Siis eutanasia on hoidettava ja mennään vanhalla kaavalla. 50 000 nimeä muuttaa tämän maan statuksen pysyvästi. Tosin vanha sananlaskuhan kyllä sanoo: Vaikeneminen on myöntymisen merkki. Ovatko kaikki nekin, jotka eivät allekirjoita, laskettavissa kannattajiksi? Eräs lähetyssaarnaaja sanoi jossain kokouksessa: Uskova ei pelkää kuolemaa, mutta kuolemista voi peltätä, kun emme tiedä miten se tapahtuu. Minä olen nähnyt ihmisen kuolevan. Haluaisin lähteä samalla tavalla, jos se olisi mahdollista. Ihminen hyvin useasti vaipuu tiedottomuuteen ja hiljalleen hiipuu pois.
Voimme todeta, että kaikki on toisin nykyisin. Kun läheinen henkilö menehtyi syöpään saattohoidossa, niin siellä oli samat metodit, jotka olivat vallalla minun nuoruudessani. Saa syödä ja juoda niin kauan ja paljon mitä pystyy. Sen lisäksi on tietysti kivun lievittämiseen kehitetty tuo niin oiva kipupumppu. Minun nuoruudessani ihmiset keskimääri hoidettiin kotona ja lääkäri saattoi käydä katsomassa ja antoi kipuja lievittäviä lääkkeitä. Sairasta syötettiin ja juotettiin niin kauan, kun pystyi nielemään.
Tässä yhteydessä on tietysti mietittävä elämää, mitä se on ja mitä sille ja sillä voi tehdä. Onko elämä vain näytelmä, johon satunnaisgeneraattori antaa roolivihkon käteen: Lue tuosta ja toimi sen mukaan. Onko se sellainen nonstop systeemi, että siihen voi tulla ja siitä voi lähteä milloin haluaa. Aiemmin omalla päätöksellä poislähtevät saivat ikävän kohtelun ja jättivät huonon muiston.
Kerrompa kokemuksen eräästä maasta. Olin mukana eräällä hautausmaalla ja katselimme hautoja joissa oli tuttujakin nimiä. Yksi hauta oli aidan ulkopuolella. Kysyin mikä tarina tähän liittyy? Sain seuraavan selvityksen. Nuori mies oli tutustunut suomalaisiin ja ystävystynyt joidenkin kanssa niin, että hän sai kutsun vierailla heidän kodissaan. Suomalainen elämäntapa kaikkineen masensi hänet ja lopulta tuhosi hänen alullaan olevan elämänsä. Hän paikkansa oli siis siunatun maan ulkopuolella. Joku kouraisi sisimmässäni pahasti. Huokaus lähti rinnastani: Herra armahda meitä!
Minkälaiseen betoniin voidaan asiat betonoida, että ne kestäisivät edes kaksi vaalikautta paikallaan. Miten määritellään oma selväjärkisenä tehty eutanasia anomus niin, ettei sukulaisten ajatukset sekoonnu siihen. Nykyisin taitaa olla niin, että markkinavetoinen vanhustenhoito tekee selvää pienistä ja keskisuurista perinnöistä, ettei tarvitse perukirjaan montaa riviä. Ehkä omaiset eivät siksi halua olla päätöksenteossa mukana. Jokaiselle eutanasiaa haluavalle pitäisi kuitenkin tehdä yksi kysymys: Tiedätkö mihin olet menossa? Tämän kysymyksen kuuleminen on ihmisoikeus pohjimmiltaan!
Erittäin tärkeä blogi! Elämän ja kuoleman merkitystä on syytä pohtia eläessään.
”Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on, kuinka katoavaisiksi sinä olet luonut kaikki ihmislapset. Kuka on se mies, joka jää eloon eikä kuoloa näe, joka pelastaa sielunsa tuonelan kädestä? Sela. Ps.89:47-48
Lauri Lahtinen :”Minkälaiseen betoniin voidaan asiat betonoida, että ne kestäisivät edes kaksi vaalikautta paikallaan. ”
Käytännössä asiat betonoidaan pelkän ahneuden ja vallan, eikä esim. lähemmiäisen rakkauden betoniin.
Esimerkkiä ja kertomusta elävästä elämästä eikä pergamenttien pölystä:
http://www.lapinkansa.fi/kotimaa/risto-leppanen-sukelsi-avantoon-tormasi-jaalohkareeseen-ja-halvantui-nyt-han-harkitsee-eutanasiaa-15918953/
Jos ihmisellä on ainoastaan tämä elänä mielessään, ymmärrän hyvin tuon. Jos tuo olisi tapahtunut vaikkapa 50-luvulla, luulen ettei ongelmaa olisi olemassakaan. Hän olisi ilmeisesti menehtynyt heti sinne missä onnettmuus tapahtui.
Saanen spekuloida hetken loukkaamatta ketään. Minä olen uskova mies, joka uskon ylösnousemukseen ja viimeiseen tuomioon. Olettaen, että vaikeuksissa oleva veljemme ei ollut uskossa tapahtumahetkellä, siksi Herramme pelasti hänen nekensä niiden auttajien toiminnan tuloksena. Hän atoi toisen konkreettisen mahdollisuuden. Ettei kaikki olisi hurskasta satuilua ehdottaisin, että hänet itsensä suostumuksella vietäisi lähellä olevien uskovien kokoukseen. Hänen puolesta rukoiltaisi ja Herran nimessa voideltaisi öljyllä ja Herra nostaisi hänet ylös niin totta kuin Herra elää ja on antanut Pyhän Poikansa uhriksi tämän veljen puolesta.
