Oletko pysähtynyt ajattelemaan sellaisia yhdyssanoja kuin verikosto, verenvuodatus ja verivelka? Huolimatta siitä, että ne sisältävät veri-sanan, kyse ei ole välttämättä tuolla punaisella nesteellä lotraamisesta. Verityön jäljiltä ei aina jää minkäänlaista verilätäkköä, ja verilöylykin voi olla kuivahko lopputulokseltaan.
Meidän ja muidenkin kielien ilmaisuissa veri edustaa oikeastaan elämää. Veren vuodattaminen merkitsee usein tämän meidän henkiriepumme pois ottamista.
Raamatussa on pitkälti sama symboliikka. Kun puhutaan Kristuksen verestä, huomio kiinnitetään siihen kuinka Vapahtajamme antoi henkensä ja elämänsä meidän puolestamme. Kirjaimellisesti ottaen Golgatalla ei niin kovin paljon elämännestettä vuodatettu, verenhukkaan Jeesus ei kuollut.
Heprealaiskirjeessä verrataan Kristuksen verta ja eläinten verta toisiinsa, ja se tehdään melkoisen mielenkiintoisella tavalla: ”Hän ei ole tuonut uhrina pukkien eikä sonnien verta, hän on uhrannut oman verensä.”(Hepr9:12) Tässä lauseessa on tiivistetty pitkälti se, mikä Raamatun mukaan on veren ainoa oikea käyttötarkoitus: Se on varattu vain ja ainoastaan uhraamiseen. Eläinten veren rinnastamisella Raamattu viittaa Mooseksen lain eläinuhreihin, jotka kasvattivat Jumalan omaisuuskansaa ottamaan vastaan Messiaan.
Raamattu kertoo, että ihmiskunnan alkuvaiheessa tultiin toimeen kasviravinnolla. Vasta vedenpaisumuksen jälkeen kuvaan astui eläimistä valmistetut ateriat. Kaikkea Nooalle ei kuitenkaan käyttöön annettu, Kaikkivaltias nimittäin pidätti itsellään eläimen veren: ”Mutta lihaa, jossa vielä on jäljellä sen elämänvoima, veri, te ette saa syödä.”(1.Mo9:4) Alkutekstissä ”elämänvoima” on heprean sana ”nefes”, joka tavallisesti kääntyy sanaksi sielu. Käännös KR92:ssa on varsin oivaltava.
Mooseksen laki astui voimaan noin tuhat vuotta vedenpaisumuksen jälkeen, ja tämäkin Luojamme lainsäädäntö sääteli veren käyttöä. Tahallisesta veren nauttimisesta seurasi kuolemantuomio: ”Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen syö verta, missä muodossa tahansa, minä vihastun häneen ja poistan hänet kansansa keskuudesta.” Kielto myös perusteltiin: ”Veressä on elävän olennon elämänvoima. Minä itse olen määrännyt, että veri on tuotava alttarille teidän puolestanne tapahtuvaa sovitusta varten, sillä veressä oleva elämänvoima tuottaa sovituksen.”(3.Mo17:10,11)
Kristillisen ajan saavuttua Mooseksen lain velvoitteet olivat olleet voimassa puolentoista tuhatta vuotta. Jeesus ja kaikki hänen ensimmäiset opetuslapsensa olivat tottuneet ehdottomaan veren nauttimiskieltoon. Myöhemmin ei-juutalaisten tultua kristillisen seurakunnan yhteyteen Mooseksen lain velvoitteet joutuivat kuitenkin tarkempaan syyniin. Varhaiskristityt alkoivat keskustella ympärileikkauksen välttämättömyydestä ja asiasta ”käytiin kiivasta väittelyä”. Aihepiiri imaisi sisälleen myös veren käytön: Kuinka vereen, ”elämänvoiman” sisältävään nesteeseen tulisi nyt kristittyjen suhtautua. Olisiko Jehova Jumalalta nyt tulossa lisenssi ottaa veri ihmisten hyödynnettäväksi? Siis jotakin sellaista, joka ihmiskunnan aiemmassa historiassa oli ankarasti kiellettyä?
