Avioliittokiistan ratkaisemiseksi Tulkaa kaikki -liike on vedonnut toistuvasti , vaalien lähestyessä, eronneiden vihkimiseen positiivisena vertailukohtana.
Avioerot ja eronneiden vihkiminen on monitahoinen asia. Molemmille löytyy päteviä syitä. Sen sijaan lähtiessämme etsimään perusteluja saman sukupuolen avioliitoille eronneiden vihkimisestä olemme vaikeiden ongelmien edessä. Ongelmat eivät niinkään liity itse eronneiden vihkimisiin tai niiden taustalla oleviin avioeroihin, vaan avioero- ja avioliittokulttuurin arvoihin.
Perinteinen avioliitto ja avioero
Perinteinen avioliittokulttuuri on suhtautunut varauksellisesti avioeroon ja eronneiden vihkimiseen. Se on painottanut erityisesti lasten tärkeyttä, isän ja äidin merkitystä lasten kasvatuksessa, seksuaalielämän kuulumista avioliiton yhteyteen, uskollisuutta ja avioliiton pysyvyyttä.
Avioeroissa on korostettu molempien vanhempien vastuuta ja sitä, että on välttämätöntä ajatella lasten etua. Samoista syistä kuin avioeroja vastustettiin, niin pyrittiin myös varmistamaan, että avioliiton arvostus säilyy yhteiskunnassa. Pidettiin tärkeänä, etteivät lapset syntyisi avioliiton ulkopuolella vaan avioliitto säilyisi järjestelynä, jonka ympärille seksuaalinen käyttäytymisemme on järjestetty. Tämän vuoksi myös eronneiden vihkiminen hyväksyttiin – ei sen tähden, että sitä olisi pidetty ideaalina toimintatapana.
Saman sukupuolen avioliiton ja eronneiden vihkimisen samat arvot
Argumentit samaa sukupuolta olevien avioliittojen puolesta ovat korostaneet toisenlaisia arvoja: yksilön valinnanvapautta, vapautta itsensä toteuttamiseen, oikeutta seksuaaliseen onnellisuuteen, vapaata rakkautta ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Avioliittoon sovellettuna ne alkavat muuttamaan sen luonnetta. Avioliiton perustaminen rakkaudelle tuntuu nykyisin luonnolliselta, mutta tae vakaalle perhe-elämälle se ei todellakaan ole.
Oikeuttaakseen itsensä saman sukupuolen avioliittojen kannattajien on pitänyt vähätellä perinteisen avioliiton arvoja ja rakennetta. Sukupuolijaon merkitys sekä biologinen vanhemmuus ei olekaan keskeistä. Myös molempien vanhempien, isän ja äidin tarpeellisuus lasten kasvatuksessa torjutaan. Pidetään jo lähtökohtana, etteivät lapset ylipäänsä tarvitse isää ja äitiä.
Nämä ovat kuitenkin asioita, jotka ovat olleet vuosisatojen ajan avioliiton perustekijöitä. Miesten ja naisten välisen siteen merkitys ei ole koskaan ollut vain irrallinen tekijä avioliiton sisällä. Jos leikkaat tuon sidoksen irti, niin muutkin asiat purkautuvat.
Saman sukupuolen avioliittojen taustalta löytyvät avioerokulttuurin ja eronneiden vihkimisen samansuuntaiset arvot. Ne kaikki lähestyvät avioliittoa ennen kaikkea yksilöiden vapauden, oikeuksien ja aikuisten seksuaalisten tarpeiden kautta. Niiden on vaikea hyväksyä mitään yhteiskunnan tai kirkon taholta asetettuja normeja.
Mutta vaikka nämä kaikki sisältävät yhteisiä arvoja, niin saman sukupuolen avioliiton edistämät ihanteet ovat vielä paljon radikaalimpia. Saman sukupuolen avioliitoissa nuo samat arvot ja oikeudet ylevöityvät ihanteellisiksi, joiden varaan avioliitto rakennetaan. Pride-paraatit voidaan nähdä karnevaaleina, joissa edistetään ja juhlitaan juuri näiden uusien arvojen ja ihanteiden voittokulkua.
Tulkaa kaikki -liikkeen pyrkimys: avioliitolle uudet arvot ja ihanteet?
