Kuvassa rakkaani Colette pitää kädessään
äitinsä äidinkielistä doualan kielistä
ja isänsä äidinkielistä medumban kielistä Raamattua.
Kerran pidin oppituntia. Kysyin nuorilta miten usko vaikuttaa linjalla: sidottu ja vapaa. Vastauksien hajonta oli nähtävissä. Kuitenkin monelle tuli yllätyksenä, kun ilmoitin Raamatun näköalan vapaudesta:
Vapauteen Kristus meidät vapautti.
Pysykää siis lujina
älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen.
Gal. 5:1
Kun mietimme ihmisen vapautta, niin huomaamme, että vapaus on aina suhteessa johonkin, mistä olemme riippuvaisia. Silloin kun elämän voimaa antavat suhteet toimivat, niin ihminen kokee olonsa vapaaksi, mutta jos elämää kahlehtivat voimat rajoittavat meidän olemassaoloamme, koemme ahdistusta, emme vapautta.
Kerran Suomessa kävi neljä itä-afrikkalaista nuorta. Kerran kysyimme heiltä, mitä usko Kristukseen heille merkitsi. Kaikki vastasivat oman kokemuksensa perusteella. Vaikka ilmaukset olivat erilaisia, niin peruslinja oli sama:
Enää ei tarvitse pelätä, kun Jeesus Kristus on vapauttanut minut. Hänen turvissaan olen vapaa. Pelko ei enää sido elämääni.
Heille siis kristinusko merkitsi aitoa vapautta. Koko elämä oli uudistunut. Uusi vapauttava sisältö oli astunut elämään.
Kamerunissa ollessani sain huomata, miten usko Kristukseen merkitsi uudistusta. Kehitys meni eteenpäin. Kristinusko oli edistyksen merkki.
Uskonpuhdistajamme Martti Luther kirjoitti kirjan Kristityn vapaudesta vuonna 1520.
-Siinä hän on tuonut esille, miten uskon kautta ihminen on Kristuksen tähden täysin vapaa eikä kenenkään orja, mutta Jumalan antaman rakkauden takia hän on kaikkien palvelija näiden hyväksi toimien.
Olen lukenut sen alkukielen saksan lisäksi useammalle kielellä käännettynäkin.
Lutherin kirjan nimi on latinaksi De Libertate Christiana.
Saksaksi sen nimi on Von der Freiheit eines Christenmenschen.
Englanniksi käännöksen nimi on On the Freedom of a Christian
Sunnuntai 22.9.2024
18. sunnuntai helluntaista
Kristityn vapaus
Sunnuntai epistolassa sanotaan, että Pyhä Henki antaa meille ohjausta elämässämme. Hän vie meitä eteenpäin. Hänen turvissaan edistymme hyvää tietä myöden. Hyvyytensä voimin hän johdattaa. Hän kulkee rinnallamme alati, aina perille asti. Kun ajallinen elämämme päättyy, niin hän antaa meille ruumiin ylösnousemuksen ja iankaikkisen elämän.
Toinen lukukappale: Gal. 5:22–26
Kirjeestä galatalaisille, luvusta 5
Hengen hedelmää ovat
rakkaus, ilo, rauha,
kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys,
uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.
Näitä vastaan ei ole laki.
Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia,
ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen.
Jos me elämme Hengen varassa,
meidän on myös seurattava Hengen johdatusta.
Emme saa tavoitella turhaa kunniaa
emmekä ärsyttää ja kadehtia toisiamme.
**********
Tässä käännös Lutherin teokseen Kristityn Vapaudesta englanniksi On the Freedom of a Christian
Internet History Sourcebooks: Modern History (fordham.edu)
Nykyaikaiseen kirjoitusasuun muokattu saksankielinen D. Martin Luther: Von der Freiheit eines Christenmenschen
Die Edition : Freiheit 2017 (archive.org)
Panen tähän vielä Lutherin teesit teoksen linjaukseen alkukielisenä:
Ein Christenmensch ist ein freier Herr über alle Dinge und niemandem untertan.
Ein Christenmensch ist ein dienstbarer Knecht aller Dinge und jedermann untertan.
Sunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-22-9-2024/
Galattalaiskirjeen lukua viisi voi lukea täällä. Panen valikkoon suomennokset 2020, 1992 ja 1938 sekä ruotsinnoksen 2000. Tästä voi sitten sivustolla mennä eteenpäin toisia käännöksiä etsien.
https://www.raamattu.fi/raamattu/UT2020,B2000,KR92,KR38/GAL.5
Matias
Onko sinulla yhtään sellaista Raamattua jossa on viitteet VT;n puolelle. Tutkitko koskaan Raamattua siitä näkökulmasta, vai mistä tarkistat, että ovatko evankeliumin väitteet tosia.
Vai tarvitseeko sinun edes tietää mitä siellä sanotaan.
Johanneksessa on viiteet VT:n puolelle niihin paikkoihin ja jakeisiin, joiden väitetään kertovan Jeesuksen tulemisesta tai olemisesta, mutta mikään niistä ei todista Jeesuksesta yhtään mitään. Ne kertovat ihan muista ihmisistä ja asoista, omalla ajallaan.
Lisäksi, aloituksen aiheeseen mennäkseni, eihän teillä ole vapautta, koska Kristuksen ruumiinjäsenä, te olette vankkeja, ei teillä ole edes omaa persoonallisuutta, saati yhtään omaa ajatusta. Ne eivät ole sallittuja, joten vapautta ei ole. Teidän on luovuttava jopa omasta elämästä, muuten ei kelpaa. Tärkeintä on, että Kristuksen nimi pysyy.
Linkissä sanottiin, että ”omia tekoja” ei tarvitse olla, eikä ”perinnäissääntöjä,” eikä ”muiden mielipiteistä” kannata välittää.
Sakramentiti ovat mielestäni perinnäissääntöjä, koska ne ovat sääntöjä, Omia tekoja tarvitaan aina, kun joku tarvitsee apua, ja muiden mielipiteistä kannattaa välittää, jos ne ovat valheitä ja vääriä todistuksia, eihän maailma muuten parane. Joskus voi tietysti myös oppia jotakin toisten mielipieteistä, voi saada uusia näkökulmia.
Tarja
Kiitos mielenkiinnosta blogiani kohtaan!
Useampaan kysymykseesi ja väitteeseesi vastaan
1) Kyselet olenko huomioinut Vanhan testamentin sanoman omia asioitani esitellessäni.
Saanen todeta, että nimenomaan Vanhan testamentin tutkimus on ollut pääasiallinen aiheeni Helsingin yliopistossa tiedon hankintaan osallistuessani.