Apostolien tekojen 15. luvussa tehtiin asiassa linjaus, joka jatkoi veren pyhyyden kunnioituksen koskemaan myös kristillistä seurakuntaa. Näin päätöslauselman Raamattu muotoilee: ”Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne pidä panna mitään taakkaa. Annamme ainoastaan nämä välttämättömät ohjeet.” Ja yksi näistä harvalukuisista ”välttämättömistä ohjeista” oli, että ”karttakaa …verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu”(Apt15:29) Tässä yhteydessä ”veren karttaminen” asetettiin samalle viivalle kuin ”haureuden karttaminen”.
Kyse ei ollut mistään paikallisesta, yhtä seurakuntaa koskevasta ennakkopäätöksestä. Seuraavassa Raamatun luvussa kerrotaan, että ”He kulkivat sitten kaupungista kaupunkiin ja ilmoittivat samalla uskoville apostolien ja vanhimpien Jerusalemissa tekemistä päätöksistä velvoittaen heidät noudattamaan niitä.” Yksimielisyys antoi ilmeisesti siunauksia, koska kerrotaan, että ”seurakunnat vahvistuivat uskossa ja kasvoivat päivä päivältä.” (Apt16:4,5)
Joskus kuulee sanottavan, että Apostolien tekojen 15. luvun kokous oli ensimmäinen kirkolliskokous. Tähän sisältyy helposti se ajatus, että myöhemmät kokoontumiset voisivat repiä auki Raamatun sivuilla annetut ohjeet ja päätökset. On kuitenkin otettava huomioon, että myöhemmin pidetyt kirkolliskokoukset olivat paitsi vauhdikkaampia myös pidetty aikana, jolloin kristillinen opetus on ollut jo enemmän tai vähemmän repaleisena. Voitaisiinko niissä kumota apostolien johdolla ja Jumalan hengellä ohjatun kokoontumisen päätös? Itse en voi uskoa sellaiseen, voitko sinä?
Käytännön linjauksissa apostolinen määräys ”veren karttamisesta” siinä missä ”haureuden karttamisesta” on saanut ihan omat tulkintalinjansa. Mutta onko menty Jumalan tahdon mukaiseen suuntaan meidän ihmisten päätöksillä?
Miten sinä suhtaudut Raamatun antamaan kuvaan verestä pyhänä, erilleen asetettuna, materiaalina? Vuodatatko sen maahan, kuten Iso Kirja kannesta kanteen määrää? Vai teetkö verestä esimerkiksi verilettuja, joiden aiemmin uskottiin kovastikin korjaavan anemiaa potevan veriarvoja? Eikö semmoinen ole veridopingia? Ja ihan sieltä epäraamatullisimmasta päästä?
P.S. 15.4.2020
Tämä artikkeli on ollut todella suosittu ja sitä on luettu paljon, kiitän mielenkiinnosta. Jotta varsinainen aihe (”veri Raamatussa”) pääsee paremmin esille, tiivistin kommenttiketjua poistamalla sivuraiteille ajautuneita ketjuja.
”TÄTÄ lahkoa on syytä välttää kuin ruttoa. ”
Kiitän sinua kuitenkin osallistumisesta virittämääni keskusteluun, jonka aiheena on (tai yrittää olla) ”veri ja Raamattu”. Kohta 3000 ylittävä ”klikkausten” määrä kertoo, että aihepiiri kiinnostaa monia.
Toivottavasti olet Sami jatkossakin mukana kun keskustelemme Raamatun pohjalta. Sillä tavoin voit yrittää vakuuttaa toisia meidän Jehovan todistajien ”vaarallisuudesta”. Olen hyvin tietoinen, että sinun kantaasi tukevia on lukumääräisesti paljon enemmän kuin minun.
Taisi se Mestarimmekin olla pahemman kerran vähemmistössä, kun hän täällä maapallolla kerran käveli.