Löytyykö siis avioliittokiistan ratkaisu eronneiden vihkimyksistä ? Ei löydy. Päinvastoin yksi samaa sukupuolta olevien avioliittojen tuomista vaaroista piilee juuri sinä, että ne tuovat avioerojen ja eronneiden vihkimisen keskeiset arvot ja avaintekijät yhä näkyvämmin avioliittoon. Näitä tietoisesti edistämällä halutaan luoda avioliitolle uusi arvopohja, julkinen merkitys, ihanteet ja seksuaalieettinen suunta. Tämä lienee tarkoituskin.
Tulkaa kaikki -liike on oikeassa siinä, että saman sukupuolen avioliitolla on kiinnekohta eronneiden vihkimyksiin. Se ei olisi kulttuurisesti edes mahdollinen, ellei avioerot ja eronneiden vihkiminen olisi avannut sille ovia yhteiskunnassa. Kirkollisten sateenkaarivihkimysten myötä Tulkaa kaikki -liike ilmeisesti haluaa laajentaa samat arvot ja ihanteet muuhunkin kirkon perhe- ja seksuaaliopetukseen.
On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kirkolla ei ole mitään eettistä velvollisuutta yhteiskuntaa tai sateenkaariliikettä kohtaan jäljitellä niiden avioliittokulttuuria. Kirkko – myös kansankirkko – palvelee parhaiten olemalla uskollinen omalle opetukselleen. Tilanteessa, jossa yhteiskunta on luopunut avioliiton kristillisestä arvopohjasta ja juhlii avioliiton uusia ihanteita, kirkon velvollisuus on kulkea vastavirtaan lasten ja perheiden vuoksi.
Ilkka Kurjenmäki
Johtava perheneuvoja
Oulu
Kirkon piirissä voisi joku tehdä tutkimuksen mitkä asiat ovat muuttuneet siitä asti, kun väki on alkanut kaikkoamaan. Samalla voisi joku toinen tutkia ovatko vapaat suunnat kasvaneet samassa tahdissa. Vai onko laidaton armo ja rakkaus vain poistanut tarpeen harjoittaa uskoa elämässä?
Laidaton armo. Puhutteleva ilmaisu. Tuo laita tuli vastaan Herodekselle, kun Johannes sanoi hänelle: ”Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa.” Sen jälkeen Herodiaan tytär toi lautasella Johanneksen pään äidilleen.
> Et käytännössä kykene ottamaan kantaa tähän evlut-kirkon pyrkimykseen laajentaa avioliittoa muuten kuin vetoamalla lähimmäisen rakkauteen.
Kuten jo aikaisemmin sanoin, on täysin järjetöntä etsiä Raamatusta kuvausta asiasta, jota Raamatun kirjoitusajankohtana ei tunnettu. Jotenkin nyt tuntuu, että sinä et pysty kuin jankkaamaan tätä. Jos Jumala haluaisi meidän elävän tuhansia vuosia vanhassa kulttuurissa, hänen ei olisi antanut hyvän luomistyönsä kehittää yhteiskuntaa.
Jos Lutheria on uskominen, avioliittolain muutos maallisen regimentin seurauksena on Jumalan säätämää. Avioliittolain muutos ilmentää Jumalan herruutta meidän elämässämme. Meille luterilaisille maallinen regimentti ei ole Jumalan vastustaja.
> Mutta se ei tarkoita sitä, että Jumalan asetus avioliitosta, jonka Jeesus yksiselitteisesti vahvistaa voitaisiin kumota rakkauden kaksoiskäskyllä.
Jos viittaat Jumalan asetuksella luomiskertomukseen, siinä luodaan ihminen eikä avioliittoa. Ihmisen luominen mieheksi ja naiseksi ei poissulje seksuaalivähemmistöjä. Hekin ovat miehiä ja naisia. *
(* jätän tässä tarkoituksella sukupuolivähemmistöt pois keskustelusta, jotta tämä ei rönsyä liian moneen suuntaan)
”Kuten jo aikaisemmin sanoin, on täysin järjetöntä etsiä Raamatusta kuvausta asiasta, jota Raamatun kirjoitusajankohtana ei tunnettu.”
