Luin mielenkiinnolla Vihreiden hallitussaavutuksista kertovaa koontia (lue täältä).
Eräs otsikko on ”on lisätty mahdollisuuksia hyvään elämään”. Otsikon alla eräänä kohtana lukee ”peruskouluissa lisättiin taito- ja taideaineita ja yhteiskuntaoppia ja vähennettiin uskonnon opetusta”.
Se jää Vihreiltä sanomatta, että uskonnon kanssa vähennettiin myös elämänkatsomustiedon opetusta, koska nämä ovat keskenään vaihtoehtoiset oppiaineet. Uskonnonvastaisuuden kiimassaan Vihreät eivät taida tietää sitäkään, että elämänkatsomustiedon yläkoulun oppimäärästä huomattava osa käsittelee ympäristöetiikkaa ja kestävää kehitystä. Ja niin käsittelee myös uskonnonopetuskin.
Vihreiden käsitys hyvän elämän mahdollisuuksien lisäämisestä on siis se, että vähennetään oppiaineita, joissa käsitellään uuden, kestävän elämäntavan kysymyksiä. On siinä meillä ympäristöpuolue.
No nyt joku saattaa sanoa, että eikös noita teemoja voi käsitellä sitten siinä yhteiskuntaopissa tai ympäristöopissa tai taito- ja taideaineissa osana esteettistä kasvatusta? ”Ja paskat”, sanoi Metsolan Antti kun Kaukovaaran Karin yhtiösopimusta tutki. Noissa oppiaineissa on jo ihan tarpeeksi tavoitteita ja sisältöjä niin sanotuista kovista sisällöistä, että eipä sinne enää kestävä kehitys uppoa. Läpäisyperiaate puolestaan on pedagogisena mallina tutkittu ja köykäiseksi havaittu. Läpäisyperiaate = ei minun tarvitse, kyllä kollega sen opettaa. Sitä paitsi eettisten kysymysten syväluotsaaminen edellyttää etiikan opintojen suorittamista – en minäkään matematiikan opetusta lähtisi ilman koulutusta vetämään.
Ajamalla katsomusopetuksen vähentämistä yhdessä vasemmistopuolueiden kanssa on Vihreät ajanut samalla ympäristöetiikan alasajoa perusopetuksessa. Unohtuiko perustehtävä?
– Kirkko on paljon muutakin kuin oppiriitoja. Nyt riittää, kirkon hyvä työ pitää saada esille, Fjärder sanoo.
Hän ei usko, että seurakuntavaalikampanjan tukeminen herättäisi vastustusta jäsenistössä. Hän arvelee suuren osan jäsenistöstä kuuluvan kirkkoon.
————————————————————————————————————————————–
Minä Akavaan kuuluvan ammattiliittoni jäsenenä ja kirkkoon kuulumattomana vastustan seurakuntavaalikampanjan tukemista. Enkä varmasti ole ainoa laatuani.
Jos olen ymmärtänyt oikein, tuki ei ole taloudellista tukea vaan rohkaisua vaikuttamiseen omassa seurakunnassa. Onko se sinulta jotenkin pois vai miksi vastustat sitä?
Harvempi kirkkoon kuulumaton halunnee ”rohkaista vaikuttamaan” kirkon (johon ei halua edes kuulua) seurakunnissa.
Onko se sinulta jotenkin pois, jos joku haluaa olla kertakaikkisesti ja pysyvästi täysin irrallaan ja kaukana Suomen ev.lut.kirkosta? Ei niin missään tekemisissä kirkon kanssa, ei edes ammattiliittojensa tuen kautta?
Onko se sinulta pois? Eikö tämä näkemykseni ole sallittu?
Demokraattisissa yhteisöissä, kuten ammattiliitoissa, enemmistön ääni ratkaisee, mitä tehdään. Rohkaisen sinua vaikuttamaan oman ammattiliittosi toimintaan, jos haluat muuta kuin mitä siellä nyt on.
Minä en kuulu Suomen islamilaiseen yhdyskuntaan enkä mihinkään puolueeseen mutta minusta on silti erinomaista, jos näihin kuuluvat ihmiset vaikuttavat omissa järjestöissään, ja haluan rohkaista heitä siihen, vaikka en itse kuulukaan näihin.
Pystytkö muuten olemaan ”kertakaikkisesti ja pysyvästi täysin irrallaan ja kaukana Suomen ev.lut.kirkosta”, jos surffailet näillä sivuilla?