Tälle palstalle yritti heittää kysymyksen henkilö, jota en hyväksy keskustelukumppanikseni.
Pidätän oikeuden poistaa sellaisten henkilöiden viestit, mihin Kotimaa 24:n säännökset antavat minulle mahdollisuuden.
Rauli -> ”Hyvät tilastot tukeutuvat aina riittävän suureen otokseen. Kuusi kolmestakymmenestä muistaakseni yli kahdenkymmenen vuoden aikana, on järkyttävän huono data tehdä mitään suurempia johtopäätöksiä.”
Otos on tosiaan valitettavan pieni. Mutta hypoteettisella tasolla, keksitkö mitään tieteellisesti pätevää perustelua sille, että laajemmat otokset _eivät_ toteaisi samaa kuin nämä pienemmät otokset?
Kysymyksesi on asiallinen, pohdiskeluun kannustava ja muutenkin keskustelumme on edennyt rakentavampaan suuntaan. Taidan kyllä tässä jossakin määrin toistaa itseäni.
Ja tiukan korpallopelin jälkeen ”tieteellisesti pätevät perustelut” ovat kenties hakusessa. Ja vielä kun se minussa asuva kaipuu tutkia asioita oikein perusteellisesti on saanut määräyksen toteutua vasta siellä ”uuden maan”, paratiisiksi tehdyn maapallon puolella.
Tilastotiede vaatii aina riittävän suuren otannan, jotta tehdyt johtopäätökset olisivat oikeutettuja. Näin minulle on ihan virallisestikin opetettu. Kun kerroin sunnuntaina kätelleeni kolme ”paluumuuttajaa”, kyseessä oli tietenkin yksi melkoisen mitätön otanta. Kimmo sitä ihan oikein tuossa kristisoikin. Tosin tarkoitin sen kyllä lähinnä heitoksi.
Kuten kaikki tilastot osoittavat, runsas verenvuoto jossakin raskaus/synnytysprosessin vaiheessa on siedettävän harvinainen tapahtuma eikä sellaisen korostaminen taida olla paras tapa viritellä synnytyspelkoa enempää valtaväestön kuin todistajaäitienkään keskuudessa. Et sinä toki sellaista ole yrittänytkään.
Uskon kyllä, en toki varmuudella tiedä, että jt-kuolema massiiviseen verenvuotoon on todennäköisempi kuin verrokkihenkilön, joka hyväksyy kaikki nykylääketieteen tarjoamat toimenpiteet laidasta laitaan. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee varsinaisen riskin, ja se lienee jotakin muuta kuin tuo Hollannin 130-kertainen. Ja on otettava huomioon, että tuo riski on laskettu siis vain yhteen, tosin todennäköisimpään kuoleman aiheuttajaan.
Nuo linkittämäsi tutkimusraportit opettivat minulle – tai oikeastaan ne kertasivat sitä tietämystäni- ettei hoitohenkilökunta katso jt-äidin tekevän amerikansetien pakottamaa hengen vievää ratkaisua. Tuntuvat puhuvan noissakin artikkeleissa Raamattuun perustuvasta päätöksestä ”karttaa verta”. Ja kykenevät erittäin voimakkaasti alentamaan vakavien seuraamusten riskiä ennakkotoimenpiteillä.
Kuten tuossa siteerasin lontoonkielisestä tekstistä, sivistysmaissa prinsiippinä on kunnioittaa potilaan vakaumusta ja hoitaa häntä noilla ehdoilla mahdollisimman hyvin. Lienetkin jo tutustunut linkkeihini ”bloodless surgery”, jotka antavat hiukan perspektiiviä siihen, mihin kaikkeen lisäverta käyttämätön hoitopaletti kykenee silloin kun taistellaan elämästä tilanteissa, joissa mikään ratkaisu ei takaa selviytymistä.
Julkisuudessa herkutellaan usein otsikoilla, joissa riski kasvaa 10-kertaiseksi tai satakertaiseksi. Verensiirron puutteesta johtuva tilastollinen kuolema on jt-naiselle paljon, paljon epätodennäköisempi kuin loton päävoitto sitä tavoittelevalle. Ja sellaiselle riskille voi asetella isojakin kertoimia – ilman käytännön merkitystä.