Jo aikoinaan professori Jussi Aron luennoilla ihastuin Vanhan testamentin kysymyksiin ja aloin siihen syventyä. Kokoelman historiallista taustaa varten olen paneutunut myös orientaaliseen kulttuuriympäristöön. Näin ollen olen elämäni eri vaiheissa käyttänyt hyväkseni mm sumerin, akkadin, heetin, aramean, muinaisen pohjoiskanaanilaisen, syyrian jne kieliä.
Jo yli viisikymmentä vuotta sitten saatoin todeta, missä kreikankielisessä Septuagintassa kääntäjä oli vaihtunut Toisen Mooseksen kirjan käännöksessä hepreasta kreikaksi. Silloin jo saatoin myös huomata, miten oikeuskäytäntöjen muutos näkyi käännöksissä arameaksi, kreikaksi ja latinaksi. Miten eri kulttuuritilanteen vallitessa sama asia piti ilmaista eri tavoin sanoittaen.
Viimeksi eilistä saarnaani varten olin lukenut Filippiläiskirjeen Vanhan testamentin alkukielen heprean nykymuodolla, heprean sukulaiskielellä arabiaksi sekä toisella kaukaisemmalla sukulaiskielellä amhariksi.
Tämä vain kuvatakseni muutamin esimerkein, että otan Vanhan testamentin tosissani tekstejäni kirjoittaessani.
Nimenomaan Vanhan testamentin perusteella saatoin todeta valmistelujen aikana, että samaisen kirjeen sana ”veljet” jatkoi Vanhan testamentin tapaa nimittää koko Israelin kansaa ”veljiksi” ja sana ”pyhät” jatkoi Vanhan testamentin ilmausta, että vastaanottavat piispakunnat yhdessä olivat Pyhän kansan jatkumo. Suoraan saarnaan asti pääsi se, että Uuden testamentin piispan virka on suora jatkumo juutalaisesta ”synagogan esimiehestä”.
Tässä vain muutama esimerkki kuvatakseni, että Vanha testamentti elää kautta koko Uuden testamentin.
On vain huomattava, että Vanhan testamentin tekstit ovat syntyneet tavattoman pitkän historiallisen ajan kuluessa. Esim. Abrahamin sota Kuolleen meren laaksossa omalla sotajoukollaan Lootin vangiksi viejiä vastaan käytiin noin 1690 eKr. ja että TaNaKin kirjojen tarkempi määrittely aramean ja hepreankielisen synagogajuutalisuuden keskuudessa tehtiin vasta noin 100 – 130 jKr. Jamniassa, missä juutalaiset saattoivat pitää omaa yhteisöään noin vuosina 70 jKr. – 135 jKr.. Tuolla määriteltiin että TaNaKiin kuuluu 22 kirjaa tuonaikaisen laskutavan mukaan, meidän nykyisen laskutapamme mukaan 39 kirjaa.
Siis noiden tapausten aikaväli noin 1800 vuotta.
Joten kuvittele miten armaan Suomemme on muuttunut vastaavana aikana noin
220-luvulta jKr. nykyaikaan noin 2020-luvulle.
Tarja
Jatkoa
2) Viittaat Johanneksen evankeliumin viittauksiin Vanhaan testamenttiin.
Evankeliumin tapahtumat kuvaavat hyvin juutalaisten elämää Jeesuksen aikaa.
Myös sen teologia eli ajatusten kehitys on johdonmukainen juutalaisen ajattelun kehitysten linjaus edellisten vuosisatojen kehityksestä.
Toki eräissä sen ilmauksissa olevista sanontojen kuvioinneissa voi myös nähdä sen ajan merkkejä, jolloin se on lopullisen asunsa saanut.
Mutta ei tarvitse mennä pidemmälle kuin Evankeliumin ensimmäisiin sanoihin, niin voimme jäljittää johdonmukaisen kehitysketjun luomiskertomuksen ensimmäisestä lauseesta ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan”.
Olen aikoinaan pitänyt viikon seminaarin luomiskertomuksen ensimmäisistä sanoista käyttäen juutalaisten rabbien käyttämää menetelmää. Siinä totesin miten tuon työskentelyn tuloksena nousseista kysymyksenasetteluista on noussut myös se mitä Johanneksen evankeliumin alussa todetaan, että koko maailman olemassaolo voidaan nähdä Jumalan, Isän Kaikkivaltiaan, ja Messiaan eli Kristuksen eli siis Jumalan Pojan eli Johanneksen evankeliumin ilmausta käyttäen Sanan, luomistyön tuloksena.
Tämä persoonien erillisyys ei vähimmässäkään määrin tee tyhjäksi sitä, että niin tässä kuin myöhemminkään ei ole tippaakaan tingitty uskontunnustuksen perustavasta lauselmasta, että JUMALA ON YKSI.
Tarja
jatkoa
3) Tarkastelet ihmisen vapautta.
Lähtökohdaksesi näytät asettavan ihmisen yksilöllisen erilläänolon ikään kuin se olisi todellisen vapauden tuntomerkki.
Juutalainen yhteisö oli nimenomaan yhteisöllinen.
Siinä ulos porukasta sysääminen oli syrjinnän syvin aste. Käytännössä se saattoi merkitä kuolemantuomiota, kun ihminen joutui elämään autiomaan rajoilla eikä ollut mahdollista asettua rajatuille viljelyskelpoisille kylien hallussa oleville maille.
Yhteisössä mukana olevien vapaus oli sitä, että elämä oli turvattua niin, ettei tarvinnut pelätä vaikeuksiin joutumista. Vapaus oli sitä että saattoi yhdessä muiden kanssa elää samassa kylässä tai kaupungissa ilman, että oli pelättävissä toisten puolelta tulevaa halveksuntaa tai minkäänlaista rikollista toimintaa.
Tästä yhteisöllisestä vapaudesta, missä jokainen voi avoimesti ja turvallisesti elää toisten keskellä, nousee myös Paavalin opetus Galattalaiskirjeessä, missä juuri edellä todetaan että Kristus on meidät vapauttanut ja nyt tässä tulee luettelo siitä, miten Pyhän Hengen esiin tuoman rakkauden sanoman konkreettisina ilmentyminä olevat ohjeet auttavat luomaan turvallisen yhteisön, missä mikään vääryys ei riko porukan jäsenten vapautunutta elämää toinen toistaan tukien ja tarvittaessa auttaen.
