Vaikka kuuluin piispa Tapio Luoman tukijoukkoihin, en silti onnittele häntä valinnan johdosta, vaan toivotan siunausta, viisautta ja voimia tulevaan haasteelliseen pestiin. Sillä en usko, että näin selvään tulokseen olisi liittynyt juurikaan onnenkantamoisia, siis tsäkää, tuuria, lykkyä, mäihää tai flaksia.
Hötkyilemättömälle, rauhalliselle ja harkitsevalle arkkipiispalle on sosiaalinen tilaus, vaikka eipä edeltäjänsäkään Kari Mäkinen mikään malttamaton hätähousu ollut. Hän vain onnistui saamaan muutamien suosikkiaiheittensa takia valtavat vihapuhevirrat vyörymään päälleen.
En oikein ymmärrä jaottelua vanhoillinen-liberaali, sillä eihän kukaan voi näkemyksiltään olla vain jompaakumpaa tyylisuuntaa ortodoksisesti edustava. Ennemminkin homma menee näin: Tässä kohtaa ajattelen perinteisesti, tuossa kysymyksessä täytyisi ehdottomasti tapahtua muutosta.
Ilmeisesti leimojen lyöminen toisiin ihmisiin helpottaa leimaajien omaa elämää jollakin salatulla tavalla? Tapio Luoman otsaan lyödyssä leimassa lukee Keskitien kulkija. Mikä se sellainen on? Otetaanpa selvää, kysytään Aristoteleelta ja Buddhalta.
Aristoteles: Hyve-etiikka on muotoilemani oppi. Ajatuksiani voidaan pitää hieman antiikkisina, mutta minun aikanani tunnetut perushyveet olivat viisaus, rohkeus, kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus. Jokainen hyve on kultainen keskitie liian vähän tai liian paljon välillä. Hyveitä voi tietoisesti kehittää.
Buddha: Elämäni alkuosan vietin yltäkylläisyydessä palatsissa, minkä jälkeen vetäydyin askeesiin. Valaistuttuani oivalsin, että täytyy välttää ääripäitä eli niin nautintoja elämänsisältönä kuin myös nihilismiä ja kielteisyyttä. Opetin, että koska synnin käsitettä ei ole, niin ei ole olemassa sinänsä hyvää tai pahaa toimintaakaan. On vain toimintaa, joka on luonteeltaan joko taitavaa tai taitamatonta. Taitava toiminta vie pois kärsimyksestä kohti vapautumista, kun taas taitamaton toiminta lisää kärsimystä.
Onko Tapio Luoma lukijan mielestä tällainen keskitien kulkija, zeniläis-aristoteelinen pohdiskelija? Jos kulkee keskellä tietä, on varmasti vaikeampi joutua ojasta allikkoon. Mutta:
Aristoteleella sen paremmin kuin Buddhallakaan ei ollut minkään valtakunnan käsitystä siitä, millaista on ajaa autoa keskellä tietä 2000-luvulla. Nokkakolarihan siinä pruukaa helposti tulla, etenkin jos vastaantulijakin sattuu olemaan keskitien kulkija! Siksi kuva keskitiestä, kultaisestakin, alkaa ainakin tämän kirjoittajan mielestä tuntua melko huonosti tähän aikaan sopivalta.
Olisiko Tapio Luoma ennemminkin Kirkon hyveellinen poika, jos siis jotakin leimaavaa pitää keksiä?
Vähän dorkalta tuntuu pistää Luoma ja Vikström heti vaalin ratkettua mediassa vastaamaan kysymykseen, miksi voitin tai miksi jäin toiseksi. Huonoja olivat kummankin selitykset, sillä ukot taisivat vielä tuoreeltaan olla aika pöllämystyneessä tilassa. Viisautta olisi varmasti ollut antaa miesten vetää henkeä ja nukkua yön yli. Kaikenlaisen spekuloinnin olisi voinut aivan rauhassa jättää meidän bloggaajien huoleksi.
Joten käytän nyt tätä itse itselleni suomaani lupaa ja sen myötä tarjoutunutta erinomaista tilaisuutta hyväkseni ja kiiruhdan sanomaan, ennen kuin kukaan muu ehtii, että nyt olisi sitten erilaisilla intressiryhmillä tuhannen taalan paikka saada tänne Espooseen nainen piispaksi!
Ja kun Björn Vikström vuoden päästä oma-aloitteisesti jättää määräaikaiseksi tulkitsemansa Porvoon piispan viran, niin eiköhän sinnekin joku nice pappi löytyisi installoitavaksi?
Kuvateksti: Onko hyveistä puhuminen enää tai vielä tätä päivää? Kuva lukion filosofian kurssin matskua.
Keskitiellä on ystäviä vähemmän, Molemmilta puolilta tulee moitetta. On liikaa sitä, tai tätä.
Pekka: Joo, mutta ennen keskitietä on tohdittu kutsua jopa kultaiseksi…
Hengelliselle johtajalle keskitiellä pysyminen on oikein hyvä asema. Varsinkin nyt Luoman valinta oli oikein hyvä asia kirkollemme. Hän voi luoda vakautta kirkkoon ja myös yhteiskuntaan.
Antti: Niin, ainakin jos kyse on tuossa kaaviossa osoitetusta hyveitten keskitiestä. Arkkipiispan virkaan näyttäisi kuuluvan tietynlainen kommenttiautomaatin rooli.