Mahdollsiä lottorivejä on suunnilleen 15 miljoonaa. Kestää 15 miljoonaa viikkoa eli noin 288000 vuotta, kunnes kaikki rivit on arvottu. Jos luvataan todennäköisyyden kasvu satakertaiseksi, toteutumisa voi vakavissaan odotella jo 2880 vuoden kuluttua. Kukaan ei katso satakertaistumisen olevan jokin oikeasti oleellinen juttu.
Kun kristitty on vakuuttunut, että Jumala on pidättänyt veren, ”elämänvoiman” ihan omakseen. Kun kristitty lisäksi uskoo ilman erityistä marttyyri-inspiraatiota, että ylösnousemus uskollisille Jehovan palvelijoille on varma ja taattu, hän ei voi millään järkisyyllä lähteä spekuloimaan näillä lottotodennäköisyyksillä. Eihän, Marianne?
Rauli -> ”Oletko koskaan kysynyt joltakin jt-riveihin palanneelta, miksi hän katui ja aloitti uudelleen Jehova Jumalan palvonnan?”
Tämä kysymys tuli vielä jälkeenpäin mieleen. Selvitin asiaa, ja kysymyksenasettelusi osoittautui melko härskiksi. Yksikään katuva ja Jehovan todistajaksi palaava ei itse asiassa edes voi sanoa että olisi palannut mistään muusta syystä, kuin ”Jumalan palvonnan” takia. Mikään muu syy ei virallisesti kelpaa paluuseen. Jehovan todistaja ei voi sanoa, että palasi, koska läheiset ja ystävät eristivät hänet. Ainoa mitä Jehovan todistaja voi sanoa on se, että läheisten ja ystävien eristäminen auttoi ”korjaamaan suhteensa Jehovaan”, kuten lainaamassani Vartiotornissakin kerrottiin.
Rauli -> ”Ja vielä kun se minussa asuva kaipuu tutkia asioita oikein perusteellisesti on saanut määräyksen toteutua vasta siellä “uuden maan”, paratiisiksi tehdyn maapallon puolella.”
Taitaa kuulua aika useiden tietynlaisten uskonnollisten liikkeiden toimintaperiaatteisiin pyrkiä rajoittamaan jäsentensä tiedonhalua. Koska kyllähän sitä sitten uudessa maassa ehtii… Tulee vain mieleen, että mitä ajattelet niistä kaikista muista uskonnollisista liikkeistä ja siitä, että ne pyrkivät rajoittamaan jäsentensä tiedonhalua? Menettävätkö he mielestäsi jotain pitäytyessään pääsääntöisesti – tai tietyissä asioissa jopa ainoastaan – liikkeen määrittelemän ”tiedon” puitteissa?
Rauli -> ”Nuo linkittämäsi tutkimusraportit opettivat minulle – tai oikeastaan ne kertasivat sitä tietämystäni- ettei hoitohenkilökunta katso jt-äidin tekevän amerikansetien pakottamaa hengen vievää ratkaisua. Tuntuvat puhuvan noissakin artikkeleissa Raamattuun perustuvasta päätöksestä “karttaa verta”.”
Hoitohenkilökunta ei taida tietää asian taustoista tavallisesti paljoakaan. Vain sen, mitä jt-äiti, tämän läheiset tai muut läsnä olevat Jehovan todistajat asiasta kertovat. He harvemmin kertovat hoitohenkilökunnalle, että Martta ei saa nyt ottaa verta tai Martta menettää kaikki läheisensä.
Rauli -> ”Lienetkin jo tutustunut linkkeihini “bloodless surgery”, jotka antavat hiukan perspektiiviä siihen, mihin kaikkeen lisäverta käyttämätön hoitopaletti kykenee silloin kun taistellaan elämästä tilanteissa, joissa mikään ratkaisu ei takaa selviytymistä.”