Tarja
jatkoa
4) Kirjoitat: ”Linkissä sanottiin, että ”omia tekoja” ei tarvitse olla, eikä ”perinnäissääntöjä,” eikä ”muiden mielipiteistä” kannata välittää.”
a)
Tähän voisi asettaa vertauksen lapsen syntymästä. Lapsi on vanhempiensa huolenpidon kohteena täysin riippumatta omista teoistaan. Näin mekin kasteessa Jumalan lapseksi syntymämme perusteella saamme olla Jumalan huolenpidon kohteena ilman omia ansioitamme ilman meidän omia tekojamme.
b)
Kun Jeesus puhui eräitä perinnäissääntöjä vastaan, niin hän ei puhunut perinnäissääntöjen perustaa vastaan eli siis juutalaisten oppineitten vuosisatojen aikana opettamaa Suullista Tooraa eli Suullista Lakia vastaan, vaan näiden perinnäissääntöjen VÄÄRÄÄ käyttöä vastaan. Tähän voisi verrata siellä täällä nykyajan pykälien väärinkäyttöä kunkin lain periaatteellista linjausta vastaan.
Näin ollen voimme todeta, että toisin kuin asiaa tietämättömät kuvittelevat,
Vapahtajamme opetuksessa terve suullisen perinteen käyttö opetuksessaan tulee näkyviin kerta toisensa jälkeen niin hänen periaatteellisten lauselmiensa kuin vertaustensa kysymyksenasetteluissa.
c) En tiedä mistä olet saanut ajatuksen, ettei toisten mielipiteistä muka tarvitsisi välittää.
Oikea luovuus mielestäni sisältää sekä aitoa kykyä kuunnella toisten mielipiteitä ja ottaa näistä opikseen se, mikä näissä on hyvää, sekä myöskin rehellistä rohkeutta ja kuuliaisuutta aidon totuuden esillä pitämiseen. Onhan virheiden korjaus paikallaan silloin, kun sillä on mahdollisuutta tulla kuulluksi.
Tarja
jatkoa
5) Kirjoitat: ”Sakramentiti ovat mielestäni perinnäissääntöjä, koska ne ovat sääntöjä,”
Sakramenttien taustalla on ikivanhat perinteet. Jo Abrahamin tultua sotaretkeltään Jordanin laakson sodasta kerrotaan Salemin kuninkaan Melkisedekin siunanneen Abrahamin tarjoamalla leipää ja viiniä. Näin ehtoollisen siunauksen esikuva tuli jo tuolloin näkyviin. Toisena esimerkkinä otan noin vuonna 738 eKr. tapahtuneen profeetta Jesajan profeettakutsumuksen liturgian. Jo silloin laulettiin Pyhä, Pyhä, Pyhä -hymniä. Jo silloin käytettiin suitsutusta, kuten nykyään sisarkirkoissamme. Jo silloin julistettiin uhrin tuovan syntien anteeksiantamuksen. Jne. Meidän nykyajan tilanteessa Vanhan testamentin eläinuhri vain on muuttunut Jeesuksen Kristuksen kertakaikkiseksi uhriksi Golgatan ristillä. mutta muutoin ehtoollisliturgian ja teologian taustalla on ikivanha juutalainen uhrien viettoon liittynyt liturgia ja teologia.
Uhrien teologian suuriin sovituksellisiin ulottuvuuksiin saakka menevän Jumalan läsnäolon todellisuus jatkuu meidänkin Herran pyhän aterian vietossa, kun Kristus, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa, antaa itsensä koko maailman sovituksen tuomiseksi vastaanottajan elämään olemassa reaalisesti läsnä aterian vietossa, ojentaen ruumiinsa ehtoollisen leivässä ja verensä ehtoollisen viinissä. Sama Jumalan todellinen läsnäolo liturgiaa laulettaessa ja uhriateriaa nautittaessa. Välimatka Jumalan ja ihmisen välillä poistuu, Jumala on läsnä ihmisen tykönä, ihminen yhdistyy Jumalan täyteen siunaukseen ja Iankaikkisen Jumalan ikuisuus ojennetaan aterian vastaanottajalle. Ehtoollinen on ikuisen elämän ojentava sakramentti.
Samaten jo Hesekielin ajoista asti Herran veden vihmonnalla toimittama kansan uudistava voima sisältyy kristilliseen kasteteologiaankin. Kasteen veden vihmonnalla ihminen siirtyy epäjumalan palvojasta Elävän Jumalan lapseksi, saa syntinsä anteeksi, uudistuu uuteen elämään ja saa lahjaksi Pyhän Hengen lahjan – ”Henkeni”.
Hesekiel:
36:25 Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan.
36:26 Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen.
36:27 Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.
Kuvassa olevien Raamattujen lukemisen maistelun mahdollistamiseksi tähän pari netissä olevaa äänitystä
doualan kielellä Gal. 5. luku
https://live.bible.is/bible/DUAFUL/GAL/5?audio_type=audio_drama
medumban kielellä Gal. 5. luku
https://live.bible.is/bible/BYVABC/GAL/5
Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa. Ps. 103:8
Mika
Kiitos kommentista
Kiitos kauniista ja lohduttavasta Raamatun sanasta
Israelin kansa pääsi vapauteen Egyptin orjuudesta (joskus 1200 e. Kr.). Tehtävän Jumala antoi Moosekselle ja Aaronille. Pitkän ja uuvuttavan erämaavaelluksen jälkeen kansa pääsi Joosuan johdolla yli Jordanin virran ”Luvattuun maahan”. Vanhan Liiton profeetat ennustivat (ja jo paratiisissa luvattiin), että vuosisatojen jälkeen tulee Messias, joka vapahtaa kansan synnin orjuudesta Jumalan lasten vapauteen. Tästä vapaudestamme Jumala itse maksoi itselleen kalliin hinnan. Vapautemme ei siis ole mikään ”halpa armo”. Myös meidän sukupolveamme koskee sana: ”Monen ahdistuksen kautta pitää menemän sisälle Jumalan valtakuntaan.”. Jos olemme saaneet lahjaksi vapauden Jeesuksen veren kautta, jää meille vain kiitos ja ylistys, sekä halu käyttää vapauttamme niin, ”ettei kun ne (elonpäivät) sais niistä itkein valittaa”. ”On armonaika lyhyinen, suo että aina muistan sen.”
Valma
Kiitos kommentistasi
Kiitos erittäin hyvästä vapauden näköalan avaamisesta
Pyhän kansan matka vapauteen on aivan suurenmoinen vapauden käsitteen realisaatio
ja olet myös ihanasti tuonut esiin tämän vaelluksen sanoman meidän elämäntilanteeseemme ja suloiseen tulevaisuuden toivoon taivaan kotiin siirtymiseemme asti
Matias
Minä esitin yksinkertaisen kysymyksen , että tutkitko Raamattua siitä näkökulmasta, että pitävätkö evankeliumin väitteen paikkansa, esim, Jeesukseen liittyen. Niitä voi tutkia kun omistaa sellaisen Raamatun, jossa on viitteet VT:n puolelle. Olen huomannut, että täällä on myös henkilöitä, jotka eivät ymmärrä mitä viite tarkoittaa. Ymmärrätkö sinä? Viite on kuin viitta, se ohjaa eteenpäin tutkimuksessa. Joku tai jotkut ovat joskus tehneet suuren työn ja antaneet meille mahdollisuuden etsiä ja löytää ja tehdä johtopäätöksiä.
