sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun Isäni kasvot, joka on taivaissa. 11.Sillä Ihmisen Poika on tullut pelastamaan sitä, mikä on kadonnut. (Matt. 18:1-11)

Jumalan armoa ja rauhaa Jeesuksessa Kristuksessa rakkaat sisaret ja veljet.

Tämän päivän evankeliumiteksti tuo eteemme hyvin erikoisen näytelmän. Lähtötilanne on aivan tavallinen. Voimme hyvin kuvitella miesjoukon, jossa miehet miettivät sitä, kuka mahtaa olla suurin. Tällainen keskustelu on hyvin tyypillistä meille miehille. Meillä on satoja tapoja ottaa miehestä mittaa.

Yksi meistä osoittaa etevyytensä urheilussa. – Olen nopein ja voimakkain.

Toinen näyttää rautaisen ammattitaitonsa. – Olen oman alani ehdoton ykkönen.

Kolmas kunnostautuu metsästäjänä ja kalastajana ja sanoo: ”Katsokaa mitä olen saanut saaliiksi!”

Neljäs tunnetaan komean ulkonäkönsä takia naisten suosikkina. Hänen ei edes tarvitse sanoa mitään, kaikki kyllä huomaavat sen ja kadehtivat.

Viides kohoaa korkealla yhteiskunnallisena johtajana. Se takia hänenkään ei tarvitse muuta kuin tulla paikalle oikeaan aikaan, ja pian häntä pyydetään puhumaan korkeilta korokkeilta.

Kuudes on urhoollinen sotilas ja hänen kunniakseen pidetään juhlapuheita.

Seitsemäs… Äh. En enää jaksa jatkaa tätä luetteloa! Tätä listaa voisi jatkaa loputtomasti…

Tämä riittää jo varmasti kertomaan, että se, mitä Jeesuksen oppilaat pohtivat keskenään oli jotakin hyvin tyypillistä meille miehille. He vain pohtivat sellaista aivan arkipäiväistä juttua, että kuka mahtaa olla suurin…

En tiedä, missä Jeesus oli, kun tuo keskustelu alkoi. Ehkä hän istui puun varjossa tarkkailemassa. Jossain vaiheessa opetuslapset siirtyivät kysymään Jeesukselta neuvoa. Kaikki olivat yhdestä asiasta samaa mieltä: Jeesus oli Taivaaseen liittyvien kysymysten asiantuntija! Nyt piti saada ratkaistua eräs päivänpolttava kysymys: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?”

Mitkä mahtoivat olla ne mittarit, joilla tämä kilpailu ratkaistaan?

Olisikohan suurin taivasten valtakunnassa se, joka rukoilee eniten?

Vai olisiko voiton kannalta tärkein kriteeri sittenkin lyömätön raamatuntuntemus?

Kenties tässä kisassa voittaisi se, joka antaa kaikki rahansa köyhille?

Eikä hullumpi juttu varmaan olisi ”se niin vahva usko, jolla voisi siirtää vuoria”? Eihän?

Tiedän, että sinulla on oikea vastaus. Tiedän, että halaisit jo sanoa, että lapsi on suurin taivasten valtakunnassa. – Älä kuitenkaan nyt pahastu, jos vähän kiusoittelen sinua. Vastaisitko lapsi, jos et olisi ikinä kuullut, että Jeesus asetti lapsen kaikista suurimmaksi taivasten valtakunnassa

Eivätkö nämä edellä kuvaamani esimerkit ole myös sinun mielestäsi hyviä ehdotuksia? Jos et jo tietäisi oikeaa vastausta, olisitko sinäkin valmis asettamaan jonkin näissä edellä mainitsemissani asioissa kunnostautuneista henkilöistä ensimmäiseksi taivasten valtakunnassa?

Muistan, kun eräs pastori tuli nuoruudessani täällä Suomessa kuuluisaksi siitä, että kaikki kaatuivat kumoon, kun hän rukoili niin voimallisesti. – Sen jälkeen jokaisen kirkon ovella oli jono, jos tämä pastori vieraili siellä rukoilemassa. – Demokraattisessa kirkossamme hän olisi varmasti saanut paljon ääniä.

Tuskin kukaan pitää pahana hyvää Raamatun tuntemustaankaan! Arvostammehan oppi-isäämme Martti Lutheriakin juuri siksi, että hän oli niin etevä Raamatun tutkija, ettei kukaan hänen vastustajistaan pystynyt osoittamaan hänen opetustaan vääräksi Raamatun sanan perusteella.