Olen kyllä tutustunut näihinkin. Hoitopaletti on toisaalta tietyissä tapauksissa melko rajallinen ja jotkut lääkärit ovatkin asiasta turhautuneita. Tässä asiaan tutustuessa on käynyt ilmi, että osa lääkäreistä kokee että he joutuvat työskentelemään Jehovan todistajien kanssa akuuteissa tilanteissa ikäänkuin kädet selän takana sidottuina. Ei liene lääkärillekään kovin mieltä ylentävää katsella kun potilas kuolee, samaan aikaan kun kainalossa olisi helppo keino pitää potilas hengissä.
Lottoon vertaaminen on todennäköisyyksiä ajatellen vain yksi totuus. Kun synnyttäjä kohtaa verenvuotoa, todennäköisyydet heittävät sitä kuuluisaa häränpyllyä ja lotto vaihtuu pitkävetoon.
Rauli -> ”Kun kristitty on vakuuttunut, että Jumala on pidättänyt veren, “elämänvoiman” ihan omakseen. Kun kristitty lisäksi uskoo ilman erityistä marttyyri-inspiraatiota, että ylösnousemus uskollisille Jehovan palvelijoille on varma ja taattu, hän ei voi millään järkisyyllä lähteä spekuloimaan näillä lottotodennäköisyyksillä. Eihän, Marianne?”
Ihmiset ovat vakuuttuneita hyvin monista erilaisista asioista. Tarkoittaako yksilön vakuuttuneisuus, edes välttämättä kovin usein, että yksilö on oikeassa?
Oikein hyvin todettu: maapallo ei aikanaan muuttunut pannukakuksi, vaikka semmoisesta oltiin kovasti vakuuttuneita.
Se, että kristitty on vakuuttunut uudesta elämän alkamisesta ylösnousemuksen myötä, vaatii tietysti asiaan paneutumista. Toki instant-vakuuttumistakin aihepiiri tuntee. Vakuuttuneisuus on erittäin yleistä kaikissa suomalaisissakin uskonnollisissa ajattelutavoissa.
Verivakuuttumisissa on monia, jotka allekirjoittavat kyllä eläinveren käyttökielleon, mutta voivat käyttää ihmisverta tiukan paikan tullen. Sitten olemme me, jotka olemme vakuuttuneita siitä, että veri edustaa laidasta laitaan jotakin sellaista, johon vain Luojalla on käyttöoikeus. Raamattu tuntee vain ja ainoastaan uhriveren käytön.
Kaikki edellä olevat käsitykset Raamatun Tekijän tarkoituksista eivät ole vakuuttumisista huolimatta oikeita. Sen oikein merkin Hän laittaa sitten tulevaisuudessa, ja se voi merkitä jopa ikuisesti kestävää elämää.
Jeesuksen Kristuksen veriuhrin ansiosta.
Rauli, postit Jari-Pekka Peltoniemen asiallisen kysymyksen. Miksi? Olet selityksen velkaa?
ET VOI MIELIVALTAISESTI VALITA keskustelukumppaneita, niin että jotkut saavat kirjoittaa ja toiset eivät. Palsatan ylläpitäjillä on myös sanansa sanottavana tässä asiassa. Saattaa olla nin, että asiasta keskustellaan kanssasi.
MIELIVALTA POIS Rauli, ja reiluutta peliin.
Täysin tyypillistä käyttäytymistä jehovantodistajilta. Kun tulee tiukka paikka keskustelussa esiin, eikä Leinosen puppugeneraatolistakaan enää löydy faktatietoa venyttäviä, jehovien ”totuutta” tukevia vastauksia on ainoa keino väistää kysymys tai tässä tapauksessa poistaa koko keskustelija kysymyksineen foorumilta.
Surkuteltavaa.
Niin poistin. Ja selitän mielelläni syyn. Kyse on todellakin ennen muuta keskustelukumppaeiden rajaamisesta, ei kysymysten.
Mielivaltaisuuden sijaan on kyse siis tiukasta harkinnasta etukäteen päättämäni linjan mukaan.
