”Selvitän lakimieheni kanssa irtisanomisen oikeudellista puolta. Kiistän puolestani seurakunnalla olleen työsopimuslain mukaista perustetta päättää työsopimusta, sairauslomalla oleva Repo toteaa IS:lle.”*)
Mieti, Mitro, nyt tarkkaan, mitä aiot seuraavaksi tehdä. Tässä pelissä on kyse paljosta. Temppelin harjalta näkee kauas, mutta sieltä voi helposti tulla niskoilleen alas!
Miksi yrittäisit riitelemällä saada takaisin työpaikan, jossa et edes viihdy? Eikä se miksikään raastuvassa muutu, että kirkkokuntasi tuntuu suhtautuvan politikointiisi kuin – julkisyntiin!
Nyt on meneillään alamäkivaihe. Suosio satojen ihmisten on jo vaihtunut syytöksiin. Olisikohan tässä metanoian, mielenmuutoksen, uudelleen, toisella tavalla ajattelemisen paikka? Voisiko mitenkään olla mahdollista, Mitro, että olisit ihan ikiomalla käytökselläsi voinut kenties joskus edes hitusen vaikuttaa siihen, että asiat ovat kohdallasi sillä tolalla kuin ne juuri nyt ovat?
Sinä et ole mikään köyhä mies, olet suosiosi huippuvuosina tahkonnut rutosti rahaa. Ymmärtääkseni voisit jäädä eläkkeelle vaikka heti, sillä eihän eläköityminenkään nykyään työntekoa estä. Tee seuraa minulle: lähdetään yhdessä siviiliin! Annetaan toisten hoitaa duunit.
Älä, Mitro, missään tapauksessa lyö takaisin, älä ryhdy marttyyriksi. Siitä ei mitään hyvää seuraa. Vilkuta vain ystävällisesti kaikille ja sano iloisesti heippa! Lopuksi: Nosta punaisen Alfa Romeosi kytkintä ja huristele parempiin paikkoihin. Lähde pisimmälle mahdolliselle matkalle: Mene itseesi!
Yst. terv.
Ruttopuiston rovasti
*) Ilta-Sanomien uutinen kokonaisuudessaan tässä:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001237444.html
Seppo ja Kimmo.
Voisitteko pidättäytyä siitä, että tulette jokseenkin usein sotkemaan ihan asiallisiakin kommenttiketjuja ilkeämielisillä sutkautuksillanne!
Tuota noin, en ole aina samaa mieltä itse asiasta mutta kyllähän Kimmon kommentit tässä ihan selvää ironiaa ovat. Tuolla toisessa ketjussaoli ihan hauskaa kun sanailimme pulteista ja muttereista. Voimme katsoa onnistuneemme kun ylläpitokin puuttui peliin välhuomautuksellaan?
Juhani: Bloggaajat usein toivovat, että kommenteissa pysyttäisiin siinä aiheessa, jota blogi käsittelee. Siksi ei ole korrektia lähteä esim. tällä sivulla kertoilemaan, mitä teidän hassu porukkanne on saanut muilla palstoilla aikaan.
Minä tykkään kyllä huumorista, joskus olen kokeillut sitä itsekin. Mutta ironiaa eli salaivaa en kaipaa! Mihin sitä Ruttopuiston sivulla tarvitaan, kun on mahdollisuus puhua eli kirjoittaa ihan suoraankin, avoimesti ja rehellisesti, ilman sarvia ja hampaita?
Wikipedia muistuttaa: ”Vaikka ironia on huumorin alalaji, se ei ole yksinomaan hauskaa eikä ironian päätarkoituksena ole huvittaa tai viihdyttää. Ironia on monesti katkeraa, ja usein ironinen huomautus on tarkoitettu peitellyksi hyökkäykseksi tai loukkaukseksi.”
Ironiassa on siis kyse ilkeilystä. Pois se meistä!
Etsimällä etsin enkä löytänyt ketjusta itseltäni yhtään sutkautusta enkä varsinkaan ilkeämielistä.
Seppo: Voit siis tällä kerralla onnitella itseäsi pidättyväisyydestäsi.
Psalmi 1 neuvoo viisaasti:
Älä istu siellä,
missä pilkkaajat istuvat.
