Ilmeisesti viimeinen osa tällä erää, – ekumeniasta.
Ensimmäisen ekumenisen ehdotelman teki Perkele.
Luuk. 4:
5 Ja perkele vei hänet korkealle vuorelle ja näytti hänelle yhdessä tuokiossa kaikki maailman (oikoumene / ekumenia) valtakunnat
6 ja sanoi hänelle: ”Sinulle minä annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen, kenelle tahdon.
7 Jos sinä siis kumarrut minun eteeni, niin tämä kaikki on oleva sinun.”
Sielunvihollisella oli valta tarjota kaikki näkyvä.
Sielunvihollinen on valheen isä. Hänen tarjouksensa juuri siksi oli ja on, “ei-mitään”. Tämä, niinkuin kaikki tästä maailmankaikkeudesta, on tulelle talletettu, “..taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat!” 2.Piet. 3:12.
Siksi Paavali kirjoittaa 2. Kor.4:18:
meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.
Saatana sai syötettyä yhden Jeesuksen opetuslapsen mieleen tämän maailman mahdollisuudet. Jeesus kyllä tunnisti tämän “ekumenisen” lähettilään, Juudaksen, ja antoi monta mahdollisuutta Juudakselle vaihtaa “ideaa”.
Johanneksen Evankeliumin 6. luvussa Jeesus haluaa auttaa Juudasta avaamaan tarkoitusperänsä.
44. jae: ”Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä, …”.
64 jae: ”Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko”. Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet ja kuka oli se, joka oli kavaltava hänet.
Monet Jeesuksen mukana kulkeneista, ja opetuslapsistakin vetäytyi pois. Jäi ne kaksitoista, joilta Jeesys kysyi, 67 jae: “tahdotteko tekin mennä pois?”. Ei vaikuttanut Juudakseen, jonka jälkeen Jeesus vielä kovensi viestinsä 70. jae: “Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Je yksi teistä on perkele.”
Jeesus ei koskaan lähde julkisesti nolaamaan ketään, vaan antaa aina meille tilaisuuden korjaukseen. Kuitenkaan tuo erittäin kohtikäypä Jeesuksen puhe ei vaikuttanut Juudakseen. Hänen paatumuksensa kasvoi ja teeskentely jatkui, aina Getsemanen suudelmaan asti.
Juudaksen suurin syy ollut raha. Juudas ei saattanut uskoa, että hänen “ekumeniset” neuvottelut fariseusten ja ylipappien kanssa voisi johtaa Jeesusta ristiinnaulittavaksi.
Oliko Juudaksen toive, että Jeesus ja kirkko laatisivat ”YJV” sopimuksen? – Eivät laatineet silloin eikä todelliset Jeesuksen seuraajat laadi tänäänkään. Paavali ymmärsi tämän: “kuoleminen minulle on voitto ja eläminen on Kristus”.
Oliko tuo asiallista: ”Mies on kuitenkin ollut pappi ja nykyisin kai uskonnonopettaja, erinomainen esimerkki?” Eikö siinä ole loukkaamisen meininki?
Pekka P.
Et ilmeisesti ole huomioinnut, että olen viime aikoina saanut vastaanottaa viestejä Kimmolta, joissa hän on viitannut ihmisulosteisiin, verratessaan kirjoittamani sisältöä. Kimmon blogeissa on keskeisimpinä asioina ollut viittaukset hänen työhönsä uskonnonopettaja-rehtorina ja että hän on vihitty pappi.
Mielestäni oli asiallista huomauttaa tästä Kimmolle. Itsekin olen perännyt häneltä vain asiallisuutta ja sivistyneempää kieltä.
”Et ilmeisesti ole huomioinnut, että olen viime aikoina saanut vastaanottaa viestejä Kimmolta, joissa hän on viitannut ihmisulosteisiin, verratessaan kirjoittamani sisältöä. ”
Jotta pysyttäisiin totuudessa: ohessa on linkki, jonka olen Reijolle eräässä keskustelussa jakanut. Jokainen voi päätellä, pitääkö lainausmerkeissä oleva lause tämän valossa paikkaansa. Jokainen tekee tietysti omat tulkintansa. Niin Reijokin tekee ekumeniasta.
https://www.dropbox.com/s/p8bb8tujfodlu8a/FB_20160325_19_28_10_Saved_Picture.jpg?dl=0
Seppo Heinolalle:
Siirsin vastauksesi minun kommenttini jälkeen, johon se oli tarkoitettu. Kävi kuitenkin niin, että nyt kirjoittajaksi tuli otsikoitua minun nimeni. Sorry siihen!