Olen tällä palstalla ja vain tällä ploggaamassa ja myös keskustelemasa, koska täällä ei tarvitse vaihtaa ajatuksia täysin tuntemattomien kanssa. Nimillä esiinnytään eikä nimimerkeillä.
Kuten tiedät( ilman, että siitä nyt tehdään rönsyä tähän pian päättyvään keskusteluun) en juttele erotettujen Jehovan todistajien kanssa. Toki joskus seulani läpi on päässyt sellaisiakin, kun eivät ole tunnustaneet erotettuja olevansa. Enkä noita J-P kommenttejakaan ole aina ehtinyt/hoksannut poistaa. Täytynee olla skarpimpi vastaisuudessa.
”Palstan ylläpitäjillä on myös sanansa sanottavana tässä asiassa. Saattaa olla nin, että asiasta keskustellaan kanssasi.”
Jo heti aluksi ymmärsin, että olen oman plogini päätoimittaja, joka voi karsia kirjoittajia omien periaatteidensa mukaan. Jos niin ei olisi, olisin lopettanut juttuni heti alkumetrillä.
”Mielivaltaista”, sanoo Sami ja ”surkuteltavaa” päättelee KImmo. Kunnioitan mielikuvianne ja mielipiteitänne. Jospa suvaitsette kuitenkin minulle sen, minkä tämän palstan pelisäännötkin sallivat.
Rauli, ” Verivakuuttumisissa on monia, jotka allekirjoittavat kyllä eläinveren käyttökielleon, mutta voivat käyttää ihmisverta tiukan paikan tullen. Sitten olemme me, jotka olemme vakuuttuneita siitä, että veri edustaa laidasta laitaan jotakin sellaista, johon vain Luojalla on käyttöoikeus. Raamattu tuntee vain ja ainoastaan uhriveren käytön.”
Jeesus on onneksi vähän eri mieltä. Tässä muutama sana tuolta isosta kirjasta:
Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te suljette taivasten valtakunnan ovet ihmisten edestä. Itse te ette mene sisälle ettekä päästä niitäkään, jotka menisivät. [
Matt. 23:14
”Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te viette leskiltä talot ja latelette pitkiä rukouksianne vain näön vuoksi. Sitä ankarampi tulee olemaan teidän tuomionne.
Matt. 23:15
”Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te kierrätte maat ja meret hankkiaksenne edes yhden käännynnäisen, ja kun siinä onnistutte, teette hänestä helvetin oman, kahta vertaa pahemman kuin itse olette.
Matt. 23:23
”Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te maksatte kymmenykset jopa mintusta, tillistä ja kuminasta, mutta laiminlyötte sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeudenmukaisuuden, laupeuden ja uskollisuuden. Näitä teidän pitäisi noudattaa, noita muitakaan unohtamatta.
Matt. 23:25
”Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te puhdistatte maljanne ja vatinne ulkopuolelta, mutta mitä niissä on sisällä: riistoa ja hillittömyyttä!
Matt. 23:27
”Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te olette kuin kalkilla valkaistut haudat. Ulkopuolelta ne kyllä ovat kauniita mutta sisältä täynnä kuolleiden luita ja kaikkea saastaa.
Matt. 23:29
”Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te rakennatte profeettojen haudoille muistomerkkejä, te koristelette vanhurskaiden hautakiviä
Rauli -> “Oletko koskaan kysynyt joltakin jt-riveihin palanneelta, miksi hän katui ja aloitti uudelleen Jehova Jumalan palvonnan?”
Tämä kysymys tuli vielä jälkeenpäin mieleen. Selvitin asiaa, ja kysymyksenasettelusi osoittautui melko härskiksi. Yksikään katuva ja Jehovan todistajaksi palaava ei itse asiassa edes voi sanoa että olisi palannut mistään muusta syystä, kuin “Jumalan palvonnan” takia. Mikään muu syy ei virallisesti kelpaa paluuseen. Jehovan todistaja ei voi sanoa, että palasi, koska läheiset ja ystävät eristivät hänet. Ainoa mitä Jehovan todistaja voi sanoa on se, että läheisten ja ystävien eristäminen auttoi “korjaamaan suhteensa Jehovaan”, kuten lainaamassani Vartiotornissakin kerrottiin.
