”Viemme varmasti kaikki oikeusasteet eteenpäin”
Siinä se pätkä nuoruutta, Juhana Pohjolalla ja koko vanhuus, Päivi Räsäsellä, sitten meneekin.
On kysymys oikean asian puolustamisesta ja se on uskovien tehtävä. Toisaalta Jeesus neuvoo:
Matt. 5:39, Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin;
Oikeassa oleminen ei ole Jumalan Seurakunnan tehtävä, koskien ajallisia asioita, etuja. Meidän tehtävä, tekeminen perustuu Jeesuksen viimeisiin sanoihin ajassa:
Apt.1:8, ”vaan, kun Pyhä Henki tulee päällenne (Pyhän Hengen kaste), niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka”.
Ihminen luonnostaan saa sanotuksi tuon otsikossa olevan uhon ilmaisun. Tämä LHPK:n johtajan julistuksen henki ei halua lukea Kirjoituksien ohjeita taistelussa pahaa vastaan. Edellä oleva Jeesuksen neuvo on osa yleistä Jumalan Seurakunnan tehtävää, taistelua jota ei käydä näkyvin, inhimillisin asein.
Tämä hengellisen sodankäynnin strategia on toteutunut vain olosuhteitten pakosta, pakon edessä. Menestys on ollut huima. Ajankohtaisia esimerkkejä ovat mm. Kiina ja Iran. Näissä kummassakin esimerkkimaassa nk. maanalainen seurakunta kasvaa ja uskovia tuomitaan vankilaan vain, koska he ovat päättäneet seurata Jeesusta joka päivä. Jo sitten ensimmäisen ihmisten suosion, vt. Apt. 2:47, “.. ja ollen kaiken kansan suosiossa..”, kun se loppui silloisen kirkon vastustukseen, niin siitä alkoi “helluntalaisuus” ja maailmanlaajuiseksi levinnyt evankeliointi.
Julkinen, laillinen vastustus on ollut pimeyden voimien toiminta, jota vastaan sotii Herra, eli strategia on Ylhäältä. Tämän sotataidon olemus on näkymätön ja kuulumaton. Eli ihmisen kansalaisrohkeus ei saa kiitosta Jumalalta, ei ole koskaan saanut, kun taivaallisten, hengellisten tulosten valossa asioita punnitaan.
Jumalan sodankäynti etenee valmiissa teoissa, tasoitettua tietä. Silloin kun tuntuu, että on iskettävä oitis Psalmi 37 ei istu tilanteeseen. Daavid tässä psalmissa paljastaa koko menestymisensä salaisuuden 5. jae “Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee.”
Tämä Psalmi on riittävä ohje, miten toimia, kun peruspylväitä hajotetaan. Jo ensimmäisen taistelun uhatessa, Jumala ilmoitti Moosekselle 2.Moos.14:14 Herra sotii teidän puolestanne, ja te olkaa hiljaa.”
Ketään ei kiinnosta se, miksi olemme tänne maailmaan syntyneet. Jumalan Seurakunta on Kristuksen todistaja, yksi uskova kerrallaan, siitä, että julistamme parannusta, syntien anteeksiantamusta Jeesuksen ansion tähden. Siis se mikä ”toimi” ensimmäisena helluntaina kun saarnan vaikutuksesta Pietarilta kysyttiin, eli Apt. 2:37:
”Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?”
Tähän Pietari vastasi 38 jae:
”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan…”
(Tuo Pyhän Hengen lahja on Pyhän Hengen kaste, jotta todistuksessamme olis Voima)
Tämä on minun tilanteeni lähes aina kun ulos lähden. Tapaan joka kerta ihmisen, joka ikäänkuin sisimmässään huutaa ”mitä minun on tehtävä, että tyhjyys sisälläni täyttyisi?”
En ole missään maailmalla kohdannut rajoituksia kertoa Jeesuksesta, usinkin yhdelle kerrallaan jajoskus useammalle.