Kysymys on minun kommentistani 15.02.2017 17:34 ja sinun vastauksestasi siihen 15.02.2017 23:53.
Kiitos korjauksesta, luulin ensin että virhe oli minun tekemäni ja ihmetelein että miten olin moisen onnistunut tekemään….:-)
Juu. olet oikeassa. en ole niin tarkkaan kaikkea lukenut. Silti, ei kai meillä ole lupa mitätöidä toista, vaikka hän sen meille tekee.
Pekalle peili tekisi ehkä hyvää, ja maltti…
Kimmo Jaatilaa en tunne. Se, että mies on (ollut?) pappi ja on uskonnonopettaja ja rehtori on Kimmon omissa kirjoituksissa tullut lukemattomia kertoja täällä ilmi.
Jaatilaa ei ollut tarkoitus loukata. Ihmettelin vain, että miksi ei Mänttärin kirjoituksiin voi suhtautua asiallisesti, jos niitä kerran haluaa kommentoida. Kommentoimattakin voi jättää. Sitäkin tohdin (mielessäni) ihmetellä, käyttäytyisikö kukaan niin tökerösti face to face kuin täällä netissä?
Jos ei blogista kertakaikkiaan keksi mitään hyvää sanottavaa kuin ”titityy”, niin mielestäni silloin on syytä jättää kommentoimatta. Jaatilan koulutuksen yms. toin esiin sen vuoksi, että kyse ei ole älykkyyden tms. puuteesta vaan jostain muusta.
LIsättäköön vielä, että Reijo Mänttäri (tai ylläpito) voi halutessaan – ja huoletta – kommenttini poistaa. Eivät nekään kaksisia ole.
Lisäys edelliseen kommenttiini. Olin melko tuohtunut tuon videon katsottuani, eikä ihme. Mutta sitten muistin, että sentään tunnen monia helluntailaisia sisaria ja veljiä, joiden kanssa yhteistyö toimii. Ei siitä ole tarvis luopua. Mutta ”tiaislaisuuteen” en mukaan lähtisi.
Ja onhan meillä luterilaisilla omat äärilaidan edustajamme, nimiä en viitsi mainita.
Nämä esimerkit kertovat selvästi siitä, että harhoja löytyy joka kirkosta.
Anita Ojala :” tunnen monia helluntailaisia sisaria ja veljiä, joiden kanssa yhteistyö toimii. ”
Omaankin ystäväpiiriimme kuuluu ainakin pari helluntaiseurakunnan pastoria, ja kun olen o.t.o ollut myös YK:n lastenjärjestö Unicefin kustannukseni maksava vapaaehtoistyöntekijä, ihmisten jakaminen jopa kollektiivisesti ja julkisesti”vuohiin ja lampaisiin” tai ”ilmestyskirjan petoihin” ja ”vaarallisimpiin mitä maan päältä löytyy” kuten kristillisissä piireissä esim. perheellemme on puolisoni harrastuksen vuoksi tapahtunut, ei mielestäni ole reilua eikä oikeudenmukaista.
Nyt vain odotan, että ”virkamiespapit” alkavat 1.3. jälkeen toteuttaa kirkon hajottamiseen tähtäävää ”virkamiesvakaumustaan”, jonka jälkeen alan pyytää puolisoani eroamaan kirkosta, johon hän turhaan on ollut sitoutunut.
Anita,
Ei ”tiaislaisuus” ole helluntalaisuutta.
Jotkut helluntaiseurakunnat ovat ottaneet Patrickin ”esiintymään”. Onko se hyvä vai huono juttu, mutta helluntalaisuus, ehkä liian usein, antaa epäterveittenkin ilmiöiden kokeilla siipiään, koska ajatellaan, että voi olla vaikka Jumalan käytössä, – katsotaan!
