Horisontissa haastateltiin tänään suviseuroissa vanhoillislestadiolaisuuuden uutta johtoa, johon kuuluvat Matti Taskila, Valde Palola ja Juhani Liukkonen. Oli tosi kiusallista kuunnella haastattelua näin liikkeen ja sen sanoman ja ajatusmaailman hyvin tuntevana, kun kolmikon vastaukset kuulostivat niin liukkaalta kielipeliltä.
Kun toimittaja kysyi seurakuntaopista, että käsittääkö seurakunta vain vanhoillislestadiolaiset, Palola vastasi seuraavasti:
”Jos lähdetään puhumaan seurakunnasta, me puhumme Kristuksen seurakunnasta, joka on maailmanlaajuinen…kaikki lapset, syntyivätpä he missä päin maailmaa tahansa, mihinkä kansallisuuteen, rotuun, etnisyyteen tahansa, niin kaikki syntyvät Jumalan lapsina ja syntyvät myös Jumalan näkymättömän seurakunnan jäseninä. Tässä mielessä Jumalan seurakunta on hyvin globaalinen ja jos sanottaisiin, että se rajoittuu pelkästään tähän vanhoillislestadiolaisuuteen, niin me emme silloin opettaisi raamatunmukaisesti vanhurskauttamisesta.”
Hohhoijjaa, eikö tuon olisi voinut sanoa selkeämminkin, vaikkapa että: Kyllä, näin me ajattelemme, että Jumalan seurakunta on sama kuin vanhoillislestadiolaiset ja siihen kuuluvat myös kaikki maapallon lapset. Maapallon kaikkia kehitysivammaisia Palola ei maininnut ollenkaan, joko pelastus ei enää koske heitä ja seurakuntaoppiin on tullut muutos tai Palola unohti mainita asiasta.
Sitten kun toimittaja kyseli, että miten näille maapallon lapsille sitten tapahtuu jos Jumalan lapseus ei pysy jostain syystä heidän kohdalla voimassa, niin Palola vastasi että siinä ollaan mysteerion, salaisuuden edessä, jota on vaikea kuvailla tai sanoittaa. Liukkonen jatkoi tähän, että silloin on kristityn tehtävä kutsua tuolloin ihminen takaisin ja se tapahtuu kun saa parannuksen armon, syntinsä anteeksi, mutta Liukkonen tarkoitti siis vl-liikkeestä irtaantuneita, kun taas toimittaja ja Palola puhuivat mielestäni sellaisista lapsista, joilla ei ole vl-seurakuntaa ulottuvillaan ja heidän jatkonsa uskomisen suhteen on mysteerio.
Mutta siis mysteerio, aikamoinen mysteerio onkin kyllä. Tämä kuuluu niihin asioihin, joidenka kohdalla nostetaan hattua nöyrästi, samoin kun siinäkin kohdin, että miksi juuri minä olen Jumalan valittu, kuten yksi vl-pappi sanoi. Ehkä noihin mysteerioihin ja hatunnoston paikkoihin ei kunnolla oikeasti uskota tai luoteta, kun sinne valittujen laumaan yritetään pelottelemalla ja painostamalla saada porukkaa sisälle ja pysymään siellä. Niistä tilanteista on hatunnostot ja nöyryys useimmiten kaukana.
Kun haastateltavilta kysyttiin, onko kirkon kanssa ollut oppikeskusteluita, vastaus oli, että ei, mutta he ovat saaneet kertoa kirkon johdolle, miten uskovat. Tästä tulikin mieleeni Liperin suviseurojen saarnasta pätkä:
”Minä toivon ettei meidän arvostetut piispamme ja kirkkoherramme ja kirkkomme edustajat loukkaannu siihen, mutta minä tahtoisin neuvoa semmosta, että täältä Jumalan valtakunnasta pittää tulla neuvoa kysymään jos neuvoa tahtoo. Täällä on oikeat neuvot täällä Jumalan valtakunnassa. Täällä neuvotaan, miten ihminen tulee autuaaksi.”