Jos haluaa olla kertakaikkisesti ja pysyvästi täysin irrallaan ja kaukana Suomen ev.lut. kirkosta, niin miten ihmeessä löytää esim. tälle sivustolle kommentoimaan näkemyksiään.
Miksei löytäisi?
Tietääkseni tämä saitti ei ole yhtä kuin Suomen evankelisluterilainen kirkko, vai olenko nyt kirkon jäsen kun kirjoitan tänne? Meneekö tililtäni vuosimaksu, joka ohjataan kirkon suvaitsevaisuusprojekteihin, koska kirjoitan tänne?
Onko muutkin tänne kirjoittelevat ateistit ja kirkosta eronneet samassa riskissä joutua kirkon politiikan maksumiehiksi? Akavalaiset nyt ainakin ovat kirkkoa tukemassa, tahtoivat tai eivät. Sama juttu tänne kirjoittavilla?
Saanko kommentoida kristinuskoa sivuavia asioita (täällä tai missään) vai tulkitaanko se automaattisesti haluksi lähentyä ev.lut.kirkkoa?
Näihin vastausta odottaen, ja saat vastata sellaisiinkin kysymyksiin joita en edes kysynyt.
PS. Kirkosta eroaminen todella tarkoittaa sitä, että henkilö tahtoo olla täysin erossa kirkosta. Yllättävää, eikä totta?
Vaikka kuulun kirkkoon, niin jaan Tapani Vaaran näkemyksen tässä asiassa. Ammattiliittojen olisi hyvä keskittyä omaan työhönsä ja jättää muut kannanotot pois (mm. seurakuntavaalikannustukset ja pride-tukemiset). Liitto sisältää ihmisiä, joilla on kirjavasti mielipiteitä näistä asioista ja ammattiliitto ei voi mitenkään edustaan kaikkien jäseniensä mielipiteitä. Tosin olen myös sitä mieltä, että poliittiset puolueet voisivat jättää seurakuntavaalit väliin eikä käyttää niitä eduskunta-ja kunnallisvaalien harjoittelukenttänä. Puolueohjelmilla ei pitäis olla mitään tekemistä seurakunnan kehittämisen kanssa.
Tämän vuoden pride-viikon teemana oli työelämä, joten siinä mielessä ammattiliittojen osallistuminen oli paljon perustellumpaa kuin vaikka Yhdysvaltojen suurlähetystön, joka suurlähettiläs etunenässä marssi kulkueessa. Ammattikunnan edunvalvontaan kuuluu myös valvoa, että työnantaja ei työsopimuslain vastaisesti syrji seksuaalivähemmistöön kuuluvia työntekijöitä.
Akavalaisen liiton jäsenenä minua ei erityisen paljon häiritse se, että keskusjärjestö patistaa jäseniään osallistumaan seurakuntavaaleihin vaikka en ymmärräkään, miten tämä liittyy ammattiliittojen toimintaan.
Olen istunut yhden kevään tasa-arvolain uudistamistyöryhmässä mm. Akavan edustajan kanssa. Pride-viikko työelämäpainotuksella oli erittäin luontainen kanava myös Akavalle, koska jatkossa sukupuolen ilmaisu vapautuu työelämässä myös lainsäädännön tasolla.
Seurakuntavaalikytkös on mielenkiintoinen, mutta taustana lienee se, että Akavan jäseniä kannustetaan rohkeasti ehdokkaiksi.
Tarvitseeko ammattiliiton edustaa kaikkien jäsentensä kaikkia mielipiteitä? Eikö riitä, että tehdään niin kuin demokraattisesti valitut päättäjät päättävät? Jäsenenä voi äänestää paitsi jaloillaan myös valtuustovaaleissa.
Akava ei ole kysynyt jäsenten mielpidettä Pride-viikkoon osallistumisesta. Kysyin millä tasolla asiasta on Akavassa päätetty ja vastausta en ole saanut.
Jäsenenä minua hävettää ja ärsyttää, että keskusjärjestöni meni mukaan tuulesta temmattuihin sortoväitteisiin, koska niiden väittäminen on muotia.
Maanviljelijät ovat vuosisatoja pitäneet hyvää huolta luonnosta. Heillä luonnosta huolehtiminen on ollut lähtökohta hyvän tuloksen saamiseksi.
Vihreän liikkeen lähtöhetkiä puolestaan oli Koijärven tapahtumat. Siellä muuan maanviljelijä alkoi toteuttamaan jo paljon aikaisemmin oikeudessa myönnettyä lainvoimasta päätöstä maiseman vesiongelmien ratkomiseksi.
