”Ja Jeesus sanoi heille: ’Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. – -” (Mark. 2:27)
”Yleiset vapaapäivät ovat uskontoa eivätkä ihmisiä varten.” (Evlut kirkko, tiivistettynä)
Tästä on kyse. Onko jokin päivä, esimerkiksi juhannus, vapaapäivä koska erään uskonnon mukaan se on Johannes kastajan muistopäivä? Vai siksi, että me suomalaiset haluamme pitää silloin vapaata? Kyse on siitä, päätetäänkö työajoista Eduskunnassa vai kirkolliskokouksessa.
Niin kauan kuin muistan on kysytty ”Miksi te pakanat vietätte joulua?” tai ”Miksi ateistit eivät ole töissä sunnuntaisin”. Vastaus on sama, perinne.
Yhteiskunnassa on liki väistämättä jokin rytmi. Esimerkiksi peruskoulujen oppilaiden on pidettävä vapaapäiviä, josta seuraa opettajien vapaapäiviä. Mitään erityistä syytä ei ole sille, miksi juuri seitsemän päivän viikko olisi huono rytmi ja miksi juuri lauantai ja sunnuntai eivät voisi olla vapaapäiviä. Ei ole mitään syytä muuttaa tätä vain uskonnollisen taustan vuoksi.
Jos vapaapäivänsä saisi vapaasti valita, suuri enemmistö ottaisi joulun vapaaksi. Vain pieni vähemmistö taas edes tietäisi mikä on helatorstai.
Jo nyt meille on muodostunut suunnilleen syyskauden puoliväliin koulujen syyslomien myötä jonkinlainen likimääräinen lomaviikko. Keväällä puolestaan on usein mukavasti pääsiäinen, mutta toisinaan se osuu kovin aikaiseen tai myöhäiseen.
Loppiainen ja helatorstai on syytä siirtää pois yleisistä vapaapäivistä. Työmarkkinajärjestöt päättäkööt keskenään miten tämä korvataan.
Mutta tähän ei pidä jäädä. Miten olisi joulun siirto muutamalla päivällä, niin että lomaputki joulusta uuteenvuoteen tulisi selvemmäksi? Pääsiäisen korvaaminen kevätvapaalla jonka aika ei vaihtele? Enää ei ole hyvää syytä katsoa näitäkään juhlia ja vapaita uskonnollisesta näkökulmasta.
Jorille: Kyllä. Suomesta on kovaa vauhtia tulossa monikulttuurinen ja moniuskonnollinen maa. En ole itse ”maallinen” ihminen, mutta näen, ettei Suomi kauaakaan voi pitää itseään ”Kristittynä maana”.
Esimerkiksi muslimit tulevat saamaan omia juhlapäiviään kalenteriin. Todennäköisesti myös hindut. Ainoa tapa yhteiskunnan kannalta näihin asioihin suhtautuminen on mainitsemasi työaikalain erottaminen uskonnollisista juhlista.
Tosin on täysin selvää, että juhlapäiviä tarvitaan. Siksi tietyistä vapaapäivistä täytyy sopia. Esimerkiksi joulu on jo kulttuurisista syistä vapaa päiväksi otettava.
Uskonnolliselta kannalta pidän tärkeänä pitää kiinni uskonnollisesta perinnöstä. Kristillisillä juhlapäivillä on kristillinen sisältö ja niitä vietetään kirkollisen kalenterin mukaan. Sitä ei saa sotkea.
Oma asiansa on se kunnioittaako yhteiskunta niitä julistamalla ne vapaapäiviksi vai ei. Se on yhteiskunnan asia. Yhteiskunnat ovat kirkon historian aikana vaihdelleen pakanallisista pääosin kristillisiin. Vainoavista kristinuskoa suosiviin. Yhteiskunnan varaan ei kannata/saakaan rakentaa mitään erityisiä odotuksia. Ne pettävät aina ennen pitkää.
Kiinnostavaa aina seurata, kuinka asioita perustellaan. Jos puhutaan juhlapäivien siirrosta, juhlat ovat ehdottoman uskonnollisia, ja ateistit hiljaa ja painukaa vaikka töihin. Mutta kun kyse on koulun juhlasta ja sen ohjelmasta, sama juhla menettää uskonnollisen luonteensa ja muuttuu osaksi luovuttamatonta suomalaista kulttuuriperintöä, ateistit, laulakaa mukana ja esittäkää kuvaelmaa.
Ei sillä että suuremmin potuttaisi, hupaisaa vain.
Timo, tämä selvä. Ei meillä siis olennaista eroa mielipiteissä ole, vaikka katsomukset eroavatkin.
