Kaksi tuntia sitten suljettiin Virossa vaaliuurnat ja pian saamme tietää uusien kunnallisvaltuutettujen nimet.
On ollut varsin mielenkiintoista ja toisaalta surullista seurata kunnallisvaalien kampanjointia, jollaista ei voisi kuvitella Suomen maaperälle. Tälläkin kertaa yhden puolueen kampanja perustui lähes kokonaan vastapuolueen mustamaalaamiseen, jota tehtiin niin televisiossa kuin ulkomainonnassa. Kyseinen puolue sai myös reilusti medianäkyvyyttä, kun vastapuolueen johtohahmoa haastateltiin TV-studiossa, jonka ikkunan taakse ilmestyi pienoishelikopteri kantaen vastavaalimainosta.
Vaaliviikolla on paljastunut myös ainakin kahden kunnan alueella tapahtuneen äänien ostoyrityksiä. Äänen olisi voinut myydä 10-30 eurolla.
Samaan aikaan virolaisperheet saapuvat luterilaisen kirkon perheleirille kipuillen erilaisuuden kanssa, kun vaalienkin paljastama arvomaailma iskee vasten kasvoja jokapäiväisessä elämässä. Kirkko on tänä vuonna tarttunut haasteeseen perustamassa yhden luterilaisen koulun rinnalle kaksi uutta, jotta kristityt voisivat tuoda lapsensa perheen eettisiä arvoja vastaavaan ympäristöön.
Samoin viikko sitten vietettiin suurta juhlaa, kun siunattiin käyttöön kirkon leirikeskuksen, Talun päärakennus. Leirikeskus tarjoaa virolaislapsille ja -nuorille matalan kynnyksen tutustua kirkkoon ja kristinuskoon.
Talun siunaamisjuhlassa oli ilo nähdä paljon suomalaisia, Herättäjän talkoomiehiä, joita ilman ei rakennustyö olisi koskaan valmistunut. Suomalaisten ja erityisesti Herättäjä-Yhdistyksen tuki on ollut korvaamaton, mutta juhlassa Talun johtaja Sten Luik muistutti eräästä tosiasiasta: 40 000 virolaista on lähtenyt rakennustöihin Suomeen. Maastapaon syyksi arvellaan luonnollisesti parempaa palkkaa, mutta tutkimusten mukaan syynä on myös negatiivinen kokemus omasta yhteiskunnasta.
Virolainen yhteiskunta poikkeaa suomalaisesta hyvin paljon. Suomessa asuessa ei tule useinkaan ajateltua miten moni asia, hyvinvointivaltion verorakenne, sosiaalipolitiikka ja koulutuspoliitikan tasapuolisuus perustuvat kristillisiin arvoihin. Suomi on myös niitä harvoja maita maailman mittakaavassa, jossa koulussa saa uskonnonopetusta, joka opettaa kunnioittamaan toisin uskovia ja ajattelevia. Viron vaalipäivää ja debaattien kielenkäyttöä seuratessa se tuntuu etuoikeudelta, josta ei kovin mielellään haluaisi luopua.