Hyvin harva helluntailasuudessa tänään innostuu Tiaisesta. Käsittääkseni hän toimii pääasiassa nk. villien parissa.
Toisen kommenttisi poistin, vaikka sen loukkaava anti oli pieni.
”Käsittääkseni hän toimii pääasiassa nk. villien parissa.” Kuuluvatko nämä ’villit’ uudestisyntyneisiin kristittyihin vai ovatko liiankin villejä? Missä raja kulkee?
”Ei “tiaislaisuus” ole helluntalaisuutta…”
Eipä kai, minusta se muistuttaa lähinnä huonoa amatööriteatteria.
Seppo H.,
ilmiöistä osaat erottaa esittämisen eli teatterin. Täytynee taas olla kanssasi samaa mieltä, tällä aidatulla alueella.
On tarpeen antaa täysi, rohkaiseva tunnustus Reijolle. Olet oikealla asialla!
Raulille olen taannoin blogissani ”Ekumenian kielteinen puoli” vastannut pitkällä kommentilla. Tosin hän ei ehtinyt omien kiireittensä pitkää kommettini ja omien kiireittensä vuoksi asiaa enempi kommentoimaan.
Tosin meidän kaikkien on ymmärrettävä keskustellessamme hänen kanssaan, että Raulin on vastauksisaan pidettävä kieli keskellä suuta. Muutoin hänen pomonsa, tuo ”uskollinen orja” saattaa hermostua ja heittää hänet ennenaikaisesti firmastaan pellolle!
Mutta uskon, että Raulinkin puolesta Herra Jeeus, niinkuin kaikkien ihmisten, noittenJumalan lampaitten puolesta Hesekielin mukaan (Hes 34:31) on vuodattanut verensä.
Harvat ovat huomanneet, ettei Jeesus edes Juudasta paljastanut, ennenkuin vasta lopussa Johannekselle, siis siinä vaiheessa, jolloin tällä lopullinen tiensä valinta tapahtui, kun sanotaan, että silloin ”saatana meni Juudakseen”, so. jolloin lopullisesti saatana pääsi ottamaan hänessä täyden vallan. Siksi toiset opetuslapset itse kukin kyselivät itseltään, ”etten vain se ole minä”?
Tässä meillä uudessa liitossa on selkeä vinkki. Toista ei saa tuomita lopullisesti tai sitä sakkia, mihin hän kuuluu. sillä kaikilla ihmisillä, pahimmillakin on mahdollisuus, niin kauan kuin peukalo liikkuu, kääntyä Jumalan pelastavan lahjan, Herran Jeesuksen seuraan. Sitä kutsutaan perusparannukseksi. Siinä jo heti kättelyssä saadaan kaikki synnit anteeksi, mutta tässä vaiheessa vielä vanha luontomme on hyvinkin elivoimainen. Siin paha riippuu vielä kiinni. Jatkossa suostutaan, (tämä on sanottu vain uskovaisille), menemään ahtaasta portista ja valitsemaan kaidan tien lavean tien sijaan. Tämä kilvoittelu ei tapahdu hetkessä vaan kestää läpi tulevan, jälelle jääneen elämän. Siis sisltö on se, että pysytään jatkuvasti Jeeuksen seurassa, annetaan näin Jumalan tehdä pelastava työnsä meissä, jatketaan uskomista ja seurataan Karitsaa kaikkialle sinne, minne Hän menee. Ja se vie totisesti suuriin kärsimyksiin ja kieltäymyksiin! Ne lavean tien valitsijat käyttävät Jeesusta, kuin pesukonetta, pesasevat kamppeensa ja häipyvät omille teilleen.
Karitsan seuraaminen merkitsee suostumista myös riisuttavaksi ja kuolemaan, ei vain elämään. Epäilenpä, että siinä ”suuressa valkopukuisten joukossa” on suuri osa näitä lavean tien kristittyjä, jotka kulkevat valkeissa mutta omissa, oman vanhurskauden kamppeissaan. Lavealla tiellä ei ole Karitsaa, joka tahtoisi johdattaa heitä kaitaa tietä elämän vetten äärelle, jotta Jumala suurella nästyygillään voisi pyyhkiä kaikki kyyneleet heidän silmistään.
