Suomessa on jälleen takana yt-neuvottelujen syksy. Vaikka kaikki puolueet olivat ennen vaaleja sitä mieltä, että koulutuksesta ei pidä leikata, jättimäisiä yt-neuvotteluja käydään yliopistoilla. Viimepäivinä otsikoissa on ollut Museoviraston yyteet. Ennestään vaatimattomalla budjetilla maamme kulttuuriperintö vaalivaa virastoa vaaditaan sopeuttamaan toimintaansa niin, että useita keskeisiä toimipisteitä uhkaa sulkeminen.
Museoviraston on karsittava menojaan noin kahdella miljoonalla eurolla. Henkilökunnan vähennystarve on enimmillään 35 henkilötyövuotta. Virastolla on vakituista henkilökuntaa 250. Viraston toimintamenoista yli puolet on henkilöstökuluja ja yli 30 prosenttia kiinteistöjen vuokria.
Leikkaustarve on niin suuri, että vaadittuja menojen vähennyksiä ei saada kokoon ilman henkilöstövähennyksiä. Viimepäivinä julkisuudessa on arvioitu, että keskeisistä museoista esimerkiksi Helsingin Meilahdessa sijaitseva Tamminiemi ja Kirkkonummen Hvitträsk olisivat jatkossa auki vain kesällä. Molemmat on suosittuja käyntikohteita ympäri vuoden. Kolmevuotta sitten peruskorjatun Tamminiemen sulkemista on erityisen vaikea ymmärtää.
Museoviraston leikkaukset eivät nosta kansaa barrikadeille ja mielenosoituksiin, vaikka syytä voisi olla. Tänä epävarmana aikakautena kansakuntamme tarvitsisi historian tuntemusta enemmän kuin pitkään aikaan. On historiallinen tragedia, että Juha Sipilän (kesk.) hallituksen leikkauspäätösten johdosta hänen johtamansa puolueen keskeisimmän vaikuttajan presidentti Urho Kekkosen elämäntyötä esittelevä Tamminiemi sulkisi ovensa. Kekkosen elämäntyötä arvostavaa keskustan kenttäväkeä Tamminiemen kohtalo olettaisi vähintäänkin kiinnostavan.
Kaksi miljoonaa euroa on maan budjetissa pikkuraha. Museoviraston kohdalla kyse alkaa jo kuitenkin miltei olla elämästä ja kuolemasta. Näin ollen vetoan Suomen Keskustaan pääministeripuolueena, että hallitus vielä kerran arvioisi onko Tamminiemen sulkeva ja Museoviraston toiminnan lamauttavat leikkaukset täysin välttämättömiä Suomen talouden pelastamiseksi vai kannattaisiko kulttuuriperinnön vaalimiseen kuitenkin uhrata tämä vaatimaton summa?
Tamminiemi olisi hyvä säilyttää. Ilman Kekkosta Suomesta olisi tullut neuvostotasavalta, jota Suomessa sosialistit halusivat. Muutama Lada sopisi hyvin Tamminiemen pihaan, niin oppaat voisivat kertoa Lada-kansan tavoitteista, joita vastaan Kekkonen taisteli onnistuneesti.
”Lada-kansan”
Ellei tetäisi, että Juha on monipuolisesti sivistynyt ja uskonnollis-poliittisesti suvaitsevainen,voisi herkempiuskoinen pitää Juhan kommenttia melkeinpä rasistisena.
Sipilän puolueen nimeksi voisi maakuntamallin myötä palauttaa Maalaisliiton. Alkiolaisuus kunniaan.
Santeri Alkio oli sosiaaliradikaali ja ”köyhän asialla,” olematta sosialisti. Kaukana on Sipilän/Rehnin/Laanisen oikeistoliberaali Keskusta tästä.
Mielikuva kovapintaisesta miljonääri Sipilästä/Anne Berneristä/Olli Rehnistä köyhän asialla on absurdi.
Sipilä on hyväsydäminen, joko jakaa omastaan. Hänen vertaista ei toista Suomesta löydä.
Almuyhteiskunnan ajaminen sopiikin mainiosti uskovaisen miljonäärin habitukseen.
Eiköhän se ole pelkästään hyvä, ettei juuri missään poliittisessa liikkeessä enää seurata orjallisesti sata vuotta vanhoja keulakuvien ajatuksia. Yhteiskunnallinen kehitys on merkinnyt myös yhteiskunnallisen ajattelun kehittymistä.
Kari-Matti Laaksonen :”Mielikuva kovapintaisesta miljonääri Sipilästä/Anne Berneristä/Olli Rehnistä köyhän asialla on absurdi.”
Opposition ”mielikuvat” tiedetään. Valtiovarainministeriössä ”kovapintaisen” hallituksen ”takapiruna” toimii kansantalousosaston osastopäällikkönä ajalla 1.12.2013-30.11.2020 sosialidemokraatti Markus Sovala, joka on toiminut mm. Maailmanpankissa ja Paavo Lipposen (sd) talouspoliittisena avustajana.”Kansantalousosaston keskeinen tehtävä on hallituksen talouspolitiikan valmistelu.” (Valtiovarainministeriö)
Antakaa vaan puoluepolitiikan edustajat keisarille mikä keisarin on. Todistaahan historia senkin, että puoluepoliittinen hovihierarkia on poliittisine virkanimityksineen kaikin tavoin pyrkinyt antamaan, ja ainakin osittain antanutkln keisarille jo senkin, mikä Jumalan on.
Jaa’a – mihinkäs tämä juttu täällä pyrkii. Kun on, niin sanotaanpa sitten, että mitäs sitä vanhoja muisteluttamaan ja eihän se kirkkokaan vanhaksi käyneitten traditioitten kans tärkeile.