Arvostamme kovasti myös Äiti Teresaa, joka antoi, ei vain rahojaan, vaan koko elämänsä köyhien auttamiseen.

Ihaillen varmaan kuuntelemme myös lähetystyöntekijöitämme, jotka ovat kyenneet uskon varassa (eivät ehkä siirtämään vuoria), mutta ainakin lähtemään vuorten taakse ja rinteille, kaukaisiin maihin, ja vaarallisiin olosuhteisiin.

Kaikki nämä esimerkit ovat hyviä ja kunnioitettavia, mutta silti Jeesus valitsee lapsen. Lapsi on suurin taivasten valtakunnassa.

Miksi?

Tähän kysymykseen pastorit ja teologit ovat esittäneet lukemattomia vastausyrityksiä. Sinäkin olet varmasti kuullut monia niistä.

Lapsi on puhdas ja viaton.

Lapsi on aito ja ilmaisee uskonsa vilpittömästi.

Lapsi on herkkä ja kaikkeen uuteen innostuva.

Tätä lapset yleensä ovat! – Eivät nämä ole huonoja vastausyrityksiä. Niiden ongelma on vain siinä, ettei Jeesus kai itse ota niitä esille (?). – Ja kristittyinä meidän täytyy aina etsiä ensisijaista vastausta Raamatun sanasta.

Mitä Raamattu itse vastaa? Mikä on Jeesuksen viimeinen sana, kun hän puhuu lapsen asemasta ja lapsen oikeuksista.  Katsotaanpa vielä Jeesuksen vastausta oppilaiden kysymykseen…

Ensimmäiseksi Jeesus korottaa lapsen aikuisten miesten esikuvaksi. Toiseksi hän samaistaa Jeesuksen nimessä tapahtuvan lapsityön Jeesuksen palvelemiseksi. Kolmanneksi Jeesus varoittaa lasten viettelemisestä pahuuteen. Neljänneksi hän varoittaa viettelyksistä myös yleisemmin ja viidenneksi Jeesus muistuttaa lasten, enkelien ja Jumalan yhteydestä.

Aivan viimeiseksi Jeesus varoittaa halveksimasta yhtäkään näistä pienimmistä ja sanoo, että Ihmisen Poika on tullut pelastamaan sitä, mikä on kadonnut.

Tämä viimeinen lause, kertoo jotakin aivan keskeistä siitä, miksi Jeesus rakastaa lapsia. – Jeesus rakastaa lapsia, koska Hän on tullut pelastamaan sitä, mikä on kadonnut.

Lapsi on pieni ja tarvitsee isomman turvaa. Jeesus haluaa olla sinun turvasi, kun tunnet itsesi pieneksi ja avuttomaksi kuin lapsi.

Lapsi ilmaisee hätänsä itkemällä ja huutamalla. – Jumala lupaa kuivata myös sinun kyyneleesi (Jes.25:8; Ilm.21:4) ja kuulla sinun huutosi, kun pyydät häneltä apua (Ps.50:15).

Lapsi on vanhempiensa rakkauden kohde ilman, että hän voi itse ansaita sitä omilla teoillaan. Samalla tavalla Jumala näkee myös meidät oman suunnattoman rakkautensa kohteina:

”…Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.” (Room. 5:8)

Jumala kutsuu meitä lapseuteensa, Hänen armonsa suojiin. Jeesus asettaa lapsen oppilaiden esikuvaksi taivasten valtakunnasta, koska hän haluaa opettaa heille jotakin Jumalan rakkaudesta. Siitä rakkaudesta, jossa on kyse pelastuksen asiasta. Pelastuksen asiassa meillä ei ole Jumalalle annettavana mitään muuta kuin tyhjät kädet. – Tämä ei ole kuitenkaan huono tilanne. – Jeesuksen tähden me nimittäin saamme ojentaa tyhjän ja pienen kätemme Jumalan suureen ja turvalliseen käteen samalla tavalla kuin lapsi ojentaa kätensä hyvän ja turvallisen isän käteen.

Siksi me kristityt puhumme Jumalasta Taivaan Isänä. Tämän lapsi-vertauskuvan mukaan me saamme nytkin ylistää Jumalan suurta ja ihmeellistä armoa ja rakkautta.

Hiljennymme rukoukseen.

Rakas Jumala. Kiitos, että vaikka sinä olet suuri ja pyhä, annat meidän silti Jeesuksen tähden lähestyä sinua yhtä turvallisesti kuin pieni lapsi lähestyy rakastavaa isäänsä. Kiitämme armostasi ja rakkaudestasi. Jää meitä siunaamaan. Aamen