Yksi esimerkki:
Kun Johannes sanoo: 1:45 ” Me olemme löytäneet hänet, josta Mooses laissa ja profeetat ovat puhuneet, Jeesuksen Joosefin Pojan Nasaretista. ” Tämän jälkeen tulee kymmenkunta viitettä niihin VT:n kohtiin, joiden pitäisi kertoa tästä löydösta, mutta ne ketovatkin ihan muista henkilöistä ja tapahtumista.”
Yksi viite ohjaa 2 Samuelin kirjaan, jossa puhutaan kyllä Daavidin pojasta, ja jumalallisesta Isä/ Poika suhteessta, ( Minä olen hänen isänsä ja hän minun poikani, niin että jos hän tekee väärin minä rankaisen häntä, niinkuin ihmislapsia rangaistaan ), mutta myöskin Temppelin rakentamisesta ja ja koska kysmys on Daavidin pojasta, profeetta puhuu tietysti Kuningas Salomosta, ei Jeesuksesta.
Tämä ai kaipaa selityksiä, koska tämä on tosi. Ja mikään muukaan väitetty, ei kerro Jeesuksesta, väitteet ovat siis valhetta.
Tarja
1)
Kysyt olenko ymmärtänyt mitä ”viite” tarkoittaa.
Vastaan rehellisesti, että en ymmärtänyt sinun tarkoittaneen jakeiden alaviitteitä, vaan kuvittelin sinun tarkoittaneen itse tekstissä olevia viitteitä Vanhan testamentin tekstiin. Vastaukseni käsitteli näiden itse tekstissä olevien viitteiden syntyyn liittyviä juutalaisten oppineitten pohdintoja, joiden mukaista tulkintaa myös opetuslapset käyttivät omia tekstejään luodessaan.
2) Jakeiden alaviitteiden tarkoitus on auttaa ymmärtämään jakeessa olevaa sanomaa jostain näkökulmasta vertaamalla sitä johonkin toiseen aivan eri tekstissä olevaan kohtaan tai samaisessa tekstissä eri yhteydessä olevaan ajatukseen.
Sitä mukaa kuin kirjapainotekniikka salli ja kirjoittajilla oli aikaa, kukin julkaisija pani omia alaviitteitään jakeiden alle. Näin näistä tuli eräänlaisia pieniä kommentaareja kulloiseenkin raamatunkohtaan.
Lapinjärven pappilassa minulla oli käytössäni jo Turun piispojen Getzeliusten ruotsiksi julkaisemat Raamatun laitokset noin kolmensadan vuoden takaa. Sen jälkeen kukin julkaisija käytti omia alaviitteitään. Toisissa niitä on paljon, toisissa vähän.
Niiden tapa selittää kulloistakin tekstin kohtaa vaihtelee myös jakeesta toiseen aina kulloisenkin julkaistun jakeen sisältämän asian mukaan. Näin niiden selityksen käsitetaso myös vaihtelee tapaus tapaukselta. Tämän takia ei voi sanoa, että viite olisi valhetta, vaan että sellaisessa tapauksessa voi vain todeta, ettei ole huomannut millä tasolla tuon vertailutekstin oli tarkoitus selventää käsiteltävän jakeen ajatusta.
Tarja
jatkoa
3) Esimerkkisi jakeesta Johannes 1:45
Erilaisten raamattujulkaisujen joukosta yritin löytää sellaisen, jota saata tarkoittaa. Tässä 1966 julkaistussa teoksessa ovat alaviitteenä jakeet:
1Moos. 3:15. 22:18. 49:10. 5Moos. 18:18. 2Sam. 7:12, 13, 16. Jes. 7:14. 9;5,6. 53:2.
Jer. 23:5. Hes. 34:23. Miika 5:1. Sak. 6:12. Matt2:23.
Itse jae mihin nämä liittyvät kuuluu näin
Johanneksen evankeliumi:
1:45 Filippus tapasi Natanaelin ja sanoi hänelle: ”Me olemme löytäneet sen, josta Mooses laissa ja profeetat ovat kirjoittaneet, Jeesuksen, Joosefin pojan, Nasaretista”.
Filippuksen ilmauksessa viitattiin Vanhan testamentin kahteen vanhimpaan osaan eli Tooraan eli Lakiin eli Viiteen Mooseksen kirjaan ja toiseen osaan eli Nevi’imiin eli Profeettoihin. Alaviitteet kohdistuvat Johanneksen evankeliumin jakeen tähän ilmaukseen: Mitä Toora ja Nevi’im ovat ennustaneet.
Toorasta on otettu sekä Ensimmäisestä että Viidennestä Mooseksen kirjasta kohtia joissa Toorassa annetaan ennustuksia Jeesuksesta.
Lukemisen helpottamiseksi jatkan selostusta uudessa ruudussa.
Tarja
3 A)
Ensimmäinen alaviite kertoo, että vaimon siemen polkee rikki käärmeen pään.
1.Mooseksen kirja:
3:15 Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.”
Jo hyvin varhain tämä kohta on ymmärretyksi ennustukseksi Messiaasta. Tilanne nähdään Jumalan ja Saatanan välisenä taisteluna. Jumala saa täyden voiton, mutta Paholainen voi tehdä vain rajatun määrän pahojaan. Kun Jumalan lähettämä Messias tulee, niin hän kukistaa Perkeleen vallan.
Tämän viitteen tarkoituksena on sanoa, että Filippuksen kertoma Mooseksen kirjojen ennustus toteutui Jeesuksessa. Tämä Filippuksen kertoma pahan vallan kukistaja oli nyt löytynyt. Hän on Jeesus.
Pieni yksityiskohta tähän ekskursiona
Tämä ennustus ”vaimon siemenestä” ei puhu mitään ”miehen siemenestä”. Tähän liittyy ennustus Jeesuksen syntymisestä Neitsyestä.
Tarja
3B)
Toinen alaviitteen raamatunkohta puhuu Abrahamin toimittamasta Isakin uhrin tulkinnasta Jeesuksen ristin uhrin ennustuksena. Kun Jumalan enkeli pysäytti toimituksen ja lausui tämän esikuvallisen uhrin siunauksen niin tämä koko maailman kaikkia kansoja hyödyttävä siunauksen lupaus toteutui Jeesuksen uhrissa. Jeesuksen sovintouhri on koko maailman sovitus, joka muodostuu koko maailman siunaukseksi.