Myös Lopella kirkastettiin selkokielisesti samaa asiaa:
”Jeesus ilmestyi kuolemansa jälkeen omille opetuslapsilleen, niille yksinkertaisesti ajatteleville tavallisille ihmisille. Hän antoi heille lähetystehtävän saarnata tätä samaa Jumalan valtakunnan evankeliumia kaikkien syntien anteeksiantamiseksi. Jeesus ei antanut tätä armoevankeliumin saarnauskäskyä millekään instituutiolle tai kirkolle tai järjestölle, vaan antoi sen Jumalan lapsille. Ja edelleen se sama Jumalan valtakunnan armoevankeliumi kulkee uskosta uskoon jalkojen päällä täällä maan päällä. Sitä ei ole saatavilla missään muualla kuin tässä Jumalan valtakunnassa, joka on kokoontunut tänä päivänä tänne Räyskälän lentokentälle. Raamattuun se on näin kirjoitettu, ja näin se myös silloin on.”
Kun kuuntelee näitä virallisia haastatteluita vl-liikkeestä, niin ei voi kuin ihmetellä, miksi niissä vastataan niin eri tavalla kuin ihan tavallisissa keskusteluissa vl-ihmisten kanssa tai saarnoissa. Miksi haastatteluissa ei haluta sanoa ihan suoraan, että vain vanhoillislestadiolaiset pelastuvat kun kerta niin ajatellaan liikkeen sisällä? Aina pitää ottaa mukaan nuo maapallon kaikki lapset, aiemmin myös kehitysvammaiset ja sulkea ulos liikkeen sisällä olevat mahdolliset mädät kalat ja näin toimimalla ei mukamas rajata pelastusta vain vl-liikkeeseen kuuluvaksi. Kuitenkin rajataan ja sen tietävät niin haastattelijat kuin haastateltavatkin.
Mutta kun pelataan kielipeliä, eikä puhuta asioista suoraan, yritetään välttää suoraan puhumisen seuraamuksia jopa mahdollista konfliktia, mikä saattaisi olla suoraan puhumisen seurausta joko haastattelussa tai myöhemmin. Keskustelu on muutenkin vaikeaa toteuttaa suoraan ja venkoilematta, kun joku alkaa puhua kielipelillä. Siinä on vaarana se, että suoraan tykittävä saa pahiksen tai häirikön leiman, kun toinen ei ilmeselvästi uskalla puhua suoraan. Kielipeliin lähdetään siis mukaan tai siitä ei tehdä numeroa.
Myös politikkoja haastateltaessa näkee kielipeliä, mutta että uskonmiehiäkin haastateltaessa. Siksikin näihin hengellisyyksiin on vaikea lähteä millään tavalla mukaan tai ylipäätään luottaa kielipeliä pelaaviin yhteisöihin. Jos missä, niin uskonyhteisöissä luulisi olevan kielipelivapaan ympäristön, mutta kun ei niin ei.
Eli jokin tarkoitus tuollaisella kielipelillä ihan selvästi on, ei sitä muuten noin harrastettaisi. Voi olla ihan leivän syrjässä pysymisestäkin kyse ainakin noilla kirkon työntekijöillä. Mutta että rehellisyyden haastolla…en ymmärrä.
Tuota vanhoillislestadiolaista kielipeliä, joka on kehitelty mitä ilmeisimmin liikkeen ulkopuolisten ihmisten höynäyttämiseksi, työpaikan tai kasvojen säilyttämisen takia, on hiottu vuosien varrella ja varmaan hiotaan jatkossakin. Tiedä vaikka sitä varten olisi perustettu jokin oma toimikuntakin. Tuo oli minulle uusinta uutta, että vl-oppia ei ole olemassakaan, vaan on vain kirkon oppi, jossa vl-liike pysyy ja sen allekirjoittaa. Hienoa, mitähän seuraavaksi keksitään?
Myönnän, että olen ärsyyntynyt, etulahjana jo anteeksi?
Ja tiedoksi; jo pieni lapsikin havaitsee kielipelin, sitä on ihan turha kieltää. Sitä on tosi kiusallista ja tuskaisaa seurata, kuunnella.
