Torellinen valakeus on Jeesus Kristus. Valakeuressa ei ole pimeyttä, vaikka se loistaisi pimeyressä.
Hänen paisteensa oli niinkuin valkeus, säteet kävivät hänen käsistänsä; siellä oli hänen väkevyytensä salattu. (Hab. 3:4 / Biblia)
Minkälainen on meidän oma valomme?
Minkälaista tietä me vaellamme?
Tunnistatko Hyvän Paimenen äänen?
Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni. (Ps. 119:105 / FB38); Mitenkä totinen valkeus vaikuttaa meissä?
Kaikki julkaistut blogini:
”Minkälainen on meidän oma valomme?”
Kun katsomme peiliin, – niin ei se kuva, jota oikeasti näemme, – ei häikäise meitä. Aika pimeää se on.
Jos elämme elämämme tarpeeksi hyvin niin valkeus meissä menee perintönä sukupolvia eteenpäin.
Useimmat ihmiset eivät voi olla katsomatta peiliin sellaisen ohi mennessä. Tai jos kulkee kaupunilla niin moni peilaa itseään kännykän kameran kautta. Oma kuva on arvoitus eikä vain joko ihailun tai epätoivon kohde. Omaa kuvaa katsoessaan katsoja automaattisesti kysyy että olenko minä tuollainen?
Harvat voivat nähdä omassa kuvassan jotakin Kristuksen valkeudesta , mutta hämmästyttävän usein se on mahdollista lähimmäisten olemuksessa.
Kiitos hyvästä kommentista, Markku.
Näin on. Itsemme tunnemme vähän liiankin hyvin. Lähimmäisiä on paljon helpompi arvostaa, kuin itseämme.
Olen pohtinut lausetta: ” jos se valo joka sinussa on, on pimeyttä, niin kuinka suuri onkaan pimeys.” Mitähän kaikkea tuo lause sisältää?
Pekka, kiitos hyvästä pohdinnasta ja kysymyksestä! Lause liittyi Jeesuksen Vuorisaarnan kohtaa, jossa hän opetti turvaamaan Jumalaan, eikä maailmaan. Voisiko ajatella, että pimeys on kaikkea sitä mikä ei ole Jumalasta?
Mikä ei ole Jumalasta, pimeyden teot, siis eikö olekkin helppo ”nähdä” vaeltaako itse valkeudessa kun ymmärtää kohteleeko lähimmäisiään niinkuin itseään haluaisi kohdeltavan?
Vai voiko sittenkään pimeydessä ”nähdä”, ei voi, sitä vaan luulee näkevänsä.
Hyvä kommentti, kiitos Ari. Moni kiiltokristitty luulee olevan täydellinen, vaikka näkee mitä omat teot ovat saaneet aikaan. Nöyrtyminen, synnin tunnustaminen Jumalalle on tärkeää. Joka viikko teemme väärin, joko tahattomasti tai sitten tahallisesti.
Minkälainen on meidän valomme ? Meidän lamppumme valo on omassa varassa täysin pimeä,emmekä näe emmekä ymmärrä Jumalan Sanaa oikealla tavalla. Mutta Jumalan Sana kirkastuttua uskova näkee”pimeässä”. Uskon valo on Lutherin mukaan Jumalan välitöntä tuntemusta. Se on silti hämärämpää kuin taivaallinen kirkkaus, joka saadaan sitten lopulta, joskus. Uskon valo auttaa ihmistä näkemään Jumalan ristiinnaulitussa Kristuksessa ja tavoittamaan Raamatun merkitykset. Ilman tätä Kristus-valoa emme voisi ymmärtää esimerkiksi sitä, mitä hyötyä meille on kasteesta ja ehtoollisesta.Virsilaulajan kiteyttää tämä uskon salaisuuden osuuvasti ;” Opeta valvomaan ja armoon juurtumaan,uskomaan näkemättä ja muuta pyytämättä,kuin olla lunastettu,kuolemaas istutettu.”