Rauli -> “Ja vielä kun se minussa asuva kaipuu tutkia asioita oikein perusteellisesti on saanut määräyksen toteutua vasta siellä “uuden maan”, paratiisiksi tehdyn maapallon puolella.”
Taitaa kuulua aika useiden tietynlaisten uskonnollisten liikkeiden toimintaperiaatteisiin pyrkiä rajoittamaan jäsentensä tiedonhalua. Koska kyllähän sitä sitten uudessa maassa ehtii… Tulee vain mieleen, että mitä ajattelet niistä kaikista muista uskonnollisista liikkeistä ja siitä, että ne pyrkivät rajoittamaan jäsentensä tiedonhalua? Menettävätkö he mielestäsi jotain pitäytyessään pääsääntöisesti – tai tietyissä asioissa jopa ainoastaan – liikkeen määrittelemän “tiedon” puitteissa?
Rauli -> “Nuo linkittämäsi tutkimusraportit opettivat minulle – tai oikeastaan ne kertasivat sitä tietämystäni- ettei hoitohenkilökunta katso jt-äidin tekevän amerikansetien pakottamaa hengen vievää ratkaisua. Tuntuvat puhuvan noissakin artikkeleissa Raamattuun perustuvasta päätöksestä “karttaa verta”.”
Hoitohenkilökunta ei taida tietää asian taustoista tavallisesti paljoakaan. Vain sen, mitä jt-äiti, tämän läheiset tai muut läsnä olevat Jehovan todistajat asiasta kertovat. He harvemmin kertovat hoitohenkilökunnalle, että Martta ei saa nyt ottaa verta tai Martta menettää kaikki läheisensä.
Rauli -> “Lienetkin jo tutustunut linkkeihini “bloodless surgery”, jotka antavat hiukan perspektiiviä siihen, mihin kaikkeen lisäverta käyttämätön hoitopaletti kykenee silloin kun taistellaan elämästä tilanteissa, joissa mikään ratkaisu ei takaa selviytymistä.”
Olen kyllä tutustunut näihinkin. Hoitopaletti on toisaalta tietyissä tapauksissa melko rajallinen ja jotkut lääkärit ovatkin asiasta turhautuneita. Tässä asiaan tutustuessa on käynyt ilmi, että osa lääkäreistä kokee että he joutuvat työskentelemään Jehovan todistajien kanssa akuuteissa tilanteissa ikäänkuin kädet selän takana sidottuina. Ei liene lääkärillekään kovin mieltä ylentävää katsella kun potilas kuolee, samaan aikaan kun kainalossa olisi helppo keino pitää potilas hengissä.
Lottoon vertaaminen on todennäköisyyksiä ajatellen vain yksi totuus. Kun synnyttäjä kohtaa verenvuotoa, todennäköisyydet heittävät sitä kuuluisaa häränpyllyä ja lotto vaihtuu pitkävetoon.
Taitaa olla pelkkää ”opintojen äidiksi” kutsuttua nuo kommenttisi. Hyvä niinkin.
Pari oikaisua tähän, jos sallit.
1) ”Hoitohenkilökunta ei taida tietää asian taustoista tavallisesti paljoakaan.”
Ymmärtääkseni Suomen kaikissa sairaanhoito-opetusta antavissa laitoksissa ja lääketieteelisissä tiedekunnissa on etiikan opetusta, jossa opiskellaan erilaisen potilaan hoitoa. Lähestymistapa on juuri tuo eräässä artikkelissa kääntämättä jättämäni periaate: potilaan ehdoton määräämisoikeus hänelle suoritettavista hoitotoimenpiteistä. Tietoni ovat varsin tuoreesti päivitetyt.