1.Mooseksen kirja:
22:18 Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sentähden että olit minun äänelleni kuuliainen.
Näin Johanneksen evankeliumin sanoma siitä, että Jeesuksen kuolema oli hänen elämäntyönsä huipentuma, ”ylentämisensä”, jonka ansiosta pelastus koskee koko maailman kaikkia kansoja.
Tarja
3C)
Kolmas kohta kertoo että Jeesus on Juudan suvusta, kuningas Davidin jälkeläinen. Messiaana koko maailman hallitsija, Kaikkivaltias. Näin näköala nostetaan Filippuksen puhumaan Messiaan Kaikkivaltiudesta.
1.Mooseksen kirja:
49:10 Ei siirry valtikka pois Juudalta eikä hallitsijansauva hänen polviensa välistä, kunnes tulee hän, jonka se on ja jota kansat tottelevat.
Tarja
3D)
Messiaan profeetallinen tehtävän odotus oli myös syntynyt hyvin varhain. Niinpä Viidennen Mooseksen kirjan puhe Mooseksen jälkeen tulevasta profeetasta oli myös ymmärretty ennustukseksi Messiaasta.
Tähän odotuksen viittaa alaviite selittäessään Filippuksen lausuntoa, että nyt oli koittanut Messiaan aika. Messias on jo löytynyt.
5.Mooseksen kirja:
18:18 Profeetan minä olen herättävä heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun kaltaisesi, ja minä panen sanani hänen suuhunsa, ja hän puhuu heille kaikki, mitä minä käsken hänen puhua.
Messiaan profeetallinen tehtävä sisälsi ennen kaikkea hänen julistustyönsä Jumalan valtakunnasta ja tämän valtakunnan jäsenyyden sisältämästä elämästä. Jeesuksen opetushan vetikin niin paljon ihmisiä häntä kuulemaan, että Jerusalemin temppelin toiset opettajat alkoivat kateuttaan suunnittelemaan häntä kohtaan ajojahtia.
Tarja
4) Nevi’imiiin eli Profeettoihin on pantu myös useampi alaviiten Jes. 7:14. 9;5,6. 53:2.
Näin siis selostetaan muutama niistä kohdista Vanhasta testamentista, mitkä saattoivat sisältyä Filippuksen puhuessa Profeettojen ennustuksista.
4A) Näistä ensimmäinen kertoo, että Jeesus syntyi neitsyestä
Jesaja:
7:14 Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.
Näin siis selostetaan lisätietona minkälaista tekstiä Messiaan neitsyydestä syntymisen perusteluna on käytetty.
4B) Toinen jakeen viitteen kohtaa Jes. 9:5,6 on jo hyvin varhain käytetty Messiaan odotuksen perusteena.
Filippuksen viittaus Profeettoihin saa tässä alaviitteessä tehtävän kertoa sen, että ikivanhan odotuksen mukaisesti Messias on syntynyt ihmiseksi pienenä lapsena. Samaan aikaan siihen sisältyy myös kuvaus Messiaan kuninkaallisesta vallasta koko maailman valtiaana. Tämä saa täyttymyksensä Jeesuksen takaisin tulossa täydessä kirkkaudessaan.
Jesaja:
9:5 Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.
9:6 Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa; se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti. Herran Sebaotin kiivaus on sen tekevä.
4C) Tämä alaviite kertoo, että Messias tulee myös kohtaamaan paitsi saavuttamaansa ratkaisevaa voittoa, myös vastustusta ja väheksyntää.
Jesaja:
53:2 Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.
Emme tiedä mitä kaikkea Filippus ajatteli sanoessaan, että Profeettain eli Nevi’imin lupaama Messias oli jo tullut kansansa keskuuteen, mutta tämä alaviite tuo esille sen, että Messiaan elämään kuului myös vaivaa ja vastustusta, vaikka hän sitten lopultakin saa ratkaisevan voiton kaikista pahan valloista.
Tarja
5) Filippuksen aikana Samuelin kirjat olivat yhtenä kirjana ja ne kuuluivat juutalaisessa TaNaKissa Profeettoihin eli Nevi’imiin, mutta meidän tapamme mukaan jäsentäen Vanhan testamentin historiallisiin kirjoihin.
Niinpä alaviitteellä 2 Sam. 7:12, 13, 16 halutaan selventää ettei kyseessä ole mikään ajallinen vapaussankari tai ruhtinas, vaan sellainen Messias, jonka valtakunta pysyy ikuisesti, koska hän itse on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Ikiaikaisuus kertoo hänen Jumaluutensa puolesta, mutta Daavidin sukuun syntyminen puolestaan hänen ihmisyydestään.
2.Samuelin kirja:
7:12 Kun sinun päiväsi ovat päättyneet ja sinä lepäät isiesi tykönä, korotan minä sinun seuraajaksesi jälkeläisesi, joka lähtee sinun ruumiistasi; ja minä vahvistan hänen kuninkuutensa.
7:13 Hän on rakentava huoneen minun nimelleni, ja minä vahvistan hänen valtaistuimensa ikuisiksi ajoiksi.
7:16 Ja sinun sukusi ja kuninkuutesi pysyvät sinun edessäsi iäti, ja sinun valtaistuimesi on oleva iäti vahva.”
Tarja
6) Jeremian kirja on myös Filippuksen mainitsemiin Profeettojen kirjoihin kuuluva.
Tässä selvennetään kuvausta Messiaasta siltä osin, että Messias syntyy Daavidin sukuun. Messias ei ainoastaan opeta vanhurskaudesta, vaan hän itse tekee teon, joka vanhurskauttaa koko maailman. ”Hän tekee oikeuden ja vanhurskauden”. Näin siis kuvataan Jeesuksen sovintotyön merkitystä selostuksena siitä, mitä sitten tapahtui sen profeetallisen sanan perusteella, josta Filippus puhui.
Jeremia:
23:5 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä herätän Daavidille vanhurskaan vesan; hän on hallitseva kuninkaana ja menestyvä, ja hän on tekevä oikeuden ja vanhurskauden maassa.
Tarja
7) Myös Hesekielin kirja kuului Profeettoihin eli siihen kokoelmaan, josta Filippus puhui.
Itämailla hallitsijat saattoivat nimittää itseään nimellä ”Hyvä paimen”.