Erinomainen kommentti, kiitos Martti.
Pyhä Raamattu on kokonaan Jumalan sanaa ja totta.
Pyhässä kasteessa saimme kaiken mitä autuuteen tarvitaan; tulimme Jumalan lapseksi, synnyimme ylhäältä, saimme Pyhän Hengen ja pelastavan uskon.
”Pyhä Raamattu on kokonaan Jumalan sanaa ja totta.” Tämä ei tarkoita, että jokainen sieltä poimittu jae olisi sellaisenaan Jumalan sanaa ja totta. Laitan esimerkin: ”Suottako Job pelkää Jumalaa? Olethan itse kaikilta puolin suojannut hänet, hänen talonsa ja kaiken, mitä hänellä on; olet siunannut hänen kättensä työn, ja hänen karjalaumansa ovat levinneet ympäri maata. Mutta ojennapa kätesi ja koske kaikkeen, mitä hänellä on: varmaan hän kiroaa sinua vasten kasvojasi. – – – Nahka nahasta; ja kaikki, mitä ihmisellä on, hän antaa hengestänsä. Mutta ojennapa kätesi ja koske hänen luihinsa ja lihaansa: varmaan hän kiroaa sinua vasten kasvojasi.”
Martti Pentti, kiitos hyvästä kommentista. Eipä tietenkään Raamatusta saa ottaa lauseita ja yhdistää ne eri asiayhteyteen vääristellen totuutta. Joka tapauksessa koko pyhä Raamattu on Jumalan sanaa sen alusta viimeiseen aamen sanaan asti. Raamatusta löydämme koko totuuden. Tutkikaamme Raamattua, että tulisimme valaistuiksi.
”Raamatusta löydämme koko totuuden.” Niin löydämme. Se löytyy jakeesta Joh. 14:8. Valaistuminen lienee buddhalainen ihanne, ei kristillinen.
Martti Pentti, tarkoititko Joh. 14:6?
Valaistumisella tarkoitin, että Jumalan sana saa sijaa elämässämme ja että ymmärtäisimme sanaa.
Pyhä Henki kirkastaa (valaisee) Jeesusta ja Hänen sanaansa.
Juha Heinilän sanoittama:””Pyhässä kasteessa saimme kaiken mitä autuuteen tarvitaan; tulimme Jumalan lapseksi, synnyimme ylhäältä, saimme Pyhän Hengen ja pelastavan uskon.”” ei ole Pyhän Hengen kirkastamaa tekstiä vai voiko tuon löytää jostain Raamatusta ja liittää vauvakasteeseen?
Ari, Kristillisen kasteen yhteydessä luetaan ja opetaan Jumalan sanaa. Jumalan sana + vesi = Kristillinen kaste.
Kristillinen kasteessa ei ole mitään ikärajaa. Kristillinen kaste on sama niin vauvalla kuin 100 vuotiaalla vanhuksella. Raamatussa ei ole kastettavalla mitään ikärajoitteita.
”Martti Pentti, tarkoititko Joh. 14:6?” Tarkoitin. Kiitos korjauksesta.
Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani”. (Joh. 14:6 / FB38)
Kiitos hyvistä kommenteista, Martti Pentti.
Juha Heinilä:”” Moni kiiltokristitty luulee olevan täydellinen””
Minä ainakin uskon olevani täydellinen, mitä siinä on väärin?
Ari, kannattaa olla rehellinen myös itselle. Viimeisellä tuomiolla kaikki elämämme aikana tehdyt teot käydään läpi. Jumalalta mikään teko ei jää huomaamatta. Ventovieraita pystymme sumuttamaan, muttei Jumalaa.
Juha Heinilä kun Jumala antaa synnit anteeksi ei Hän enää niitä kaivele, siis kun ihminen uudestisyntyy niin ENNEN tehdyt synnit saa anteeksi eikä niitä enää muistella.
Ari, on kurjaa, jos silmä on sokea ja korva on kuuro.