Hyvä analyysi, Vuokko. Näin se menee. Vl- liikkeellä on oma ” diskurssi” ( jota voi kutsua myös kielipeliksi), eli kielenkäytön ja merkityksenannon tapa, jossa asiat eivät merkitse useinkaan samaa kuin vl- liikkeen ulkopuolella. Tämä on tyypillistä suljetuille tai sisäänpäinlämpiäville yhteisöille, olivatpa ne uskonnollisia tai eivät. Kyseessä on eräänlainen osittainen oma kieli, jota vain liikkeen jäsenet ymmärtävät. Tällaisisissa yleismedian haastatteluissa pelataan sitten niillä kaksoismerkityksillä ja monimerkityksisyyksillä, jotka tämä diskurssi/ kielipeli/ vl- kieli mahdollistaa. Yleismedian haastatteluissa vastataan usein tavalla, joka johtaa ne kuulijat harhaan, jotka eivät osaa puhua vl:ää. Merkityksiä ei kuitenkaan pyritä erityisemmin kääntämään yleis- suomeksi, etenkään sellaisissa kysymyksissä, jotka voisivat saattaa liikkeen huonoon valoon ja nostaa esiin kysymyksiä vaikkapa niistä mekanismeista, joilla liike kontrolloi jäsentensä elämänvalintoja, käyttäytymistä, seksuaalielämää, tai sitä mistä on soveliasta puhua ja mistä ei. Tai siitä minkälaista ”erilaisuutta” liike hvyväksyy ja mitä ei ( juuri päättyneiden suviseurojen aikana liikkeen edustajat ovat korostaneet että liike on suvaitsevainen ja että liikkeessä hyväksytään erilaisuutta, että syntyvyydensäännöstely on jokaisen perheen oma asia jne). Olisi kiinnostavaa jos joku vl- kieltä osaava tekisi sanakirjan, tai jonkinlaisen johdatuksen vl- liikkeen kielenkäyttöön, jotta ulkopuolisetkin ymmärtäisivät paremmin mitä tosiasiallisesti tarkoitetaan kun sanotaan jotain.
Sinä olet Vuokko tällaista ” yleis- suomeksi kääntämistä” jo paljon tehnytkin( esim tässä blogissasi) ja kiitos siitä!
Olenhan itsekin ollut tuossa kielipelissä mukana, eipä silti 🙁 Eikä se tuntunut silloin oikein miltään, paitsi sitten kun piti alkaa opettaa omia lapsia siihen, se ei onnistunutkaan ihan helposti ja luontevasti.
Jos liikkeen ulkopuolinen, vaikka kirkon piiristä ihmetteli, että miksi tuomitsemme heidät kadotukseen, osasin liukkasti vastata: ”emme me tuomitse, vaan Raamattu tuomitsee”.
Tuossa haastattelussakin Palola jättää tuomitsematta kirkon väen sanoessaan jotenkin näin: joka allekirjoittaa kirkon opin, uskoo oikein, mutta sitten jättää takaportin auki epäillessään miten sitten itse kukin kirkon opeista asioita opettaa/tulkitsee.
Jos hän olisi myöntänyt suoraan, ettei ei-vl-papit usko ja opeta oikein, hän olisi pyllistänyt kirkolle ja saanut luultavasti sapiskaa tai siitä olisi seurannut isompikin rytäkkä, jos hän taas olisi myöntänyt kirkon omienkin pappien uskovan ja opettavan oikein, hän olisi pyllistänyt uskonyhteisöönsä päin ja joutunut siellä hyllytetyksi.
Kyllä kielipelaajien elämä on hankalaa 🙁
Kerran eräs puhuja kertoi, kuinka häneltä on tivattu, että ajatteleeko hän vain vanhoillislestadiolaisten pelastuvan, johon hän oli vastannut: ”joka uskoo niin kuin Raamattu opettaa, hän uskoo oikein ja pelastuu”.
Kun omat lapseni alkoivat kysellä, miksi he eivät saa katsoa telkkaria, tanssia ja miksi hiusten värjääminen on syntiä, mutta permanentin ottaminen ei, minun oli tosi vaikea vastata heille, ettei kyse ole siitä, ettemmekö me saisi niiin tehdä ja että me emme vain halua tehdä niin. No mitä muuta lapsemme olisivat oikeasti halunneet tehdä ja itsekin, kuin kaikkia noita juttuja?
Vaikkakaan minulle itselleni ne eivät siltikään olleet mikään kynnyskysymys, eikä vl-perhepolitiikkakaan, mutta ystävien hoitokokoukset menivät ylitse ymmärrykseni.