Hannu.”Niin, ainakin jos kyse on tuossa kaaviossa osoitetusta hyveitten keskitiestä. Arkkipiispan virkaan näyttäisi kuuluvan tietynlainen kommenttiautomaatin rooli”.
Ajattelen, että keskitien kulkija voi saada rinnalleen erilaisia vahvuuksia omaavia veljiä ja sisaria. Kyllä kai arkkipiispalla voi olla luotettuja ystäviä ja työtovereita. Raamatun periaate on että täydennämme toisiamme. Silloin ei sen jolla on matala profiili täydy hermostua. Hyvä johtaja osaa antaa myös jonkun olla itseään ”vahvempi”. Toivon kovasti kaikkea tällaista Luomalle. Kyllä minusta voimme nähdä tässä hänen valinnassa johdatusta. Toinen vaihtoehto olisi ollut liian selvästi yhden puolueen voitto.
Nyt meillä ei ole mitään mukavaa piispaa omassa hiippakunnassa!
Mutta toivon uudelle arkkipiispalle voimia ja siunausta vaikeaan tehtävään ja oman linjan säilyttämiseen. Keskitie on vaikea, mutta kun sen kulkee pystypäin ei tule kumarreltua eikä pyllistettyä mihinkään suuntaan.
May: Tappio Espoolle Tapion menetys toki on. Mutta näemmehän me häntä jatkossakin usein – valokuvissa.
Mitä linjaa Luoma edustaa? Kommentistani toisessa ketjussa:
Luoma oli siinä porukassa, joka antoi varoituksen papille siitä, että tämä oli SIUNANNUT tasa-arvoiseen avioliittoon. Taitaa olla ainoa laatuaan, vaikka muuten on mätkitty vihkimisestä.
Luoma ei todellakaan ole keskitien kulkija, vaan kovan kirkkokurin kannattaja, mikä tarkoittaa piispojen vallan pönkittämistä.
Koska piispat sekä muut kirkon silmäntekevät oppimestarit eivät vastaa teologisiin kysymyksiin, niin kysyn täällä? Mihin kohtaan Raamatussa varoituksen antaminen siunaamisesta perustuu?
Haa, piispanvaalitapa näyttää olevan kovasti uudistumassa, sikäli kuin on uskominen päätoimittajia Seppälä ja Heinimäki, jotka molemmat suoranuottisesti tyrmäävät miesehdokkaat tulevista vaaleista: Seppälä on sitä mieltä, että miehillä on väistämisvelvollisuus, Heinimäki taas kirjoittaa, että vaaditaan aikamoista pokkaa miehiltä, jotka julkeavat asettua ehdolle.
Hei, kamoon, tämäkö sitä tasa-arvoa sitten onkin, että reilu kisa jää väliin? Eli tällainen asetelma ei siis millään tavalla loukkaa tasa-arvoa? Kyllä minustakin olisi ihan jees, että Espooseen saataisiin naispiispa, mutta en kuuna kullan valkeana olisi osannut odottaa, että keinolla ja hinnalla millä hyvänsä!
Veikkaan, ettei kukaan myöskään haluaisi olla ns. kiintiöpiispa, vaan kaikki tahtoisivat varmasti työlleen mahdollisimman vahvan mandaatin eli hiippakunnan tuen.
”Hei, kamoon, tämäkö sitä tasa-arvoa sitten onkin, että reilu kisa jää väliin?”
Reilu peli kirkossa, jossa on valtava määrä uskovaisia, jotka eivät hyväksy naista edes papiksi, vielä vähemmän piispaksi? 🙂
Eikös tuosta voisi jo nostaa syytteen sukupuolesta johtuvasta syrjinnästä, tai siihen kehottamisesta 🙂
Hesarin pääkirjoitus pohtii kirkollista Middle of the Road-ilmiötä:
Kirkko hakee piispanvaaleissa keskitietä
EVANKELIS-LUTERILAINEN kirkko murehtii usein asemansa heikentymistä. Huoli on liioiteltu, ainakin jos sitä mittaa piispanvaalien saamalla huomiolla. Useissa Länsi-Euroopan maissa kirkkojen henkilövalinnat eivät juuri ylitä uutiskynnystä, mutta Suomessa niitä seurataan tarkkaan, kuten arkkipiispan vaalia torstaina.
Ilmiöön on monia selityksiä. Suomessa piispat osallistuvat ahkerasti julkiseen keskusteluun, ja kirkon sisäiset jännitteet heijastavat hyvin myös muulle yhteiskunnalle tärkeitä arvokysymyksiä.
Viime vuodet sekä arkkipiispa että Helsingin piispa ovat olleet kirkon liberaalien näkyvimpiä edustajia. Nyt ensin Helsingin piispaksi ja sitten arkkipiispaksi valittiin ehdokas, joka sai tukea myös kirkon konservatiiviselta osalta.
Helsingin piispa Teemu Laajasalo ja tuleva arkkipiispa Tapio Luoma eivät itse ole perinteisessä mielessä konservatiiveja. Kannattajat toivovat heistä kokoavia voimia. Aseman saavuttaminen ei silti ole helppoa. Mitä enemmän ristiriidat liittyvät arvokysymyksiin, sitä haluttomampia ihmiset ovat kompromisseihin.
Keskustelu kirkon tilasta jatkuu piispanvaalien yhteydessä. Seuraavana täytettäväksi tulee nyt Luomalta tyhjäksi jäävä Espoon piispanistuin.