Tämä LHPK-Pohjola julistus Räsäsen homoviestin siivittämä, ei vedä pelastukseen, eikä edusta parannussaarnaa, siinä tarkoituksessa kuin Jeesus sen asetti ja Pietari sen alotti.
Taistellaan lihan aseilla ajallisten tavoitteiden puolesta.
Kummallinen on vapaan suunnan käsitys, en yllättynyt mutta ei ainakaan nyt syytettyjen puolella olla. Syytetyillä on kuitenkin kristikunnan vakaa käsitys kyseisistä asioista, maailmalla on omansa. Sana sanoo, maailma katoaa ja hänen himonsa. Välimaata ei näissä asioissa ole. Henkikasteella ei myöskään näitä ratkaista.
Kaipa jokkainen näitä Männttäreitä lukenut käsittää mistä niissä on kyse :)!
Mänttäri, ”Taistellaan lihan aseilla ajallisten tavoitteiden puolesta”.
Pohjola ajaa ajallista tavoitetta lihallisesti?
Voisiko Reijo Mänttäri mahdollisesti vähän muuttaa tulokulmaa, ja nähdä prosessin tavoitteena hengellinen voitto tässä kysymyksessä? Esirukousta tarvitaan myös.
Samuel Kettunen, ”ei ainakaan nyt syytettyjen puolella olla.”
Kritiikki tulee blogistilta väkevästi (LHPH/Pohjola).
Samuel Kettunen
05.05.2021 20:14
”Kummallinen on vapaan suunnan käsitys, en yllättynyt mutta ei ainakaan nyt syytettyjen puolella olla. Syytetyillä on kuitenkin kristikunnan vakaa käsitys kyseisistä asioista, maailmalla on omansa. Sana sanoo, maailma katoaa ja hänen himonsa. Välimaata ei näissä asioissa ole. Henkikasteella ei myöskään näitä ratkaista.”
Selitän vähän kummallisuutta, lähinnä omalla kohdallani.
Ajattelisin, että tarkoitat sitä, etten laita koko ”kristikuntaa” kasaan, jonka sota on vain hengellinen, näkymättömin asein eli Hengen asein.
Kirkko ja kirkollisuus on tässä sinun kristikunta-kasassa, mikä on yhtäkuin tämä maailma, missä koko ihmiskunta on olemassa. Tämä pohjautuu Augustinuksen luomaan ”sekalainen seurakunta” (latinasta käännös) opetukseen, mikä on myös oppi. Tämä opetus siirtyi sellaisenaan Lutherille ja sitten Lutherilta etenkin evlut kirkon jäsenille ja peruuttamattomaksi opiksi niille, jotka pappislupauksen (evlut) varassa toimivat eli ovat sitoutuneet siihen.
Ei ole kysymys eikä mainita, että Seurakunta, uskovien yhteys on Aåostolis-Profeetallisella perustuksella, jolle ainoastaan Raamattu on kirjoitettu. Harrastajille, uskonnollisille ja muotojumalisille tai ilman elävää uskoa hurskaille, se ei ole tarkoitettu.
Olet oikeassa, että ”välimaata” ei ole, mutta maasto on vain hengellinen tai hengetön/maallinen.
Paavali kehottaa kiinnittämään katseemme/hengelliset silmämme näkymättömään ja iankaikkiseen.
Tähän näkymättömään maailmaan, Jumalan Seurakuntaan evankelioiminen on uskovan ainoa tehtävä. Tehtävää vastustaa pimeyden voimat, jotka eivät uhoamme säiky, vaan suorastaan ovat mielissään, että otamme ”vastuun”, emmekä kulje ennalta valmistetuissa teoissa. Vt. Gideon, joka voitti sodan, satakertaista vihollista vastaan. Tämä kaava on toiminut koko Uuden Liiton ajan.
Samoin nytkin Pohjolan uho ei edusta Herran sotaa.