Hannu, ironia on kyllä monesti myös oiva keino näytää kuin teräpiirtopeilista asiantila, jota kohde ei välttämättä muuten kykene näkemään tai halua nähdä.
Seppo: Kyllä salaivalla on tarkoitus vahingoittaa! Uusien näkökulmien löytämiseen on olemassa paljon parempiakin menetelmiä. Ironia on menettelytapa, jonka turvin voidaan olla julmia toisille ilman rangaistuksen pelkoa tai minänmenettämisen uhkaa. Sillä kaikenhan voi tulkita – niin kuin sinä olet tässä tehnyt – lopulta pelkäksi Vitsi-vitsiksi. Hahahaa, nauretaan!
Mutta se siitä.
Oliko sinulla blogin varsinaiseen aiheeseen liittyen vielä jotakin mielessäsi?
Hannu, kyllä pureva totuudellinen ironinen huomautus voi joskus myöskin auttaa ihmistä,joka ei muuten suostu näkemään eteensä nostetun peilin ikävää heijastumaa ja hönkii peilin sumeaksi. Totuus teke usein kipeää, mutta myös parantaa.
Enkä alentanut asiaa pelkäksi vitsiksi.
Mitä blogin aiheeseen tulee ,niin minulla kyllä on sekä itselläni että tekemieni havaintojen perustella kokemusta sekä omalla että monien muiden kohdalla hyvin toimineesta metanoiasta, lopetin esim. etanolin käytön sen synnyttämästä tarpeesta muuttaa juurikin wanhaa ajattelutapaa.
Tällä kertaa kiitän Ruttopuiston rovastia sanoista, joita olen etsinyt ja vastauksesta jota olen anonut ja kärttänyt. Lääkäripotilaan oikeus työskennellä ammatissaan ei mitenkään ole itsestäänselvyys, vaikka potilaat kokevat toisinaan näin: Nythän tohtori ymmärtää. Jokin kuilu hyvinvoinnin omistajan mestarin ja annostelijan, ja tuon hieman hermostuneena ja hämmentyneenä, terveytensä puolesta pelkäävän väliltä oli kadonnut. Mutta muut. Yhdeksänkymmentäluku, nuorten naislääkärien itsemurhat, paljot pahat puheet ja suorat sanat ennen kuin ennätin tehdä hyvää kuin pahaakaan: Me ei huolita epileptikkoa, me ei ruveta, me er aleta.
Mietin tapellako. Millainen ihminen minusta tulee jos toimin vuosia kuten täällä on tapana? Mitä hyödyttää ihmistä vaikka hän voittaisi omakseen koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Tietysti eläkkeelläkin saattoi vähän auttaa. Mutta ensi rähäkästä avain pöydälle; hyvää jatkoa.
Olisihan pitänyt muutamaan kertaan jäädä ja totta, muutamaan kertaan lähteä aikaisemmin, oireet vaikeutuivat, oman itsensä tähden.
Johan tuli henkilökohtainen vuodatus. Ei kannata tapella, isä Mitro. Voit itse paremmin. Mietin itse mitä mistäkin seuraa, mieti sinä myös. Saatan olla täysin väärässä. Saatoin erehtyä koko aikuisikäni. Me saatamme erehtyä. Me saamme erehtyä.
Kiitos tästä. Tämän luettuani voisin sanoa, että perässä tullaan, vaikka eri ammatista ja eri syistä..
Harvoin saa lukea näin omalle kohdalle sopivaa kommenttia.
RR: ”Vaan wallentin vihjaili siihen suuntaan, että jossakin korpikuusen juurella vähän niin kuin salaa jotakin tiputellaan, tipetipetiptap…”
Väitteesi on täyttä puppua. Minä en vihjaile mitään. Julkisestihan ne pyhät veljet pyhaa pullon henkeään pannuistaan tiputtelevat. Sitten vielä kaiken kukkuraksi myyvät sitä ihan kunnollisillekin ihmisille kovaan hintaan. Ihan niin kuin maailmassa ei olisi riittävästi etanolin nimellä tunnettua hermomyrkkyä ilman munkkien bisnestäkin.
