Uskontojen uhrien tuki UUT ry on tehnyt selvityksen entisten vanhoillislestadiolaisten määrästä ja ehkäisykiellon eettisyydestä. Vanhoillislestadiolaisten ehkäisykielto tuottaa huomattavan paljon paitsi vanhoillislestadiolaisia myös entisiä vanhoillislestadiolaisia. Arviomme mukaan entisiä vanhoillislestadiolaisia on Suomessa yli 120 000. Tämä on merkittävää, koska huomattavan suuri joukko ihmisiä on kokenut eroamisen tiiviistä ja tiukasta uskonyhteisöstä, joka pitää itseään ainoana pelastukseen johtavana tienä.
Vanhoillislestadiolaiset luovat jyrkkiä rajoja ”meidän” ja ”muiden” välille. Yhtenä osoituksena tästä entistä vanhoillislestadiolaista tervehditään eri tavalla kuin uskonveljeä tai –sisarta. Entinen lestadiolainen voi esimerkiksi kokea tilanteita, joissa omaiset ja sukulaiset tervehtivät muita ”Jumalan terve…Jumalan terve…ja kas…Jumalan terve” mutta heidän kohdalle tullessa ”terve”. Tilanne on joidenkin mielestä hyvin loukkaava, koska siinä jaetaan ihmisiä lampaisiin ja vuohiin hyvin konkreettisesti.
Joillekin yhteisöstä eroaminen on luultavasti melko kivutonta, he saattavat esimerkiksi erota yhteisöstä lapsena perheensä mukana. Toisaalta joillekin ero on hyvin kivulias prosessi: ihminen menettää yhteisön, elämän merkityksen, maailmankuvan ja tärkeän identiteetin yhdellä kertaa. Jotkut yhteisöstä eroavat saattavat vielä uskoa yhteisön oppeihin jossain määrin ja pelätä esimerkiksi helvettiin joutumista tai pahoja henkiä.
Tällaisessa tilanteessa ihminen tarvitsisi läheistensä tukea, mutta yhteisöön kuuluvat läheiset saattavat ajatella parhaan tuen olevan kannustamista takaisin uskovaisten joukkoon. Ottamatta kantaa siihen, pitäisikö yhteisöön liittyä takaisin vai ei, monet päätyvät eroamaan yhteisöstä lopullisesti. Jos yhteisöstä eronnut ei halua takaisin yhteisöön vaan on pyristelemässä kaikin voimin siitä pois tällainen ”tuki”, jossa pyritään vaikuttamaan ihmiseen siten, että hänestä tulisi jälleen uskovainen voi tuntua hengelliseltä väkivallalta. Ainakaan se ei ole sellaista tukea, jota silloin tarvittaisiin.
Vanhoillislestadiolaisuus on pyrkinyt pysymään elinvoimaisena tuottamalla paljon lapsia, mutta vanhoillislestadiolaiseen identiteettiin läheisesti kuuluva lasten suuri määrä on myös syy miksi lestadiolaisuudesta irtaannutaan sankoin joukoin: monet nuoret eivät halua itselleen tulevaisuutta suurperheen vanhempana.
Ehkäisemättömyys ei ole kaikkien vanhoillislestadiolaisten oma valinta. Ei ole helppo valita toisin, jos yhteisö pitää ehkäisyä kuolemansyntinä. Ehkäisemättömyyteen voidaan painostaa puolison, omaisten, yhteisön ja sen johtajien taholta.
Ehkäisykielto on eettisesti arveluttava, koska se on puuttumista ihmisten yksityiselämään, sitä ei voitaisi vaatia kaikilta ilman katastrofaalisia seurauksia ja se uhkaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Suuren lapsijoukon synnyttäminen, hoitaminen ja elättäminen on monille ylivoimaisen raskasta. Jotkut äidit viettävät 20 vuotta pienten lasten vanhempina. Se on paljon vaadittu.
Niin kauan pyöritellään samoja levyjä, kun ne pysyvät samoina
Nyt, joka haluaa tietää viimeisimmän päivityksen ehkäisykiellosta vl-liikkeessä, kuunnelkoon kaksi suvaripuhetta, Pekka Väyrysen ja Ray Waaraniemen innoittamana.
Tässä linkki Waaraniemen saarnaan:
http://www2.suviseurat.fi/2013/media/saarnat/20130629_1400_Ray_Waaraniemi_fi.mp3
Molemmat miehet perustavat ehkäsiykiellon ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä tulemasta…” Waaraniemi uhkaa lisäksi ehkäiseviä myllynkivi madonluvuilla.
Oletko P-O samaa mieltä ehkäisystä em. miesten kanssa?
Vuokko, jos ennustajaksi ryhtyminen sallitaan, niin et tule saamaan vastausta kysymykseesi. Venkoilu on valitettavan yleinen tavaramerkki vl-liikkeessä.