Silloin muutamat kaupungeista tulleet nuoret alkoivat rähistä näitä paikallisia maanviljelijöitä vastaan. Tuo oli niin rajua että jopa naapuripitäjiä myöden muutamien maanviljelijöitten piti tulla paikalla kyläläisten avuksi. Koska laillinen tuomioistuimen päätös oli maanviljelijöitten puolella ja koska mielenosoittautujat estivät laillista työtä, niin poliisi joutui ottamaan joitakin kiinni.
On täysin nurinkurista että itseään luontoystävälliseksi kutsuva liike tällä tavoin on jo syntyajoistaan lähtien suuntautunut vihamielisesti juuri sitä väestönosaa vastaan joka jo vuosisatojen aikana on kovalla työllään ylläpitäneet maaseutumme kulttuurimaisemia ja luonnon tasapainoa yllä.
Oikea luonnon suojeleminenhan pitäisi olla sellaista että se yhdistää kaikkia yhteiskunnan kerroksia erilaisista lähtökohdista riippumatta.
Onhan Jumala jo luomisen alussa pannut ihmisen paratiisiin viljelemään ja varjelemaan luontoa.
Roto: ”Maanviljelijät ovat vuosisatoja pitäneet hyvää huolta luonnosta. Heillä luonnosta huolehtiminen on ollut lähtökohta hyvän tuloksen saamiseksi.”
Joo, työntämällä typpeä ja fosforia Itämereen ja ajamalla paskaa pelloilleen pohjavesien tuhoksi.
Juuri näin! Vihreät ratsastavat ympäristöasioilla, vaikka taustalla on sama anarkistinen pohjavire kuin 1960-luvun vasemmistolla. Ellei pahempikin.
Kimmo
Väitteesi on kummallisen asenteellisesti värjäytynyt. Mistähän sylttytehtaalta lienee peräisin?
1) Maan lannoitus vain palauttaa maahan sen mitä viljelyn korjattu sato sieltä on ottanut.
2) Oletko tietoinen Itämeren saastutuksen eri osien kokonaisarvoista?
”Oletko tietoinen Itämeren saastutuksen eri osien kokonaisarvoista?”
Kyllä olen.
Ainakin Opetushallituksen verkkosivujen mukaan (http://www.edu.fi/lukiokoulutus/biologia_ja_maantieto), ympäristöasioita käsitellään koululaitoksessamme osana biologian ja maantiedon opetusta.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen raportti (http://www.mtt.fi/met/pdf/met96.pdf) on korutonta kertomaa Matias Rotollekin puhtoisesta maanviljelystämme.
Nyt oli kyse perusopetuksesta, ei lukiosta. Olen parhaillaan mukana vetämässä perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessia, joten tiedän mistä kirjoitan.
Tuon Opetushallituksen verkkosivun mukaan myös perusopetuksessa ympäristöasioita käsitellään osana biologian, maantiedon ymparistö- ja luonnontiedon opetusta: http://www.edu.fi/perusopetus/biologia_ja_maantieto. Erikoista, että se perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi, jota olet vetämassa, poikkeaa Opetushallituksen ohjeista.
Ööö… Olen peruskoulun opettaja ja tunnen koulumaailman realismin. Toki oppiaineiden yhteistyö tulee jatkossa korostumaan ja toivottavasti ympäristöetiikka saa laajaa jalansijaa sitä kautta. Mutta harva luonnontieteen opettaja on kiinnostunut eettisistä kysymyksistä. Siihen tarvitaan katsomusaineiden näkökulmaa.
Opetusala en ole minullekaan ihan vieras, mutta perusopetus tosin on.
Ihmettelen edelleen, miten ympäristö- ja luonnontietoa voitaisiin opettaa ilman eettistä näkökulmaa, olkoonkin, että se tapahtuisi luonnontieteen opettajan toimesta. Lainaan vielä Opetushallitusta: ”Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta.”
Roto: ”Väitteesi on kummallisen asenteellisesti värjäytynyt. Mistähän sylttytehtaalta lienee peräisin?”
Se sylttytehdas on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos, jonka Seija ehtikin jo ottaa esille. Luulisi pappismehenkin olevan edes tuon verran perillä maatalouden ravinnevalumien haitallisista vaikutuksista rannikkovesiimme vaikkei sitä Raamatussa olekaan kerrottu.
Kun maatalouden tuet tulivat pinta-alaperusteisiksi aurattiin auki himruinet määrät aivan vesitöihin kiinni kallistuvia peltoja,joiden valmat menevät monesti suoraan vesistöihin. Liian kapeat suojakaistaleet eivät aina auta juuri mitään.