-Sinä takerrut jatkuvasti tähän, ja esität sen perusteluna. Kuitenkin sanot että olisi ”mielenkiintoista tietää mitä Jeesus olisi vastannut kysymykseen samansukupuolisten avioliitosta”. Eli asia jää mielestäsi avoimeksi?
”Ihmisen luominen mieheksi ja naiseksi ei poissulje seksuaalivähemmistöjä. Hekin ovat miehiä ja naisia.”
-Kysyin sinulta aiemmin miksi Jeesus aloitti vastauksensa viittaamalla luomiseen, ja siihen että ihminen luotiin mieheksi ja naiseksi. Jos se ei (mielestäsi) mitenkään liity avioliittoon ja avioliiton olemukseen ja perusteisiin.
”Jos viittaat Jumalan asetuksella luomiskertomukseen, siinä luodaan ihminen eikä avioliittoa.”
-Anteeksi kommentointi kun osoitit tuon Kostille, mutta tässä kohden juuri toivoisin sen huomioimista miten eri tavalla avioliiton käsite ymmärretään.
Itse ajattelen ja uskon, että samalla kun Jumala loi ihmisen -miehen ja naisen- hän loi avioliiton. Erityisen yhteenliittymisen muodon näiden välille.
Kiitos Sari paljon, että osallistut kommentointiin.
Nieminen. Sitten voidaan pitää myös evlut-kirkon avioliittokäsitystä järjettömänä, kun se perustuu Jumalan asetukseen ja nimenomaan tähän. Raamatussa sanotaan: »Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Jumala siunasi heidät.» (1. Moos. 1:27–28.)
Mitä edellisellä on tekemistä sen kanssa, että tämän ajan maailma on kulttuurisesti erilainen kuin VT:n maailma. Tuskin tässä kukaan haluaa palata 1000-luvulle. Vetoat Lutheriin. Saamasi pitää.
”Ensinnäkin on katsottava, ketkä voivat solmia keskenään avioliiton. Ja päästäksemme sopivasti alkuun otamme 1. Moos. 1:27:n sanat: ”Jumala loi ihmisen, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.”Tämän sanan perusteella on varmaa, että Jumala jakoi ihmiset kahteen ryhmään. Pitää siis olla mies ja nainen. Ja tämä miellytti Jumalaa niin, että Hän itse nimittää sitä hyväksi luomisteoksi (1. Moos. 1:31). Sen vuoksi kuten Jumala on luonut itsekullekin oman ruumiin, niin sellaisena meidän se on pidettävä, eikä ole omassa vallassamme minun ruveta naiseksi tai sinun miehenpuoleksi, vaan niin kuin hän sinut ja minut loi, niin olemme: minä mies, sinä nainen. Ja tällaista hyvää luomistekoa Hän tahtoo kunnioitettavan ja pidettävän kenenkään halveksimatta hänen jumalallisena tekonaan, niin ettei mies halveksi naista eikä ilku eikä päinvastoin nainen miestä, vaan kukin pitää toisen hahmoa ja ruumista Jumalan hyvänä tekona, joka suuresti miellyttää Jumalaa itseään.
Riittäisikö tämä, ettei sitä enää tarvitse toistaa, että uskot sen.
”Jos viittaat Jumalan asetuksella luomiskertomukseen, siinä luodaan ihminen eikä avioliittoa.” Ei voi muuta sanoa kuin, ”O sancta simplicitas”
Ei luominen merkitse kenenkään ulossulkemista. Mutta meidän kaikkien osalta on otettava huomioon se reaalinen tosiasia, että me elämme syntiinlankeemuksen todellisuudessa. Vai kuka sen pystyy kiistämään? Kuten Daavid sanoo Ps51:7 ”Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt.”
> Eli asia jää mielestäsi avoimeksi?
Raamattu on kirjoitettu tuhansia vuosia sitten. Nyky-yhteiskunnassa on valtavasti asioita, joita Raamatun kirjoitusajankohdan ihmiset eivät tunteneet. Olisi mielestäni mieletöntä tehdä sellainen päätelmä, että kaikki, mistä Raamatussa ei erikseen mainita, on kiellettyä ja Jumalan tahdon vastaista. Tuskin kukaan meistä olettaa Jumalan haluavan meidän elävän paimentolaiselämää Lähi-Idässä.