Tämän mukaisesti myös Messiaan odotukseen liittyi se ajatus, että Messias toimii Jumalan kansan hallitsijana. Näin tämä Hesekielin kirjan kohta kertoo siitä, että Filippuksen mainitsema Profeettain kirjan ajatuksiin sisältyi myös odotus Jumalan valtakunnan hallitsijan asemasta. Näin Messiaan valta on Jumalan valtaa, Jumalan Pojan valtaa, Kolmiyhteisen Jumalan toisen persoonan valtaa.
Hesekiel:
34:23 Ja minä herätän heille yhden paimenen heitä kaitsemaan, palvelijani Daavidin; hän on kaitseva heitä ja oleva heidän paimenensa.
Tarja
8) Juutalaisten Jamniassa vuosina 100 – 130 jKr. vahvistamassa TaNaKissa Pienet profeetat Hooseasta Malakiaan laskettiin yhdeksi kirjaksi. Meillä 12 eri kirjaksi.
Näistä alaviitteeseen on valittu kohdat Miika 5:1. Sak. 6:12.
Miikan kirjassa kerrotaan Messiaan synnyinkaupunki.
Siinä myös tuodaan esille, että Jumalan Poika Jumalana on ollut olemassa jo ennen maailman luomista eli siis jo ennen ajan luomista.
Miika:
5:1 Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista.
Sakarjan kirjassa puolestaan tuodaan esille heprealaiseen ajattelutapaan liittynyt mielikuva, missä sanat ”vesa” ja ”Nasaret” liittyvät toisiinsa, ne ovat sama sana eri muodoissa.
Raamatussa temppeli nimitystä käytetään myös Jumalan kansaa eli pyhää kirkkoa tarkoittavassa merkityksessä. Messiaan tehtäviin lasketaan siis kuuluvaksi myös pyhän kristikunnan eli Jumalan kansan eli kirkon rakentaminen. Temppeli on rinnakkainen ilmaus Efesolaiskirjeen 1:22-23 ilmaukselle, että kirkko on Kristuksen ruumis.
Sakarja:
6:12 ja sano hänelle näin: ”Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, mies nimeltä Vesa! Omalta pohjaltansa hän on kasvava, ja hän on rakentava Herran temppelin.
Tarja
9) Luonteeltaan toisenlainen alaviite on Matt. 2:23.
Siinä kerrotaan se, miten Jeesuksen elämässä toteutui edellä kerrotusta juutalaisesta kielenkäytöstä noussut ennustus Nasaretin kaupungista.
Matteuksen evankeliumi:
2:23 Ja sinne tultuaan hän asettui asumaan kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret; että kävisi toteen, mikä profeettain kautta on puhuttu: ”Hän on kutsuttava Nasaretilaiseksi”.
Tarja
10)
Sanot: ”—-koska kysmys on Daavidin pojasta, profeetta puhuu tietysti Kuningas Salomosta, ei Jeesuksesta.”
Tämä väitteesi ei ota huomioon juutalaisten ikivanhaa tapaa määritellä oma sukuhistoriansa luettelemalla pitkän luettelon esi-isiä. Sama käytäntö on edelleen arabikansoilla.
Kyseessä siis on puhtaasti sanojen merkityskenttien erilaisuus. Meillä poika sanan yleisin käyttö liittyy isä tai äiti – poika väliseen suhteeseen. Koko orientissa ja näin myös juutalaisilla tämä samaa poika -sana sisältää koko menneen sukuhistorian. Yleensä tämä tunnetaan vuosisatoja jollei vuosituhansien takaa. Nykysuomen käsite ”jälkeläinen” sisältää ehkä lähes samoja osia merkityskentästä, kuin Orientissa käytössä oleva poika -sanan merkityskenttä.
Verrattakoon tähän esivanhempien tuntemiseen vaimoni prinsessa Coletten suvun historiaan. Bakongin ruhtinaskunta perustettiin noin 1350 jKr. ja tuon majesteetin elämästä tiedämme useampia tietoja. Kerran luonamme kävi erään toisen ruhtinaskunnan majesteetti. Hän kertoi meidän keskusteluissamme, miten hänen sukuhaarallansa ja Coletten esivanhempien sukuhaaralla oli yhteisiä esivanhempia 1290 -luvulta asti. Silloin nämä kaksi sukuhaaraa olivat kulkeneet eri suuntiin.
Joten ajatuksesi loppuosa ei ollut tiedostanut itämaista tapaa ilmaista muinaisia esivanhempiaan poika -sanalla.
Luukka Valma
”Pysyköön kukin sillä paíkalla mihin on syntynyt, oli sitten orja tai vapaa.” Paavali.
Tarja
En ymmärrä miten kirjoittamasi lause sopii Valman kaltaiseen huippulahjakkuuteen, joka omana aikanaan oli korkein kuulemani arvosana Helsingin teologisesta tiedekunnasta. Edelleen toimiessaan Porlammin lukion uskonnon opettajana hänen opettamiensa aineiden ansiostaan Lukion ylioppilaskokeiden sijoitus nousi kymmenen prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin oppilasaineksen perusteella oli oletusarvo. Näin paljon voi huippupedagogi opettaja tehdä oman koulunsa hyväksi.
Suosittelen sinua lukemaan antaumuksella hänen hyvin jäsennetty ja tasapainoinen kommenttinsa, että oppisit huolella laadittua kielenkäyttöään ja sanomansa keskittämistä oleellisiin.
Tarjalle! Pyhä Apostoli Paavali perusti monta seurakuntaa ennen Roomaan tuloaan. Hän halusi SUOJELLA uskovaisiaan tuolla, mainitsemallasi lauseella. Jos vähänkin ajattelisit niin ymmärtäisit, mitä olisi Rooman jumalattomassa valtiossa tapahtunut, jos orja olisi alkanut kapinoida tai arvostella isäntäänsä tai olojansa orjan asemassa. Henki olisi mennyt. Vasta vuosisatojen jälkeen Englannissa ja Amerikassa kristityt saivat orjuuden lievennetyksi tai poistetuksi. – Ja jos olemme rehellisiä vielä tänäänkin Suomessa on työpaikkoja, jossa elet’äään alisteisessa asemassa, jopa orjuudessa ylempien johtajien käskyläisinä. Vastaansanominen vie helposti työpaikan. Jopa hengen. (myös perheväkivaltaa on paljon). – Eikä meillä siis ole tarvetta palata arvostelemaan 2000 v. sitten tapahtunutta järjestystä, kun vieläkään ei kaikkinainen muutos ole tapahtunut parempaan yhteisskuntaan, päinvastoin.
Valma
Kiitos hyvästä kommentistasi!
Osaat hyvin kertoa sen miten tilanne orjuuden suhteen on ollut historian eri kausina.