Voittajia ovat vain ne, joille voidaan sanoa:Tulkaa minun Isäni siunatut ja omistakaa se valtakunta! Tämä tapahtuu vasta siinä vaiheessa, jolloin turmeltunut vanha Aatu ylösnousemuksessa on riisuttu pois ja saatu vanhurskauden vaate lopullisesti päälle. Omissa kamppeissa, olkoot ne kuinka valkeat tahansa, ei päästä taivaan ilon!
Tästä ekumeniasta on sanottava vielä sen lisäksi, mihin viittasit, että saatana lupasi Jeeuskselle antaa ”koko tämän ekumenian, jos vai kumarrat minua”!
Kun Jeesus sanoi (Jh 10:16), että Hänellä on muitakin lampaita, jotka eivät ole tässä lammastarhassa, Hänen tulee heitäkin johdattaa, että tuloksena olisi yksi lauma ja yksi paimen, ei Hän toki sanonut, että ne muut johdetaan samaan karsinaan, siis samaan kirkkoon tai järjestöön jonkun paavin tai ”uskollisen orjan” alaisuuteen. He, nämä lampaat ovat vielä tosin hajallaan, mutt ovat saman Paimenen johdatuksessa yksi lauma. Karitsa tahtoo heitä koota ja viedä Siionin vuorelle, lähemmäksi taivasta, Odottamaan korotettua Jeesusta tulevaksi pilvissä.
Kun Jeesus rukoili Isäänsä, että he yhtä olisivat, siihen on jo vastattu, ekumeenikkojen homma on täyttä utopiaa. Kun Jeesus sanoi ylösnousemuksensa jälkeen menevänsä Isän luo, Hän varoitti opetuslapsiaan: Älkää lähtekö Jerusalemistanne liikenteeseen, ennen kuin olette vastaanottaneet Pyhän Hengen lahjan. Siinä he saavat matkakumppanikseen toisen Puolustajan ja voiman olemaan Jeesuksen (ei Jehovan) todistajia, siis niitä, jotka ovat todellisesti yhtä, ovat yksi lauma ja yksi Paimen. Isäntähenki ja herruus on luovutettu oikeisiin ja parempiin käsiin!
On syytä tähän loppuun vielä todeta, että tälläkin foorumilla näyttää olevan niitä, jotka sielullisessa innossaan ovat lähteneet ennen kuin ovat saaneet Pyhän Hengen lahjan. Tällaiset ovat niitä, jotka ovat joutuneet palaamaan hengellisestä sodastaan maitojunalla kotiin siipirikkoina! ”Asuvainen” Pyhä Henki ei ole saanut täyttää heitä sillä Jumalan rakkaudella, jolla voitetaan sieluja vielä tänäkin päivänä!
Kiitos Kari-Matti peilistä. Sellaisiahan me toisillemme olemme. Malttia usein kaivataan myös. Sitä kun jää odottelemaan, ni kirjoittamiset jää. Noiden välille pitäisi löytää tasapainoa. Ainakin oma itsekritiikki on niin kova, etten voi seuraavaan päivään mitään säästää. Muuten hylkään tekstini jo.
Varmaankin asiaan puuttuminen johtui enemmänkin siitä pelosta, että itse joutuisin vastaavan kritiikin kohteeksi. Vuosi sitten kun aloin tänne kirjoittelemaan, niin kuvittelin säilyttäväni jonkinlaisen naamion.
Nyt tajuan vasta, miten väärässä olin. Ei muillakaan mitään naamioita ole.
Sukellusonnettomuus paljasti minulle sen miten herkällä maaperällä täällä liikutaan. Tunnemme toisemme melko hyvin ja sitä tuntemusta voidaan käyttää väärinkin. Ainakin omalla kohdallani on tullut vähän enemmän malttia toisten kritisoimiseen. Tosin joskus varmaan lipsuu. Silloin on turvallista tietää, että on toisia, jotka toimii hyvinä peileinä.