* * *
Otan konkreettisen esimerkin jatkokeskusteluun: Edelliset kaksi viikkoa pidettiin tiiviisti erästä kurssia, jossa oli useita satoja opiskelijoita. Olen konehuoneen puolella päävastaava tällä kurssilla käytettävään ohjelmistoon. Olin nämä viikot jonkinlaisessa hälytysvalmiudessa.
Miten pitäisi suhtautua, jos olisin halunnut lomaa a) uskonnollistaustaisen lepopäivän vuoksi, b) hää- tai syntymäpäivän takia tai c) keksi itse kolmas?
No, tarkkaan ottaen toisessa on kysymys yhteiskunnan puuttumisesta kirkon asioihin ja toisessa yhteiskunnan asioihin.
Yhteiskunta ottaa itse kantaa siihen, kuuluuko suvivirsi suomalaiseen kulttuuriin ja jos kuuluu, niin kuuluu ja jos ei, niin ei kuulu.
Juhlapyhien luonne on jmyös yhteiskunnallinen asia sen suhteen, ovatko ne vapaapäiviä vai arkipäiviä, ovatko kaupat auki vai kiinni. Helatorstai on vapaapäivä ja kiirastorstai työpäivä. Mutta se, milloin helatorstai on, ei kuulu työmarkkinapöydissä päätettäviin asioihin. Mikä tässä nyt on hupaisaa?
@Teemu
Heh, hupaisaa on juuri tuo perustelujen pallottelutaktiikka, jota sinäkin hiukan käytät. Kun kirkon edustajat puhuvat seimikuvaelman puolesta, he perustelevat, että eihän se koulun työhön puuttumista ole. Toisaalta kun työmarkkinajärjestöt ja hallitus vähän luihusti kääntyvät kirkon puoleen saadakseen ehkä arvionsa mukaan helpommalla tavalla haluamansa vaikutuksen (työaikalain muuttaminen varmaan olisi hankalampi prosessi), niin ihan yhtälailla voi sanoa, ettei tässä mihinkään kirkon asioihin puututa, eihän se ole edes mahdollista kun ei kirkkolakia voi ulkopuolisten aloitteesta muuttaa.
Mutta minun huvittuneisuuteni johtui kyllä siitä, että samoille keskustelijoille joulun perinteet ovat joko kulttuuriperintöä tai uskonnon sisältöä tilanteesta riippuen. Ymmärrän, että sinä, Teemu, pidät vapaapäivistä säätämistä valtiovallan suvereenina oikeutena, mutta eivät niin ole argumentoineet likikään kaikki, edes kirkon edustajat. Joulun kirkollinen luonne on työaikakysymyksessäkin joillekin kovin tärkeä.
Miksihän se työnantajien edustaja jätti uudistusehdotukset puolitiehen. Olisi voinut ehdottaa myös joulun siirtämistä viikonloppuun sekä toisen joulupäivän ja toisen pääsiäispäivän lopettamista. Olisi tullut lisää ehjiä työviikkoja ja työväelle töitä. Ranskan suuren vallankumouksen aikana koeteltiin myös kymmenpäiväistä viikkoa. Jospa työnantaja ehdottaisi meillekin sellaista. Olisi kahdeksan päivää putkeen töitä ja sitten pari vapaapäivää. Yhteiskunnan tehokkuus lisääntyisi.
Mielestäni vapaapäivät eivät ole kirkon asia . Kirkon asia on kirkollisten juhlapyhien sijoittelu, jossa näen hyväksi pitää kiinni kirkon perinteisestä juhlakalenterista. Niin kauan kun väestön enemmistö kuuluu kristillisiin uskontokuntiin on perusteltua, että ainakin suurimmat juhlapyhät ovat työntekijöille vapaapäiviä heidän uskontokunnastaan riippumatta. Vastaavasti lienee esim. islamin valta-alueilla islamilaiset juhlapäivät yleisiä vapaapäiviä, myös kristityille.
Jori:
Vastaan kohtaan c) Huomaat lounastauolla, että sinulla on kuumeinen olo. Kuumemittari näyttää, yllättäen, 38,5 astetta ja kurkussa tuntuu ilkeä kipu. Hipsit työterveyslääkärin vastaanotolle joka toteaa, että oireet viittaavat tulirokkoon (jota vielä esiintyy), joka ainakin muutama vuosi sitten aiheutti viikon karenssin koko perheelle (kokemukseen perustuva tieto). Sinä sairastat ja koulutus jatkuu. Vai pitäisikö se keskeyttää?
Kohtien a) ja b) syyt ovat olleet tiedossa jo silloin, kun koulutusta on suunniteltu. Jos silloin olet lupautunut mukaan, et tietenkään saa vapaata.