”Jeesus opetti paljon tuomiosta. Minä olen ja teen kaikkina aikoina sen tuomion, että ne, jotka tuntevat ja surevat hengellistä sokeuttansa ja pimeyttänsä, saavat hengellisen näön ja valkeuden; mutta ne jotka luulevat itsessänsä hyvin näkeviksi, valaistuiksi ja viisaiksi, tulevat sokeiksi ja pysyvät hengellisessä pimeydessään, yhä enemmän siinä paatuen paksumpaan mielen sokaistukseen.” (Rovasti Gustaf Dahlberg, Sääksmäki)
Jeesuksen sanat pyhässä Raamatussa:
Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat. (Joh. 3:19 / FB38)
Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä. (Joh. 12:47 / FB38)
Juha Heinilä otat esille hyvän Raamatun kohdan:
Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä. (Joh. 12:47 / FB38)
Jeesus julisti ja käski julistaa parannusta siis ”tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi”.
Otatko tämän Sanan vastaan?
Ari, toki. Ilman Jeesusta olisin kuollut.
Juha Heinilä eikö ihminen vaikka elääkin ole synteihinsä kuollut ellei ole tehnyt parannusta?
Parannus on katumusta ja uskoa. Jumala tekee kaiken työn meissä. Ilman parannusta olisimme kuolleita.
Juha Heinilä milloin ihminen pääsee pimeydestä valkeuteen eli alkaa kuulla Jeesuksen äänen ja seuraa Häntä?
Jeesuksen lampaat kuulevat Hyvän Paimenen äänen.
Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa. Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden. Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat. Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä; minun maljani on ylitsevuotavainen. Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.
(Ps. 23 / FB38)
” Jos se valo joka sinussa on, on pimeyttä, niin kuinka suuri onkaan pimeys.” Pekka lainasi tuota Jeesuksen sanaa.
Tuo ei ole mikään yleinen käsite vaan kohdistuu yksittäiseen henkilöön suoraan. Ihminen joka luulee tietävänsä, ei vielä tiedä kuten tietää tulee… Katsokaa, ettei teitä eksytetä. Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: ’Minä olen se’, ja: ’Aika on lähellä’. Mutta älkää menkö heidän perässään.
Kuka korjaisi erheemme? ” Älä lue meidän syyksemme isiemme rikoksia, anna armosi pian kohdata meitä, sillä me olemme sangen viheliäisiksi tulleet.
Auta meitä sinä, pelastuksemme Jumala, nimesi kunnian tähden, pelasta meidät ja anna meidän syntimme anteeksi nimesi tähden.” Ps.79:8-9
Hyvä kommentti, kiitos Ismo. Näin on. Opettajien arviointi on tärkeää. Entä me itse?
Juha Heinilä:””Pyhässä kasteessa saimme kaiken mitä autuuteen tarvitaan; tulimme Jumalan lapseksi, synnyimme ylhäältä, saimme Pyhän Hengen ja pelastavan uskon.””
Nyt sitten miksi et iloitse kaikkien kastettujen kanssa yhteisestä uskostanne, siis myös naispappien, homoavioliittojen hyväksyjien, eikö heillä ole sama kaste ja usko?
Entäpä miksi Luther ei iloinnut paavilaisten kanssa, olihan hänellä ja paavilla sama kaste?
Eikö teitä saman kasteen saaneita yhdistä ”keskinäinen rakkaus”?
Ari, tapaan viikon aikana useasti kristittyjä. Iloitsemme yhteisestä uskosta. Tunnen myös monta kristittyä muista kirkkokunnista kuin omastani ja heidänkin kanssa voin iloita. En ota kantaa väittämiisi ja luuloihisi.
”Minkälaista tietä me vaellamme?”
Martti Pentti jo tuossa ylhäällä kertoi siitä ainoasta tiestä Taivaisiin. Jeesus on se Tie. Tätä ikivanhaa tietä ovat kaikki pyhät taivaltaneet. Toivottavasti me kaikki olemme sillä Tiellä, joka vie Isän kotiin Taivaisiin.