Reijo Mänttäri. Oletko siis sitä mieltä, että Juhana Pohjolan ja Päivi Räsäsen (tai kenenkään muun jotenkin vastaavaan tilanteeseen joutuneen kristityn) ei pitäisi käyttää lain suomia puolustautumismahdollisuuksia vaan ainoastaan pitää edelleen esillä ao. kirjoituksissa sanomiaan asioita ja luottaa siihen, että Jumala antaa syytteiden raueta jotenkin ihmeen omaisesti tai olla raukeamatta?
Marko S.
Minulla on henkilökohtaista kokemusta niin Suomessa kuin ulkomailla, olla syytettynä ja todennäköisenä syyllisenä ja minua vastaan on nostettu kaksi oikeusjuttua.
Olin näitä ennen vaimoni kanssa uudistunut uskossa.
Ennenkuin mitään tiesin tulevista syytteistä, aloin toistuvasti lukea Raamatusta kohtia kuinka jopa puheen valmistelu oikeuteen on jätettävä Jumalan Hengelle, vt. Matt.10:19,20.
Ps. 37:33,34 tuli toistuvasti eteeni vaikka en siihen aiheeseen hakeutunut:
”33 Mutta Herra ei jätä häntä hänen käsiinsä eikä tuomitse häntä syylliseksi, kun hänen asiansa on oikeudessa.
34 Odota Herraa ja ota vaari hänen tiestänsä, niin hän korottaa sinut, ja sinä perit maan ja näet, kuinka jumalattomat hävitetään.”
Ihmeellisintä oli että ensimmäisessä tapauksessa suuri syytesumma, mikä minua vastaan tuotiin 3 päivän oikeudenkäynnissä kääntyi sitä vaatineen maksettavaksi minulle, kaikilla valamiehistön äänillä.
Toinen tapaus päätyi yleisen syyttäjän julkisiin nuhteisiin vetoomusoikeudenkäynnissä. Vetoomusoikeuden puheenjohtaja lausui lopuksi, ison kaupungin pääsyyttäjälle, että ”kuinka tällaisin perustein on voitu edetä tänne asti?”. Tämän tilanteen tausta on oman juttunsa aihe, muttei tällä foorumilla.
Jos on kiinnostunut tietämään Raamatun kannan mitä tehdä, kun syyttömän asia viedään oikeuteen, niin siihen voi saada vain yhden ohjeen, 1.Piet.2:23 ”.. vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein tuomitsee,”
Minun mielestäni jokaisella, joka tuomitaan rikoksesta, on oikeus harkita ja halutessaan käyttää mahdollisuutta valittaa tuomiosta lain suomin keinoin.
Reijo Mänttärin vastaus kertoo omasta puolestaan, että blogin ja hänen kommenttiensa taustalla on jotain muutakin (ja paljon). Tähän viittaa myös Pietari Kuittinen 05.05.2021 20:59.
Kristinoppi on lainvastainen uskonto, kertoessaan, että laki on riistiinaulittu, kumottu, emme ole enää lain alla.
Nytpä siis kysyisin, että miksi he sitten kääntyvät lainpuoleen, kun tuntevat joutuneensa väärin kohdelluksi. Miksi lain pitäisi antaa kuitenkin suoja sellaiselle joka ei sitä kunnioita, ja joka puhuu sitä vastaan, ja opettaa muitakin sitä vastaan.
Kirkolla on oma lakinsa miksi asioita ei käsitellä siellä, siksikö, että sen paljonpuhuttu armahtaminen ei oikein toimi käytännössä kun meidän oikeustaju ei hyväksy rikollisten armahtamista, vaan haluaa, että rikollinen saa rangaistuksen.
Hyväksyn rikollisen armahtamisen, se on silloin armoa. Nykypäivänä armo on rajattu niille, jotka sen ansaitsevat, mutta armon pitäisi aina olla ansaitsematonta.
Tarja P.
