Kauhukseni olen huomannut työskenteleväni Suomen ehkä vesitetyimmässä hiippakunnassa!
Kuopion hiippakunnan seurakuntien nimistä reilusti puolet sisältää jonkin vesiaiheen ja lopuista muutama selvästi viittaa jotenkin veteen. Onhan esim. Ilomantsi merkitykseltään suunnilleen ”mantsilaisten vesireitin latvavedet”. Ilo on samaa juurta kuin ylä, ja Mantsinsaari Laatokalla. Rääkkylä lienee ”Rääkykylä” eli siellä on salmen yli soutua pyydetty vastarannalle huutamalla.
Suoraan vetisiä seurakuntia ovat esim. Heinävesi, Kallavesi, Kiuruvesi, Konnevesi, Pielavesi ja Riistavesi. Järviä on vielä enemmän: Polvijärvi, Pyhäjärvi, Ristijärvi, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Varpaisjärvi ja Järvi-Kuopio.
Järvien väliin mahtuu tietysti salmi: Hankasalmi, Hyrynsalmi, Iisalmi, Suomussalmi, Vehmersalmi. Yksi perinteikäs pitäjä tyytyy lampeen, siis Rautalampi.
Järvessä on tietysti lahtia: Kontiolahti, Lapinlahti. Niemikin on,Tuusniemi, ja saamenkielinen venepaikka Kaavi. Saamea on myös Lieksa, joka tarkoittanee suota.
Jos ei salmi riitä, vesien väliin tulee joki: Suonenjoki, Leppävirta. Pielisensuu viitannee Pielisjoen suuhun. Veden reippaampaa liikettä kuvaavat Eno ja Juankoski.
Pyhäselässä se selkä viittaa järvenselkään. Rantakylä taas on Pielisjoen rannalla…
Osa noista seurakunnista on jo liitetty naapureihin, mutta nimet ovat tallella.
Luoja ja jääkausi ovat ainakin venereittejä ja rantasaunan paikkoja tänne runsaasti siunanneet. Eteläisissä vesissämme polskii saimaannorppakin.
”Pieni” lisäys: Keskustelu tulee myös Radio Deistä.
Keta kiinnostaa sellaisten miesten keskustelu, missä toisella kaikki on fantastista ja toinen ei tahdo ottaa mihinkään kantaa?
Mielestäni keskustelu oli kiinnostava ja korkeatasoista ajatusten vaihtoa. Stubb ei, jos huomasin, maininnut yhtään ”fantastista” asiaa. Mäkinen otti monessakin kohdin kantaa, mm. kieltäytyessään hyväksymästä lestadiolaisten hellimää seurakuntaoppia. Silloinkaan ei hänen mukaansa pidä tuomita yksittäisiä ihmisiä vaan kunnioittaa heitä.
Katselitko Ari Lahtinen tätä ohjelmaa ollenkaan tai ainakaan kokonaan? Pelkät ennakkoluulot ovat heikko tausta kommenteille.
Hauska kirjoitus! Kiitos!
Ei kuitenkaan Vesivehmaan jenkkaa teidän hiippakunnassa! Meillä voisi lisätä city-uskottavuutta sanomalla, että olemme Los Angelesin hiippakunta.
On siellä etelänaapurissa Mikkelin hiippakunnassa paljon vettä, on Lappeenrantaa, Imatraa, Rantasalmea ja ties mitä. Mikkelin seutuunkin istuu nimi Savilahti lujasti.
Katsoin joskus aikaa sitten Mikkelin kaupungin printtiesitettä. Siinä kerrottiin, kuinka Mikkelin kaupunki on perustettu joskus 1800-luvun lopulla. Sanallaan ei mainittu, että Mikkelin taustalla on Etelä-Savon vanhin emäpitäjä Savilahti, Savilax, joka perustettiin jo 1300-luvun alkupuolella! Savilahden jälkeen perustettiin Juva ja sitten Sääminki. Viime mainitusta syntyivät Rantasalmi, Sulkava ja Puumala sekä emäpitäjäksi tullut vanha Kerimäki, josta puolestaan syntyivät Enonkoski, Savonranta ja Punkaharju. Nyt seurakuntaliitosten myötä suuri osa vanhaa Sääminkiä on yhtä seurakuntaa. Hyvä tai huono – kuka tietää? Molempia puolia asiassa varmasti on!
Lakkautettuja seurakuntia vielä esim. Muuruvesi, Pielisjärvi, Viekijärvi… Säyneinenkin liittyy veteen. Ja armahtakaa hyvät ihmiset, jos juuri sen teille rakkaan entisen tai nykyisen paikan unohdin mainita!
Toisen teorian mukaan ’ Rääkkylä’ on suomennos nimestä ’Grekby’ , kreikanuskoisten kylä.
Ja lappalainen, joen keskelle levittyvää järveä tarkoittava sana on tietääkseni myöskin ’Juuka’…
Tuosta ortodokseihin viittaavasta Rääkkylän Grekby-etymologiasta on luontevaa hypätä itse Kallaveden niemessä sijaitsevaan kahden hiippakunnan pääkaupunkiin Kuopioon. Se juontunee etymologialtaan venäläis-ortodoksisesta nimestä Prokopej. Se vuorostaan on perua kreikan sanasta ”prokopee”, ’edistyminen’. Sanaa käytetään mm. Fil. 1:25 ”Niinpä tiedänkin, että jään tänne ja pysyn kaikkien teidän luonanne, jotta te edistyisitte uskossa ja saisitte siitä iloita.”
Koska etuliite ”pro” on Kuopiosta kulunut pois, täytyy tietenkin katsoa myös mihin pelkkä ”kopee” viittaa. Kyseessä on ’lyöminen, voittaminen’. Hepr. 7:1 sanookin: ”Tämä Melkisedek oli Salemin kuningas ja Korkeimman Jumalan pappi. Kun Abraham oli paluumatkalla lyötyään kuninkaat, Melkisedek tuli häntä vastaan ja siunasi hänet.”
Veteen Kuopiota ei siis sanana saa kytketyksi. Mutta kahden hiippakunnan pääkaupungiksi sillä on muussa mielessä sopivan jykevät raamatulliset juuret.
Samalla: Kiitos, Marja-Sisko, sukkelasta sananrieskasta, joka saa aivot hyrisemään!
Tuotapa en tiennytkään.
Sitten, kun Marja-Siskon dekkarit filmatisoidaan, luonteva esityspaikkaa lienee Kuo-Bio…
Kuopiossa voi nostaa lasillisen raikasta Kallavettä!
Juankoski on ruotsiksi muuten Strömsdal.
Marja-Sisko, unohdit yhden ison: Joensuu.
Raamatullisuudesta puheen ollen Nurmeksessa on Egyptinkorpi. Se muistuttaa minua israelilaisten korpivaelluksesta erämaassa.
Sehän kuului tuohon Marja-Siskon mainitsemaan Viekijärven seurakuntaan. Vuosi sittenhän Timo Soini kommentoi puolueensa kannatuslukuja, että ”nyt ollaan Eyptinkorvessa”. Silloin mietin, olisko asia kannattanut käydä paikan päällä tarkistamassa.