Voinen kertoa että vielä nykyaikanakin on maita, missä eletään ei vain länsimaisessa itsevaltaisten henkilöiden luomassa orjuudessa vaan aivan organisatorisessa orjuudessa. Muutama vuosi sitten tilaston mukaan nykymaailmassa on noin 60 miljoonaa orjaa.
Aikoinaan 1960 -luvulla yksistään arabimaissa oli noin 55 miljoonaa orjaa.
Matias Roto mistä vapaudesta puhut, siis eikö teidän uskonne yksi peruspilari ole synninorjuus eli olette perisynnin orjia?
Entäpä sitten teidän uskonne kuuliaisuus esivaltaa kohtaan, olette sen orjia niin että jos esivalta käskee niin sen teette?
Ari
Kiitos mielenkiinnosta blogiani kohtaan.
Valitettavasti muutat kirkkomme oppia väitteillä, jotka eivät osu maaliinsa, vaan ovat vääristelyjä.
1) Kuvittelet virheellisesti, että perisynti koskisi vain kirkon jäseniä. Tämä on täysin virheellinen väite. Perisyntihän on KOKO ihmiskunnan ongelma. Adamhan lankesi syntiin. Tämän mukana koko ihmiskunta on syntiin langennut. Me lankesimme hänessä jokaikinen. Kukaan ei pelastu omin voimin eikä omin ansioin. Ihmiskunta ei voi itse itseään nostaa niskastaan heittääkseen itsensä syvästä rotkosta takaisin elämän tielle.
Pelastuksen on tultava oman itsensä ulkopuolelta. Tämä tapahtui siten että Jumala itse otii ihmisyyden omaan olemukseensa. Jumalan Poika tuli luoksemme ja antoi meille armon ja anteeksiantamuksen omalla ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan. Tämän pelastuksen osallisuuteen meidät on otettu pyhän kasteen välityksellä. Kasteessa syntimme on anteeksi annettu, meidät on siirretty Perkelen vallasta Jumalan lapseuteen ja lankeemuksen seurauksena tullut kuolema on voitettu. Ajallisen kuoleman kukistaa ruumiin ylösnousemus ja iankaikkinen elämä. Tähän Jumalan itsensä antamaan uskon yhteyteen meidät on liitetty ja tässä yhteydessä pysyen me myös pääsemme perille asti.
Vertaan tätä autolauttaan, jota sain paljon käyttää Kumlingen kirkkoherrana aikoinaan toimiessani. Minun itseni ei tarvinnut uida senttiäkään päästäkseni saarelta toiselle. Lautta hoiti sen. En myöskään ollut mikään yksilö yksin matkaa saarten välillä,kulkiessani. Kuuluin kaikkien lautan matkustajien ja miehistön kanssa samaan laivaan, samaa matkaa yhdessä tekevien joukkoon. En itse ratkaissut, minkä saarten välistä lautta kulki, vaan sen suunta oli ennalta määrätty.
Siis omaa uintia 0 millimetriä.
Omaa lautan saarten välisen reitin valintaa 0 kertaa.
Omaa erillismatkaa muista matkustajista erillään: ei ollut mahdollista, laivasta ulos putoaminen olisi ollut sukellus kuolemaan, eikä perille olisi koskaan päässyt.
Mutta matka lautalla meni mukavasti joko toisten kanssa rupatellesa tai penkillä hyviä unia ottaen niin, että perillä hyvin levänneenä saattoi tehdä työnsä täydellä antaumuksella.
Joten Ari hyvä
Liity sinäkin Jumalan kansan kanssa yhteiseen yhteiseen elämän matkaan taivaan kotia kohti. Siispä liity kirkkoon, pelastuksen paattiin!
Ari
2)
Anarkistisella yhteiskuntaopillasi puollat epäjärjestystä. Sellainen oppi antaa kaikille roistoille, pettureille ja väärintekijöille vapaat kädet tehdä pahaa toisille ihmisille. Onko tuollaisten konnamaisten tekojen uhriksi joutuminen muka tervettä vapautta?
Etkö tajua mistä hengestä kaikkien konnankoukkujen temppuja edistävä ideologia on peräisin?
Miksi olet ryhtynyt Saatanan liittolaiseksi sen noustessa kapinaan Jumalan luomaa hyvää järjestystä vastaan?
1.Korinttolaiskirje:
14:33 sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala. Niinkuin kaikissa pyhien seurakunnissa,
Ari
Kuuliaisuus esivaltaa kohtaan on kaiken järjestäytyneen elämän perusta. Se on yhtä luonnollista ja tarpeellista kuin isänsä ja äitinsä kunnioittaminen.
Ei tarvitse olla oman sukuseuransa puheenjohtaja, kuten minä olen, voidakseen antaa arvostuksensa omalle suvulleen. Kaikkihan me olemme saaneet oman sukumme perintötekijät sekä käyttäytymismallime ja myös muuta niin henkistä kuin aineellista perintöä tai sen puutetta. Mutta aito kiinnostus omaa sukuaan kohtaan opettaa olemaan avoin myös koko yhteiskuntaa kohtaan.
Silloin voi myös omalta osaltaan ottaa vastuuta koko yhteiskuntamme yhteisistä asioista.
Rohkaistakseni lukijoitamme rohkeaan vastuun ottamiseen kerron, että me Coletten kanssa kumpikin olemme jo antaneet suostumuksemme ensi vuonna pidettävään Someron kaupunginvaltuuston vaaliin. Tarvittavat asiakirjatkin on jo allekirjoitettu.
Kaikkien ei tarvitse pyrkiä vaikuttamaan samalla tavalla, mutta kaikki voivat omien voimiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan tehdä oman osuutensa yhteisen yhteiskuntamme hyväksi.
Jeremia kirjoittaa:
29:7 Ja harrastakaa sen kaupungin menestystä, johon minä olen teidät siirtänyt, ja rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidän menestyksenne.
Niinpä niin, että tämä ku nyt venäjä hyökkää saman kirkon jäseniä vastaan sotiessaan ukrainassa, tuleeko siis hyökkäävien ns”kristtityjen” mennä tappamaan ”veljiään” ja raiskaamaan siskojaan?
Ari
Miksi alati toistat samoja jankutuksia. Jätän omaksi kiusaksesi uralle juuttuneen levysi soimaan omia aikojaan poistamatta sitä loppuun asti kuluneena levynä ja kantaansa asti kuluneen gramofonin neulan hälynä.
Lukijoille tiedoksi hyperbolaa käyttääkseni, että tähän samaan kysymykseen olen antanut asiallisia vastauksia jo miljoonia kertoja.
Arille tiedoksi
se periaatteellinen näkökulma,
että Raamatun käsitys pelastuksesta on yhteisöllinen.