Kristus ihmisessä vaikuttaa eloon heränneen, uudestisyntyneen henkemme kautta ja tunnemme sitä myös fyysisesti ja tunteissa. Korostat sitä, ettet ole Jumalan Pojan vaikuttamassa uskossa. Tämä usko on Jeesuksessa meihin asetettu, ja se on aina samaa, vaikka uskon määrä vaihtelee, ollen pienimmillään, kuin sinapinsiemmen. Kiusallinen puoli on teologiaa harrastavien ero Jeesuksesta, vt. “sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä”. On jopa kysymys ulkopuolisista, jotka kyllä esittävät, ja näyttävät olevan sisällä. Tästä surullisin esimerkki on rikas, oppinut nuorukainen, jonka teot ja tieto, mitä hebrealaisuuteen tulee, oli erinomainen, niinkuin oli Paavalillakin. Jeesuksen määritelmä, että nuorukainen oli lähellä, on varoitus tänäänkin, että ollaan kaukana, ulkopuolella.
Tällä foorumilla on aktiivisia, joiden tietämisen kirjo on näyttävä ja jopa hämmästyttää, muttei liity taivaallisiin, kuin rihmoittamalla, eli eivät ole pala, osa Isoa Kuvaa.
Toit esille tähän keskustelu-aiheeseen liittyvän Raamatun kannan, eli miksi uskovat kääntyvät lain puoleen. Tähän liittyy 1.Kor.6. luku kokonaisuudessaan. Käräjöintiin, jopa uskovien kesken esiintyi jo ensimmäisessä Seurakunta-yhteydessä ja siihen Paavali antoi selkeän ohjeen.
Tämä Pietarin kautta annettun opetuksen olen joutunut käymään läp, koskien, kun teidät vedetään oikeuteeni. Ei niin, että olisin johonkin enempään hengellisesti yltänyt. Kun kaikki todennäköisyys oli minua vastaan, vaikka olin syytön, niin Jumalan vastaus tuli. Ei tehden minua joksikin sankariksi, vaan pahan voima poistui, kun oli aika.
1.Piet.2:19 Sillä se on armoa, että joku omantunnon tähden Jumalan edessä kestää vaivoja, syyttömästi kärsien.
20 Sillä mitä kiitettävää siinä on, jos te olette kärsivällisiä silloin, kun teitä syntienne tähden piestään? Mutta jos olette kärsivällisiä, kun hyvien tekojenne tähden saatte kärsiä, niin se on Jumalan armoa.
Reijo M.
Ymmärrän tavallaan näkökulmasi ja toimintapasi. Palaan kuitenkin edelliseen viestiini ja siihen kun Jeesus joutui ”Kaifaksen oikeuden” eteen.
Tässä oikeudessa Jeesusta lyötiin kerran, mutta ei enää toista kertaa. Mikäli luet tuon (Joh18:19-23) uudestaan, niin huomaat millä voimalla Jeesus puolustautui. Jeesushan sanoi: ”Jos minä pahasti puhuin, niin näytä toteen, että se on pahaa; mutta jos minä puhuin oikein, miksi minua lyöt?” Tämän jälkeen Kaifaksen seurakuntatalolle laskeutui niin syvä mykkyys, ettei senjälkeen kukaan saanut hebrean Alefia suustaan.
Mikäli Helsingin käräjäoikeudesta tulee tuomio, niin pitäisikö Räsäsen ja Pohjolan jättää sen jälkeen asia ”Herran haltuun” ja uhriutua? Muuten Timo Eskola kirjoittaa blogissaan 5.5 todeten mm.
”Helsingin Sanomien vappunumeron eli Toiviaisen haastattelun mukaan jäljellä on varsinaisesti yksi syytös, nimittäin twiitti, jossa Räsänen kritisoi kirkon osallistumista Pride-kulkueen järjestämiseen. Ei siis kulkuetta, vaan kirkon osallistumista…..Tuntemani oikeusoppineet ovat jo kommentoineet, että yhteiskunta ei ala määritellä kirkon puolesta sitä, mikä on syntiä.”
