Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen. (Gal. 5:1)
Mitä on kristityn vapaus ja mitä se meille merkitsee?
Mitä eroa on syntiin lankeamisella ja synnin harjoittamisen välillä?
Millä perustelet, että vapautemme on (ei ole) täydellistä?
Miksi Jeesuksen ies on uskovalle mielekkäämpi kuin synnin ja lain orjuuden ies?
Minkä perusteella kristitty pelastuu tai joutuu kadotukseen?
Kaikki julkaistut blogini:
Siionin Kannel: 452 Veri Jeesuksen meidät taivaaseen
Kiitos tästä, erittäin hyviä huomiota.
Ei mitään uutta auringon alla, sillä samat asetelmat ovat varmasti puhuttaneet myös niitä Kirkkoisiä, jotka aikanaan muotoilivat Kirkon yhteisen tunnustuksen.
Olemme montaa sorttia ja mukaan mahtuu mahtimiehiä ja naisia, joiden karisma on sokaissut ja on niitä hiljaisia puurtajia, jotka ovat iltaisin uupuneella mielellä rukouksessa Isän edessä.
Lopulta Kirkon yhteisöllisyys on kiinni Kristuksen Sanoissa ja siksi on myös huolestuttavaa, jos Raamatun ilmoituksesta ja Sanasta pyritään irrottautumaan, kun päinvastoin aina tulisi pyrkiä takaisin siihen yhteiseen näkyyn ja yhteisöllisyyteen mikä alussa oli Kirkon ytimessä.
Focus mieluusti siihen mikä Kristittyjä yhdistää, enemmän kuin siihen mikä erottaa.
”Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! Minä kiitän Jumalaani aina, muistaessani sinua rukouksissani,
sillä minä olen kuullut sinun rakkaudestasi ja uskostasi, joka sinulla on Herraan Jeesukseen ja kaikkia pyhiä kohtaan; ja rukoukseni on, että sinun uskosi, se usko, joka on meille yhteinen, olisi väkevä kaiken hyvän tuntemisessa, mikä meillä Kristuksessa on. Filee.1:3-6
Kuvan alta luettua.
”Etuoikeuksien tunnistaminen ja tunnustaminen. Se on tärkeää.” Minä olen keski-ikäinen valkoihoinen keskivartalolihava täti-ihminen.”
Onko valkoihoisuus etuoikeus? Mitä on oikeus silloin, jos sitä jaetaan värin mukaan?
Anna -Leena:
”Entä ajattelenko niistä toisista jotenkin negatiivisesti ja vähättelevästi? ”
Todennäköisesti kyllä, ainakin jos he eivät ole valkoihoisia, etuoikeutettuja.
Kiitos Tarja kysymyksestäsi. Kyllä minä ajattelen, että valkoihoisuus on asia, joka antaa meille paljon etuoikeuksia.
Huomaan olevani etuoikeutettu suomalaisessa yhteiskunnassa vaikkapa työnsaannin suhteen koska minulla on nimi, joka liittää minut mielikuvissa valkoisuuteen ja enemmistöön.
Mitä jos nimeni kuulostaisi toiselta? Tutkimusten mukaan nimet, jotka mielikuvissa liittäisivät minut vaikkapa Somaliaan tai Irakiin, eivät loisi minulle samanlaisia työnsaannin mahdollisuuksia.
Eli kyllä, valkoisuuteni avaa minulle ovia ja mahdollistaa asioita kuten vaikkapa sen, että kuljen kadulla herättämättä huomiota.
Jäin miettimään keitä ovat ”me”. Vastaus ei ole yksioikoinen, sillä jokainen ihminen kuuluu hyvin moniin ja erisuuruisiin yhteisöihin. Hyvin kaukainenkin ihminen voi olla yksi ”meistä”, jos on jotakin, joka häntä ja minua yhdistää. Toisaalta en näe mitään tarvetta väheksyä tai halveksia niitäkään, jotka eivät kuulu ”meihin” jonkin kriteerin nojalla. Perimmältäänhän kaikki ihmiset ovat ”meitä”, siis meitä ihmisiä, ihmiskunnan jäseniä, Jumalan kuvaksi luotuja. Mutta kun on kyse ihmiskuntaa pienemmistä joukoista on aina joukkoja, joihin kuulun ja joukkoja, joihin en kuulu.