Viimeisen yli kymmenen vuoden aikana olen lukenut satoja hankesuunnitelmia. Eteen on tullut tuskin montakaan, jossa työn yhtenä tavoitteena ei olisi ollut ”kapasiteetin vahvistaminen”.
Kapasiteetin vahvistamisesta on tullut niin itsestään selvä tavoite, että kukaan tuskin pysähtyy miettimään koko asian tarpeellisuutta. Totta kai kapasiteettia pitää vahvistaa!
Mutta mitä tällä sanakummajaisella tarkoitetaan? Melkein mitä tahansa tai ei mitään. Niin kuin seuraavassa löytämässäni määritelmässä: ”Kapasiteetin vahvistamishankkeissa keskitytään toimiin, joissa edistetään kapasiteetin vahvistamista.” Niinpä.
Toisaalta, jos ”kaikki, mikä ei tapa, vahvistaa (kapasiteettia)”, miksi se pitää erikseen mainita lähes jokaisessa hankesuunnitelmassa? Mitä niin erinomaista tässä käsitteessä on?
Teollisuudessa kapasiteetilla tarkoitetaan suurinta mahdollista tuotantokykyä tietyssä ajassa. Tämän perusteella esimerkiksi tehtaan käyttöaste voi olla korkea tai matala. Akullakin on varauskapasiteetti. Se ilmoitetaan ampeeritunteina. Varastolla voi olla kapasiteetti, joka ilmaistaan tilavuutena. Kapasiteetti on siis jotakin, jota voidaan mitata.
Entä ihmisen kapasiteetti? Kaikkien elämänalojen erikoissivustossa vauva.fi:ssä kysytään, mitä tarkoittaa ”heikko kognitiivinen kapasiteetti”. Joku psykologi oli kuulemma todennut asiakkaastaan näin. Tarkoittaako heikko kapasiteetti sitä, että on hidas, tyhmä vai pieniaivoinen? Tai kenties kapasiteetti on sinänsä ok, mutta se vain sattuu sillä hetkellä olemaan vajaakäytössä?
Teollisuuden termein: Asiakkaan aivojen käyttöaste on alhainen. Jos ihmisten kapasiteettia pyritään vahvistamaan vaikkapa lähetystyössä, onko taustalla siis ajatus, että haluamme heidän toimivan niin kuin huippuunsa viritetty tehdas: täydellä teholla, korkealla käyttöasteella ja mahdollisimman pitkään? Missä tässä on tilaa ilosanomalle?
Kuitenkin kehotus vahvistamiseen löytyy myös Raamatusta. Jeesus sanoi Pietarille: ”Kun olet palannut takaisin, vahvista veljiäsi” (Luuk. 22:32). Paavali kirjoittaa tessalonikalaisille: ”Rohkaiskaa ja vahvistakaa siis toinen toistanne, ja niinhän te teettekin” (1. Tess. 5:11). Ero on siinä, että näissä esimerkeissä vahvistetaan ihmistä, ei kapasiteettia.
Jos siis käsitekummajaisesta ”kapasiteetin vahvistaminen” pudottaa pois sanan ”kapasiteetti”, työ tulee paljon lähemmäksi ihmistä: Uskossaan heikkoja vahvistetaan Sanalla. Arkoja vahvistetaan rohkaisemalla. Nälkäisiä vahvistetaan ruoalla. Väsyneitä vahvistetaan antamalla lepohetkiä.
Tällainen vahvistaminen puhuttelee myös minua. Tällaista lähetystyötä haluan olla tekemässä.
Piristävää olisikin joskus lukea hankesuunnitelma, jossa sanotaan: ”Tässä projektissa emme vahvista kenenkään kapasiteettia. Keskitymme työhön ihmisten parissa.”
”Vahvistakaa toinen toistanne — ja niinhän te teettekin.”
Ilkka Koivisto, Suomen Lähetysseuran tiedottaja Kaakkois-Aasiassa
Vainojen uhrien muistopäivänä:
Miksi Venäjä vastusti YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa, jossa haluttiin tuomita Ukrainan Mariupolissa asuviin siviileihin viime viikonloppuna kohdistunut kansainvälisen humanitaarisen lain vastainen tuhoisa raketti-isku, jos iskun takana oli Naton legioona, jonka Kreml väittää Ukrainassa käyvän geopoliittista sotaa Venäjää vastaan?