Kyllä tällä asialla on uskon- ja sananvapauden kannalta merkitystä myös koskien Helluntaiseurakuntaa. Toivottavasti emme joudu kokemaan samaa, mistä Timo Eskola blogissaan myös kirjoittaa:
”….viikko sitten Lontoossa tapahtui pidätys, jossa poliisi haki vanhan pastorin (71) huostaansa, koska tämä oli saarnannut kristillisestä avioliitosta – mainitsematta homoseksuaalisuutta sanallakaan….” Timo Eskolan blogi on kokonaisuudessaan lukemisen arvoinen.
Voi tietysti ajatella, että nöyrä alistuminen esivallan voimakeinojen edessä olisi kristillisen ihanteen mukaista. Näin ehkä olisikin, jos kyse olisi vain yksilön oikeuksista. Mutta Räsäsen ja Pohjolan tapauksessa ei kyse ole heidän henkilökohtaisista oikeuksistaan vaan kyse on ennakotapauksesta, jonka ratkaisu merkitsee uskonnonvapauden ja sananvapauden rajojen määrittelyä Suomen tasavallassa. Siksi on oikeutta haettava vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta asti, jotta uskonnonvapaus ja sananvapaus voisivat maassamme säilyä semmoisina kuin ne perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa on tarkoitettu. Langettava tuomiohan merkitsisisi sitä, että konservatiivista seksuaalietiikkaa kannatavat ihmiset joutuisivat mielipidevainon kohteeksi myös valtiovallan taholta.
Sivistyneenä ihmisenä Yrjö tiedät hyvin, ettei ole kyse sanan- eikä uskonnonvapaudesta. Voit vaikka tarkistaa sen Euroopan Ihmisoikeuksien Komission sivulta (Lähde: https://www.echr.coe.int/Pages/home.aspx?p=home).
Ehkä sinun ja Päivin ei ihan ensimmäisinä kannattaisi ruveta marttyyrinkruunua otsallenne sovittamaan.
Yrjö osui naulankantaan, juuri tästä on kysymys. Jäädään odottelemaan…
Konservatiivista seksuaalietiikkaa kannattavat ihmiset ovat jo kauan olleet mielipidevainon kohteena esim. mediassa. Hesarin artikkelit ko. aiheesta ovat selvää kiihottamista kansanryhmää vastaan.
”Konservatiivista seksuaalietiikkaa kannattavat…” Pidän tätä ilmausta kaunisteluna. Se on sukua ’maahanmuuttokriittiselle’. Sanat kuulostavat hienoilta, mutta kummassakin on kysymys ennakkoluuloista. Niistä pääsee eroon hankkimalla tietoa ja kokemusta. Neuvo niiden etsimiseen on kehottamista eikä kiihottamista.
Älä turhaan MP sekoita asioita. Tiedät hyvin, ettei mikään vastaus ja kommentti ole hyvä, kun se tulee perinteiseltä tai kristilliseltä kannalta. Vain heidän täydellinen vaientaminen riittää, kuten nyt koetetaan tekaistujen syytteiden kautta tehdä.
Kaikki perinteinen ei ole kristillistä eikä kaikki kristillinen ole perinteistä. Eikö Jeesuskin opettanut irtautumaan isien perinnäissäännöksistä? Kaikki uusi ei tietenkään ole kristillistä, mutta eikö uuden syntymisen pitäisi olla kristillisyydeltä luonteenomaista?
Mielestäni helluntailaisuus on lähinnä uskoa ihmisen omaan uskoon ja pyhitykseen eikä Kristukseen uskon alkajaan ja täyttäjään. Näin sen luterilaisena näen. Käy ilmi myös blogistin teksteistä.
Kysymys: Onko ihmisen vastustettava homoseksuaalisuutta ollakseen oikea kristitty?
Ei, mutta voi olla oikea kristitty vaikka pitäisikin homoseksuaalista käyttäytymistä syntinä