Valvominen

Valvokaat, pysykäät uskossa, olkaat urhoolliset, olkaat vahvat! (1. Kor. 16:13 / Biblia) 

b2ap3_thumbnail_Valvominen.jpg

Raamatusta voimme lukea, että Jumala tahtoo meidän valvovan; mitä se on? 


Onko meidän helpompaa valvoa veljiemme vaellusta, kuin omaamme? 

Miksi Jeesus kehottaa meidän olevan valveilla ja valmiina? 

Minkälaista on elää valossa ja toisaalta pimeydessä; olemmeko päivän vai yön lapsia?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

  1. Osmo, kiitos kommentista. Minä en ole paimen, vaikka kuulun kuninkaalliseen papistoon samalla lailla kuin kaikki Kristuksen kirkkoon kuuluvat. Paimeneksi kutsutaan, eikä kukaan saisi ajatella, että minulla tai jollain muilla pitäisi olla oikeus tulla jonkun seurakunnan paimeneksi. Omassa vaelluksessani riittää valvomista.

    Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion. Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa. Kun panemme suitset hevosten suuhun, että ne meitä tottelisivat, niin voimme ohjata niiden koko ruumiin. Katso, laivatkin, vaikka ovat niin suuria ja tuimain tuulten kuljetettavia, ohjataan varsin pienellä peräsimellä, minne perämiehen mieli tekee. Samoin myös kieli on pieni jäsen ja voi kuitenkin kerskata suurista asioista. Katso, kuinka pieni tuli, ja kuinka suuren metsän se sytyttää! Myös kieli on tuli, on vääryyden maailma; kieli on se meidän jäsenistämme, joka tahraa koko ruumiin, sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä. Sillä kaiken luonnon, sekä petojen että lintujen, sekä matelijain että merieläinten luonnon, voi ihmisluonto kesyttää ja onkin kesyttänyt; mutta kieltä ei kukaan ihminen voi kesyttää; se on levoton ja paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä. Kielellä me kiitämme Herraa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja; samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Näin ei saa olla, veljeni. Uhkuuko lähde samasta silmästä makeaa ja karvasta vettä? Eihän, veljeni, viikunapuu voi tuottaa öljymarjoja eikä viinipuu viikunoita? Eikä myöskään suolainen lähde voi antaa makeata vettä. (Jaak. 3:1-12)

  2. Juha kysyy, miksi Jeesus kehoitti meitä olemaan valveilla?

    Matt 24: 42 : ”Valvokaa, sillä ette tiedä minä päivänä teidän Herranne tulee.”
    Matt 24: 36:ssa väitetään jopa, että Pojan tulemista ei tiedä edes Poika itse, mikä on monista teksteistä jätetty pois, koska on nähty sen aiheuttavan Pojan jumaluuden suhteen tiettyjä hankaluuksia.

    Osmo, eikö käärme nimenomaan pistänyt pyörälle naisen pään, joka jo oli ilmeisesti pistänyt totaalisesti pyörälle miehensä pään, muuten miehen tahdottomuutta tuossa tilanteessa on vaikea ymmärtää.

  3. Tämä on yhdestä näytelmästäni ja puhuttelee minua kuin kaiverrettuna sydämeeni. Siis Sananlaskuista:
    1 Kuulkaa! Viisaus kutsuu,
    ymmärrys korottaa äänensä.
    2 Kukkulan laella, tien vierellä se seisoo,
    siellä missä polut haarautuvat eri suuntiin.
    3 Markkinapaikoilla, tungoksen keskellä, kaupunkiin vievillä porteilla se huutaa:
    4 ”Teitä minä kutsun, ihmiset,
    teille kaikille osoitan sanani.
    5 Hankkikaa viisautta, te ymmärtämättömät,
    hankkikaa tietoa, te houkat!
    6 Kuulkaa! Minä puhun totuuden sanoja,
    puhun ilman vilppiä, kun suuni avaan. (…)

    Ylpeyttä minä vihaan, kopeaa mieltä,
    pahoja tekoja ja vilpillistä puhetta.
    14 Minulta tulee ajatus, minulta sen toteutus,
    minä olen ymmärrys, minun on voima. (…)
    Hyvin käy sen, joka minun tietäni kulkee.
    33 Kuulkaa neuvojani, niin viisastutte,
    älkää lyökö niitä laimin.
    34 Hyvin käy sen, joka minua kuulee,
    päivästä päivään valvoo ovellani,
    valppaana odottaa sen kynnyksellä
    .
    35 Joka minut löytää, löytää elämän,

  4. Rakas veli Juha näyttää tuntevan Raamattua varsin heikosti, joidenkin myöhäisten suomennosten mukaan. Alkuperäinen suomennos Jaakobin kirjeestä kuuluu näin:
    ”Elket rackat weljeni iokainen pytkö opettajat olla tieten ette me site swreman domion saama. Sille moninaises me caiki putuma. Mutta ioca ei puhesa langea se on teudhellinen mies ioca woi mös coco rumine suiszila hallita. Catzo me panema heuoisten suhun suitzet ette he meite cwlisit ja heiden coco rumins me ymberinskänem.”
    Kaiklla kunnioituksella ATK- vai mitä alaa nyt edustatkaan kohtaan, toivoisin, että kun maallikko alkaa esiintyä teologisten alojen asiantuntijana ja jopa opettajana, voisit ensin perehtyä alkukieliin, hepreaan, arameaan ja kreikkaan ja sen jälkeen edes ensimmäiseen raamatunsuomennokseen.

  5. Osmo, ei niistä alkukielistä paljoa apua raamatun teologisessa tulkinnassa ole. Suurin osa opiskelijoista unohtaa rippeetkin kreikasta ja etenkin hepreasta jo kolmantena opiskeluvuotena, papeista nyt puhumattakaan.

    Juhalle mitä ilmeisimmin, toisin kuin monelle papille, Raamattu on henkilökohtaisesti erittäin tärkeä kirja, ja se on ainut mikä merkitsee.

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.