Kauhukseni olen huomannut työskenteleväni Suomen ehkä vesitetyimmässä hiippakunnassa!
Kuopion hiippakunnan seurakuntien nimistä reilusti puolet sisältää jonkin vesiaiheen ja lopuista muutama selvästi viittaa jotenkin veteen. Onhan esim. Ilomantsi merkitykseltään suunnilleen ”mantsilaisten vesireitin latvavedet”. Ilo on samaa juurta kuin ylä, ja Mantsinsaari Laatokalla. Rääkkylä lienee ”Rääkykylä” eli siellä on salmen yli soutua pyydetty vastarannalle huutamalla.
Suoraan vetisiä seurakuntia ovat esim. Heinävesi, Kallavesi, Kiuruvesi, Konnevesi, Pielavesi ja Riistavesi. Järviä on vielä enemmän: Polvijärvi, Pyhäjärvi, Ristijärvi, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Varpaisjärvi ja Järvi-Kuopio.
Järvien väliin mahtuu tietysti salmi: Hankasalmi, Hyrynsalmi, Iisalmi, Suomussalmi, Vehmersalmi. Yksi perinteikäs pitäjä tyytyy lampeen, siis Rautalampi.
Järvessä on tietysti lahtia: Kontiolahti, Lapinlahti. Niemikin on,Tuusniemi, ja saamenkielinen venepaikka Kaavi. Saamea on myös Lieksa, joka tarkoittanee suota.
Jos ei salmi riitä, vesien väliin tulee joki: Suonenjoki, Leppävirta. Pielisensuu viitannee Pielisjoen suuhun. Veden reippaampaa liikettä kuvaavat Eno ja Juankoski.
Pyhäselässä se selkä viittaa järvenselkään. Rantakylä taas on Pielisjoen rannalla…
Osa noista seurakunnista on jo liitetty naapureihin, mutta nimet ovat tallella.
Luoja ja jääkausi ovat ainakin venereittejä ja rantasaunan paikkoja tänne runsaasti siunanneet. Eteläisissä vesissämme polskii saimaannorppakin.
Eiköhän siihen Pielisjoen suuhun viittaa myös Joensuu…