Jos hoitohenkilökunnan jäsen ”ei taida tietää asian taustoista paljoakaan”, kyse ei ole ainakaan koulutuksen puutteesta.
Erityisen hyvän taustatiedon saavat keskussairaaloiden anestesiologit. Hoitotiimit saavat erinomaista lisäinformaatiota Jehovan todistajien ylläpitämältä tiedostosta, joka perustuu ”bloodless surgeryn” huimaan etenemiseen maailmalla. Ehkä tähän pieni yksittäinen esimerkki aiheesta.
Haimasyöpäpotilas tulee leikkaukseen, jollaiseen leikkaavan kirurgin mukaan ”meni viime kerralla ämpärillinen verta”. Hoito-ohjeet nykyaikaistettiin ja leikkaus oli ”kuiva”, verenhukka tuollaista kahvikupillisen luokkaa.
2) ”Menettävätkö he mielestäsi jotain pitäytyessään pääsääntöisesti – tai tietyissä asioissa jopa ainoastaan – liikkeen määrittelemän “tiedon” puitteissa?”
Nyt ymmärsit minut totaalisesti väärin, jos vihjaat, että valikoin tietoni nykymaailmassa jonkinlaisen sanelun mukaan.
Tarkoitin omalta pieneltä kohdaltani tulevaisuudessa, siellä paratiisin puolella, paljon syvällisempää perehtymistä luonnontieteisiin. Aikaa kun silloin on rajattomasti.
Nykyään yritän olla tarkka ajankäytöstäni, vaikka eihän siinä nyt aina täysin onnistu. Jeesus kun Raamatussa kehottaa ”etsimään ensin Valtakuntaa” eikä joitakin sinänsä mielenkiintoisia asiaoita tässä maailmassa ja sen tutkimattomisssa arvoituksissa.
Rauli -> ”Jos hoitohenkilökunnan jäsen “ei taida tietää asian taustoista paljoakaan”, kyse ei ole ainakaan koulutuksen puutteesta.”
Kylläpä me nyt ymmärrämme toistemme tekstin jatkuvasti väärin. En tietenkään tarkoittanut hoitohenkilökunnan etiikkaan liittyviä kurssipisteitä, vaan sitä ettei heillä ole tietoa mistä verensiirtokiellossa on oikeasti kysymys. Toki he tietävät, että Jehovan todistajat _esittävät_ asian Raamattuun perustuvana päätöksenä “karttaa verta”. Sitä he eivät tiedä, ettei päätös perustu Raamattuun tai sitä, mitä kiellon huomiotta jättämisestä Jehovan todistajalle tapahtuu seurakunnassa ja läheistensä toimesta. – Että kielto todella tulee amerikansediltä ja sitä on pakko noudattaa tai muuten.
Käytännössä näillä tiedoilla ei tietenkään ole merkitystä. Potilas voi kieltäytyä mistä tahansa hoidosta, mistä tahansa syystä ja hoitohenkilökunnan on se hyväksyttävä. Tässä keskustelussa on kuitenkin ollut kysymys siitä, ovatko Jehovan todistajien esittämät perustelut kestäviä kun ne levitetään puolueettoman tarkastelun alle. Esittämäni kuuden kohdan ongelmalistan mukaan asiassa saattaa olla muttia enemmän kuin yhden käden sormilla laskettavaksi.
Rauli -> ”Ehkä tähän pieni yksittäinen esimerkki aiheesta.”
Ehkä hieman pieni otos, eikö sinustakin vink vink. Mitä jos meillä olisi samanlaisesta tapauksesta esimerkki jossa potilas kuoli, kun ei hyväksynyt verensiirtoa? Hyväksyisitkö esimerkiksi vai menisikö sensaatiouutisen piikkiin?
Rauli -> ”Nyt ymmärsit minut totaalisesti väärin, jos vihjaat, että valikoin tietoni nykymaailmassa jonkinlaisen sanelun mukaan.”
Ainakaan et näytä keskustelevat entisten todistajien kanssa, joka ei kai ole mitään muuta kuin tietojen valikointia.