Sinänsä aika ihmeellistä, että ”ainoassa oikeassa” Jumalan valtakunnassa totuuden puhumista pelätään kuin ruttoa.
Itse asiassa se pohjimmiltaan kertoo siitä, että syvällä omassa sydämessäkin on pelko, etteivät omat käsitykset kestä kriittistä tarkastelua. Kaksoisviestintä on turvallisempi ratkaisu, vaikka kahdeksannen käskyn tulkinta joudutaan venyttämään äärirajoille ja ylikin.
Panulta:
”Sinänsä aika ihmeellistä, että ”ainoassa oikeassa” Jumalan valtakunnassa totuuden puhumista pelätään kuin ruttoa.”
Ei sitä pelätä liikkeen sisäisissä keskusteluissa. Tätä minä suuresti ihmettelenki. Ehkä immeisten alitajunta hoksii jutut sisäänlämmenneiksi ja siksi niitä ei kehdata helposti tunnustaa. Mene ja tiedä, mistä hommassa on kyse.
P-O:lta:
”Syntyvyyden säännöstely tai säännöstelemättömyys on aina jokaisen pariskunnan oma ratkaisu, jonka he tekevät oman uskonymmärryksensä mukaisesti. Tuo ymmärrys ohjaa tekemään tässä asiassa niin kuin pariskunta kokee olevan oikein.”
Avainsana hommassa on tuo ”oikein”. Ensin opetetaan, miten asia pitää käsittää, miten pitää toimia tai olla toimiatta, jotta toimii oikein, mikä on ”Jumalan tahto” asiassa, miten uskovainen ajattelee ja toimii, miten asia ”kristillisyydessämme ymmärretään”. Sitten voi vapaasti valita ”siunauksen tai kirouksen” asiassa.
Ei tämmöinen ole vapaaehtoista valintaa. Asiassa on pelote takana. Jos toimit väärin, joudut helvettiin, jos oikein, pääset taivaaseen.
Jos homma olisi kokonas vapaaehtoista ja ajateltaisiin, että ”oikea” käsitys asiasta vuotaa oikeasta uskonymmärryksestä, silloin ei tarvihtis sellaisia palo- ja pelottelupuheita koskaan seuroissa pitää, mitä esim. nyt suvareissa sai kuulla.
Vielä selvennystä sössötykseeni.
Haluan tehdä oikein (niin kuin on opetettu) —> en koe, että minut on pakotettu tekemään niin.
Mormonit on opetettu lahjoittamaan kymmenyksiä yhteisölleen niin kuin on opetettu tekemään. Siispä mormoni haluaa toimia oikein. Hän haluaa lahjoittaa kymmenyksensä. Se ei ole pakko, mutta se on hyvä ja oikein ja sillä on olemassa etuja lahjoittajalle. Oliko se nyt temppelijäsenyys ja sitä kautta korkeampi taso.
Jehovan todistajille on opetettu, että on oikein olla suostumatta verensiirtoon. Hän haluaa tietty toimia oikein. Vaikka henki menisi.
Vl-lapselle opetetaan, että seuroihin mennään, jotta pystyään uskomassa ja päästään kerran taivaaseen. Onko silloin seuroihinmeno vapaahetoista?
Vuokko, puhumalla vl-väen kaksoisviestinnästä yritin viitata juuri siihen, että keskenään voidaan olla rehellisiä (paitsi jos mielessä on kriittisiä kysymyksiä), mutta ulospäin venkoillaan ja kierrellään – ja ollaan epärehellisiä.
Keskinäisissä keskusteluissa voidaan rehellisesti todeta, että ehkäisy kadottaa ja liikkeen ulkopuolella ei ole pelastusta, koska tiedetään, että kukaan ei sitä kyseenalaista – ainakaan ääneen.
Viestini pääsisältö on jäänyt teiltä kommentoimatta: ”Usko ja luottamus Jumalaan Elämän antajana ja hänen mahdollisuuteensa antaa leivänkin lapsen kera, näkyy vl-kristillisyydessä lukuisina suurina perheinä, joissa on haluttu ottaa vastaan kaikki Jumalan antamat lapset.”
Minä uskon, että Jumala on minut kaikki olennot luonut – myös kaikki lapsemme. Henkilökohtaista on usko ja viime kädessä henkilökohtaista myös siihen perustuvat ratkaisut ja valinnat. Ne eivät ole vain jokin mielipide tai porukkapäätös.
Merkillinen keskustelu kristillisessä verkkolehdessä?
Kuka sanoi ”lisääntykää ja täyttäkää maa, älä tapa, sallikaa lasten tulla minun tyköni, sillä sen kaltaisten on taivasten valtakunta”.
Tiedän kyllä missä kohtaa Raamatussa on käsky lisääntyä. Mutta kertokaa te missä kohtaa Raamatussa käsketään säännöstellä syntyvyyttä tai annetaan siihen ihmiselle oikeus?