Lähetyskäsky puhuu kansojen opetuslapseuttamisesta kastamalla. Ja huomaapa tämä kansa -sana on kokonaisobjektissa.
Matteuksen evankeliumi:
28:19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
Ilmestyskirja tarkastelee evankeliumin julistamista Kristuksen takaisintulon näkökulmasta.
Siinäkin evankeliumin julistus koskee KOKONAISIA KANSOJA.
Sukukuntaa pienenpää yksikköä ei tässä Raamatun yhteisöllisessä näkökulmassa esiinnyt. Joten Ari hyvä ota ihmeessä lusikka kauniiseen käteen ja ymmärrä RAAMATUN YHTEISÖLLINEN NÄKÖKULMA .
Ilmestyskirja:
14:6 Ja minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin, jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille.
Kirkko on tämän yhteisöllisyyden huomannut jo aikoja sitten. Uskontunnustus puhuu pyhästä YHTEISESTÄ KIRKOSTA eli siis Jumalan pyhittämästä ja yhteisöllistä uskoa hoitavasta Jumalan KANSASTA.
Luther puolestaan on sanonut, että synnin olemus on siinä, että ihminen käpertyy omaan itseensä eli omaa napaansa tuijottamaan, incurvatus in se.
Ari
Oletko ajatellut, miksi Vietnamin sodan aikana USA:n armeijan värvääjät menivät nimenomaan vietnamin sotaa vastaan järjestettyihin mielenosoituksiin sotilaita värväämään? Koska sieltä he löysivät sellaista väkeä, jotka jo mielenosoituksissa olivat harjaantuneita tappelemaan. Näin he olivat jo saaneet noissa omissa tilaisuuksissaan ensi koulutuksen lähitaisteluopetusksesta.
Sen sijaan olen Sotainvalidien veljesliiton veljespappina huomannut, että maamme väestön keskuudessa kaikkein eniten rauhaa kaipaavia ja rauhan puolesta aidosti puhuvat ovat sotiemme veteraanit. He ovat omissa kokemuksissaan saaneet tuntea, miten kauheaa sodassa mukana oleminen oikeasti on.
Ari! Emme me, Kristukseen uskovat, uskovaiset ole enää synnin orjia, vaan Jeesus on meidät ostanut, voittanut ja vapauttanut ”synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta” ”Jumalan lasten VAPAUTEEN”. Me saamme sanoa ”Abba,Isä”!
Valma
Kiitos erittäin hyvästä kommentistasi
Tarja
Kiitos perusteellisesta kannanottojesi esittämisestä
Meille rakkaan Coletteni kanssa tulee illaksi meno yhtä tilaisuutta pitämään
Siksi otan kantaa vain muutamaan kysymykseen ennen lähtöämme.
Vapaat miehet
Vapaat miehet, olivat aikoinaan (kreikkalainen-/roomalainen valta-aika) heitä, jotka eivät tehneet työtä, koska heidän ei tarvinnut tehdä työtä, he olivat omistava luokka, he omistivat myös orjia, jotka tekivät työt. Vapaat miehet saivat käyskennellä vapaina työstä ja toimeentulosta, koska orjat pitivät kaikesta huolen. Myöskään laki ei koskenut heitä, laki oli heidän laatimansa, ja sen rangaistukset koskivat ainoastaan orjia, kuolema oli yksi rangaistus kapinoitsijoille. Orjia myös ostettiin ja myytiin, se oli ihmiskaupan aikaa.
Oliko se synnin, kuoleman tai perkeleen valtaa, en tiedä, mutta ainakin se oli vapaiden miesten valtaa, kaikkia orjia ei kohdeltu hyvin ja se kertonee vapaiden miesten moraalista ja sivistyksestä hyvin paljon. Ihmisarvolla ei ollut merkitystä kaikille, eikä varsinkaan sodassa hävinneille. Hävinnyt oli aina halveksittava. ja joutui voittajalle orjaksi.
Miten tämä malli on sitten ujuttautunut kirkonoppiin, jotenkin käänteisesti, tai sivuliirua, siinähän hyväksytään ihmiskauppa, joka tarkoittaa orjien ostamista. Historiallisesti orja saattoi myöhemmin ostaa itsensä vapaaksi ja ryhtyä harrastaaan normaalia elämää.
Orjan täytyi olla herralleen mieleinen, jos oli saanut vähän palkkaa, ja ostaessaan itsensä vapaaksi,hän joutui antamaan rahat isännälle takaisin. Kun Orja osti itsensä vapaaksi oli se Isännalle edullista, hän sai rahansa takaisin.
Jos Jeesus on ostanut teidät vapaiksi jostakin, Se tarkoittaa sitä, että te olette nyt hänen orjiaan, hänen palvelijoitaan. Ihmiskaupan vapaaehtoisia uhreja.
Käsitykseni mukaan Jumala ei osta ketään, eikä pakota, vaan on antanut ihmiselle vapauden valita hyvä, tai paha, ja seuraukset ovat sitten sen mukaiset.
Tarja
Kiitos oman mielikuvasi orjuudesta kertomisesta.
Vanhana aikana orjuutta pidettiin yhteiskuntaan oleellisena osana siihen kuuluvana elämänmuotona. Siksi siihen ei voitu tuolloisissa oloissa puuttua suurempia muutoksia itse järjestelmään vaatien.
Sen sijaan tuotiin esille – jopa erittäin selkeästi – että Jumalan edessä jokainen ihminen oli YHTÄ TÄRKEÄ.
Samassa yhteydessä myös todettiin ettei Jumalan edessä arvostuksessa ole erotusta miehen eikä naisen välillä. Molemmat ovat yhtä tärkeitä HÄNEN edessään. Erotusta ei ole myöskään sillä, mihin kansallisuuteen ihminen kuuluu.
Galatalaiskirje:
3:28 Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.
Tarja
2)
2a)
Myöskään varallisuus ei ollut ihmisten arvoa määrittelevä tekijä kristinuskon alkuaikoina.
Ensimmäisten piispojen joukossa oli sekä orjia, kuten Onesimus Efeson toisena piirpana, että raharikkaita, kuten verovuokraaja Sakkeus Kesarean entimmäisenä piispana.
2b)
Myöskään kansallisuus ei ollut erottava tekijä alkukirkon elämässä.
Niinpä Kesarean toisena piispana oli roomalainen upseeri Kornelius ja Jerusalemin ensimmäisenä piispana, samassa virassa kuin nykyisin on Jerusalemin patriarkka, oli Jeesuksen sosiaalinen veli eli Joosefin ensimmäisestä avioliitosta oleva poika Jaakob Vanhurskas, oli muuten vanhempi kuin äitipuolensa Neitsyt Maria.