Ei voi.
Arkkipiispojen kriittisyyskarenssi on noin sata vuotta. Tätä nykyä arvioidaan kriittisesti Gustaf Johanssonia (1899 – 1930). Kovasti kritisoidaankin. Hänen seuraajistaan Ingmanista, Kailasta, Salomiehestä ja Paarmasta ei vielä juuri puhuta. Lehtonen on lähinnä vain asianharrastajien tuntema ja arvostama. Simojoesta on ilmestynyt laadukkaan biografian ensimmäinen osa. Juva ja Vikström ovat edelleen kriittisen arvioinnin ulottumattomissa.
Nähtäväksi jää, kirjoittaa Maakansa ja jatkaa, millaisen paikan Kari Mäkinen saa arkkihiippakunnan piispojen joukossa. Sen tulevat lapsenlapsenlapsemme kirjoittamaan.
Yrjö J. E. Alasen Johansson-elämänkerta oli kirjoitettu heti sotien jälkeen. Siis varsin nopeasti, mutta ehkä se ei ollutkaan ”kriittinen?” Sosiaalidemokraatti Alanen kirjoitti suopean kirjan miehestä, joka suhtautui vähintään nihkeästi työväenliikkeeseen. Kaikki kategoriat eivät aina asetu kivasti päällekkäin. Siihen nähden millaisessa pyörityksessä kulmikas Juva oli lyhyen arkkipiispuuskautensa, on Kari Mäkinen sittenkin saanut viettää suhteellisen leppoisaa aikaa. Juvasta riittäisi aineistoa useampaankin tutkimukseen/elämänkertaan.
Tämä oli kai vitsi?
Voiko arkkipiispaa näpäyttää? kysyy Kakkuri
Miksei voisi? Mielestäni arkkipiispakin on ihminen, joka voi tehdä sellaista, mikä antaa aihetta näpäytykseen. Poliitikkojakin näpäytellään harva se päivä. Arkkipiispa edustaa hengellistä regimenttiä ja poliitikot maallista.
Kommentoin omaa ’kysymystäni’. Sitähän juuri tarkoitin. Tietysti pitää voida näpäyttää.
Seuraavat vuodet kaveripiiri kirjoittaa Mäkisestä vaivaannuttavia juhlakirjoja, kotiseutu”historiikkien” vastineita. Kolmen- neljänkymmenen vuoden kuluttua voi olla ”laadukkaan biografian” vuoro. Mutta sitten, ehkä, jos on tarvetta tulee ”näpäytysten” vuoro. Historia ei ole väärässä, historioitsijat usein ovat.
Saahan isojakin herroja arvostella. Siitä ei tietenkään seuraa, että arvostelijat olisivat oikeassa. Niinpä näpäyttelijöiden näpäyttäminenkin on enemmän kuin sallittua.
Mikä ihmeen tarve on näpäyttää arkkipiispoja? Teologisten, historiallisten, yhteiskuntatieteellisten tutkimusten päämäärä ei ole erityisesti näpäyttää sen paremmin henkilöä kuin hänen edustamaansa instituutiootansakaan. Kakkurin listalla näyttää seuraavaksi olevan kokoomuspolitiikkona paremmin tunnettu Ingman. Odotan mielenkiinnolla näpäytyksiä hänestä koko tiedeyhteisöltä!
Yleisesti ottaen henkilönäpäytykset tulevat aivan muissa yhteyksissä, kuin henkilökeskeisyyten mielletyssä kirkkohistoriassa tai ns. ”isänmaanhistoriassa”. Niinpä esim. arkkipiispat Juva ja Mäkinen piirtyvät historiaan paljon laajempien näkökulmien edustajina, kuin vain ahtaasti tulkitun ”omanmaunmukkaan” isketyissä henkilöanalyyseissa. Juva ja Mäkinen elivät oman aikansa yhteiskunnassa, kirkossa ja maailmassa jossa haasteet ovat/olivat aivan erilaisia kuin heidän edeltäjiensä ja seuraajiensa (?) maailmassa.