Viina on – ja on aina ollut maailman parhaita bisneksiä. Mooses on Mooses, mutta bisnes on bisnes. Kyllä siitä Jumalan juoksupoika Mitrollekin varmaan pala hengenpitimiksi irtoaisi. Ja jos ei jo riittävästi maallista mammonaa kerännyt hengenmies välttämättä hengenpitimiksi viskibisnestä tarvitsekaan, voisihan se olla silti ihan kiva harrastus eläkepäiviä rikastuttamaan.
RR: ”Hei, kamoon, enhän minä tuossa Valamo-jutussa ole ollenkaan asianosainen!”
Et ole asianosainen, mutta katsot silti oikeudeksesi syyttää minua herjauksesta?
Katkeraa, Kimmo, katkeraa! Toki sinä minua parempana CopyWriterina tiedät, että se, MITEN jokin asia sanotaan, on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin se, MITÄ sanotaan!
Johan siitä Jeesuskin kertoi (LK. 6:45): ”Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvyyden varastosta esiin hyvää, paha ihminen tuo pahuutensa varastosta esiin pahaa. Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu.”
Minä uskon vakaasti, että asia on noin niin kuin Mestari sanoo. Syntisiä me olemme kaikki ja Jumalan kirkkautta vailla, mutta meistä voi kuitenkin tulla armahdettuja syntisiä. Kyseessä on se metanoian tie. ”Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon” (Ps. 28:13)
Koska en näemmä saa sinua, KImmo, millään pois kimpustani, en hyvällä enkä pahalla, niin voinhan kokeilla vielä käännyttämistäsi! Evankeliointia kehiin, jee! 😉
RR: ”Katkeraa, Kimmo, katkeraa! ”
Etkö muuta keksi?
Mitä katkeraa siinä on, jos viinanvalmistus ja -myyynti ovat mielestäni halveksittavia ja massoittain ihmisiä orjuuttavia ja tuhoavia, vaikkakin smalla maailman kannattavimpia ja tuottoisimpia bisneksiä. Jos alkoholi keksittäisiin nyt, kuuluisi se huumeiden ohella riippuvuutta aiheuttaviin kiellettyihin päihteisiin. Tuskinpa sinulle täytyy kertoa mitä haittavaikutuksia sillä on ja mitä se maksaa vuosittain suomalaisellekin yhteiskunnalle.
Minun puolestani jokainen viinasta nauttiva ihminen saa juoda ihan niin paljon, kuin haluaa ja sielu sietää, kunhan ei aiheuta perheelleen tai kenellekään muulle juomisellaan mitään pahaa, maksaa itse juomisensa, vieroitushoitonsa, maksakirroosihoitonsa ja muut etanolin avulla itse itselleen aiheuttamiensa sairauksien, tappelujen ja töppäilyjen kustannukset.
Pitääkö kristillisen munkkiyhteisön tuottaa etanoli nimistä hermomyrkkyä ahneuksissaan vielä lisää tähän maailmaan? Vai eikö Pyhällä Valamon pullon Hengellä olekaan samoja haittavaikutuksia kuin sekulaarilla viskillä?
Ei tämä ole katkeruutta, Hannu. Tämä on kritiikkiä. (Ne molemmat alkavat kyllä samalla kirjaimella).
No nyt, Kimmo, todistuksesi on voimallinen, ehta ja selkeä, suorastaan puhdasoppinen! Täyttää laatukriteerit: Se, MITEN ja MITä sanotaan, on hyvin balanssissa.
Ah, os olisitkin heti kättelyssä kommentoinut näin, niin olisi vältytty paljolta turhan musteen vuodattamiselta. Ja silloin olisin minäkin saanut tilaisuuden todistaa, että kuperkeikkalimunaati ei maistu minullekaan. Ja olisin myös sinun laillasi ihmetellyt tätä alkoholibisnestä, joka toki on muualla Euroopassa aika vakiintunut tapa munkkien saada elantonsa. Kenties pelkkä matkailu ei enää elätä siinä määrin kuin ennen?
Uudessa testamentissa sanotaan, että tilkka viiniä on hyväksi vatsalle ja ilahduttaa mielen, kun taas liiallisesta käytöstä voipi seurata rietas meno.
PS: Helsingin seurakuntayhtymä omistaa Kellokoskella vanhan viinaprännin…
http://www.pellervo.fi/kodinpellervo/kp2_07/itamerikeskus.htm