Myöskin haluamatta ketään loukata kysyn tarkennuksena, että tarkoittaako tämä että eutanasialaissa ei olisikaan, tai tulisikaan olla ehdottomina kriteereinä, ( lähes poikkeuksetta asiaa puolustettaessa mainitut) sietämättömät fyysiset tuskat ja pian joka tapauksessa kuolemaan johtava sairaus?
Jolloin on otettava tarkasteluun kaikki tilanteet, joissa henkilö itse ei koe elämäänsä enää mielekkääksi. Kuten sokeutuminen, kuuroutuminen tai jopa sosiaaliset syyt kuten leskeksi jääminen (ymv)
Sari: ” Kuten sokeutuminen, kuuroutuminen tai jopa sosiaaliset syyt kuten leskeksi jääminen (ymv)”
Eihän noissa mainitsemissasi tapauksissa mitään eutanasiaa tarvita. Niissähän ihminen, joka ei enää koe elämäänsä mielekkääksi, pystyy itse päättämään päivänsä, jos on päätöksensä itse tehnyt ja katsonut sen oikeaksi vaihtoehdoksi itselleen.
Lahtinen: ”Jos ihmisellä on ainoastaan tämä elänä mielessään, ymmärrän hyvin tuon.”
Mikä muu se voisi muka olla? Vain kissoilla sanotaan olevan 9 elämää, mutta ihmisillä teittävästi vain se yksi ja ainoa.
Eutanasiaa ei siis tarvita tilanteissa, joissa ihminen on kykenevä itsekin päättämään päivänsä?
Toteutuuko eutanasia aina tällä periaatteella? Että vain kun ihminen ei käytännössä pysty itse sitä tekemään, se tehdään jonkun toisen toimesta?
Nähdäkseni on aika vähän sellaisia tilanteita, joissa ihminen ei itse pysty sitä ratkaisevaa tekoa tekemään. Varmaa on ainakin että eutanasia ei rajoitu vain niihin.
Sari: ”Eutanasiaa ei siis tarvita tilanteissa, joissa ihminen on kykenevä itsekin päättämään päivänsä?”
En ymmärrä mihin itsemurhaan kykenevä ihminen eutanasiaa tarvitsee?Jos ihminen pystyy itse hankkimaan tappavan myrkyn ja nielemään sen, pistämään tappavan injektion, hirttäyrymään, ampumaan itsensä tai hyppäämään pilvenpiirtäjän katolta, ei siihen silloin mitään eutanasiaa tarvita – ainoastaan oma tahto ja päätös.
Eutanasian – kuolinavun antamistahan – tarvitaan ainoastaan siinä tapauksessa, että sairas, eutanasiaa haluava ei itse pysty hankkimaan esim. tarvittavaa myrkkyä tai itsemurhaan tarvittavia välineitä, eikä pysty fyysisesti toteuttamaan itsemurhaa.
Sari: ”Varmaa on ainakin että eutanasia ei rajoitu vain niihin.”
Kovin tunnut olevan varma asiastasi. Perustele.
Kimmo W: ”Kovin tunnut olevan varma asiastasi. Perustele.”
No kuule ihan sen perusteella mikä käytäntö maailmalla on. Perustelu on se mitä on jo tapahtunut ja miten eutanasiaa on toteutettu. Otapa selvää jos et tiedä.
Sari: ”Perustelu on se mitä on jo tapahtunut ja miten eutanasiaa on toteutettu. ”
Tuo ei ole minkään arvoinen perustelu. Se on pelkkä ennustus ja sellaisenaan hyvän asian mustamaalaamisyritys.
Joitakin vuosia sitten näytettiin televisiossa eutanasia tapaus. Sillä kerralla oli naishenkilöstä kysymys. Hän oli tietysti ikääntynyt, mutta keskusteli ihan reippaasti. Siinä syötiin ensin suklaata. Sen keskustelun aikana asiaa kysyttiin useampoaan kertaan oliko päätös itsenäisesti tehty ja pitävä, ettei epäröintiä ole, kun kohta siihen toimeen ryhdytään. Nainen vakuutti joka kerran samalla tavalla. Viimein hänelle ojennettiin sellainen lääkepikari, jossa oli jotain nestemäistä ainetta. Vielä siinä ennen pikarin ojentamista esitettiin sama kysymys ja vastaus oli edelleen sama. Nainen nautti aineen ja pyysi vielä palaa suklaata, mutta ei enää annettu, ettei tule oksennusreaktiota eikä aineen vaikutus olisi riittävä.
Sitten hoitava henkilö sanoi hänelle: Lähde pilvien matkaan. Muuta ei sitten tapahtunutkaan kuin, että kaikki hiljeni. Minulle tuli outo olo, sanoisin, että sen näkeminen oli kammottavaa. Siitäkin huolimatta, että olen nähnyt ihmisen kuolevan.