Luterilaisen regimenttiopin mukaan Jumala hallitsee meitä tässä elämässä maallisen regimentin avulla. Maallinen regimentti edustaa Jumalan hyvää luomistahtoa. Luterilaisen ajattelutavan mukaan Jumala on vuonna 2017 tapahtuneen avioliittolain muutoksen taustalla. Miksi Jumala käyttäisi maallista regimenttiä asioihin, jotka ovat hänen tahtonsa vastaisia?
> Kysyin sinulta aiemmin miksi Jeesus aloitti vastauksensa viittaamalla luomiseen
Kysymys pitäisi esittää Jeesukselle. Toisaalta tilanteessa jossa fariseukset kysyivät Jeesukselta saako mies erota vaimostaan, on mielestäni loogista vastata tuolla tavalla. Jeesus selvästi koki avioliiton elinikäisenä suhteena.
Ehkä mielenkiintoisempaa olisi pohtia, mitä Jeesus vastaisi, jos nykypäivän fariseukset kysyisivät Jeesukselta, saako samaa sukupuolta olevan avioparin puolisot erota toisistaan. Ajattelen, että jos Jeesus vastustaa avioeroja, hän suhtautuisi eroon negatiivisesti. Ja koska Jeesuksella oli selvästi viisautta ja tunneälyä, hän todennäköisesti asettaisi sanansa siten, että Jumala on luonut ihmiselle kumppaniksi toisen ihmisen.
> Itse ajattelen ja uskon, että samalla kun Jumala loi ihmisen -miehen ja naisen- hän loi avioliiton.
En minä kiellä sinua sillä tavalla ajattelemasta tai uskomasta vaikka luomiskertomuksessa ei sitä suoraan sanota tuolla tavalla. Usko on henkilökohtainen asia ja kunnioitan tapaasi uskoa.
> Sitten voidaan pitää myös evlut-kirkon avioliittokäsitystä järjettömänä, kun se perustuu Jumalan asetukseen ja nimenomaan tähän.
Järjettömänä voidaan korkeintaan pitää sitä, että Raamatun tekstejä mallinnetaan hallinto- ja oikeustieteellisillä termeillä kuten asetus. Ikään kuin olisi taivasneuvosto, joka Jumalan esittelyssä antaisi asetuksia.
Kirkollisia avioliittoja on alettu solmia Euroopassa keskiajan loppupuolelle, joissain maissa kuten Englannissa vasta 1600-luvulla. Mielestäni ei ole mitenkään järjetöntä käyttää mainitsemaasi Raamatun tekstiä avioliitosta puhuttaessa kunhan muistetaan se, että avioliitto on Raamatussa yhteyskunnallinen instituutio, jonka kirkko valjasti omaan käyttöönsä toista tuhatta vuottaa Jeesuksen kuoleman jälkeen. Tässä mielessä mikä tahansa avioliittoteologia on päälleliimattua, koska kyse ei ole alunperin kristillisestä traditiosta.
> Itse ajattelen ja uskon, että samalla kun Jumala loi ihmisen -miehen ja naisen- hän loi avioliiton.
”En minä kiellä sinua sillä tavalla ajattelemasta tai uskomasta vaikka luomiskertomuksessa ei sitä suoraan sanota tuolla tavalla. Usko on henkilökohtainen asia ja kunnioitan tapaasi uskoa.”
-No, kiitos siitä. Olen helpottunut, jos tämä kantani ja perustelut on ainakin mennyt perille.
Mutta varsinaisesti perustan näkemykseni Jeesuksen tuossa vastauksessaan esittämään yhteenvetoon siitä mitä luomisessa tapahtui. Jumala loi ihmisen, mutta ei yhdeksi olennoksi, vaan kahdeksi toisiaan täydentäväksi.
Ja siinä samalla syntyi myös avioliitto.
”Toisaalta tilanteessa jossa fariseukset kysyivät Jeesukselta saako mies erota vaimostaan, on mielestäni loogista vastata tuolla tavalla. Jeesus selvästi koki avioliiton elinikäisenä suhteena.”
-Se on kuitenkin vielä sanottava, että en ihan saanut kiinni tuosta. Eli miksi Jeesus vastauksensa (koskien avioliittoa ja avioeroa) aluksi viittasi luomiseen (mieheksi ja naiseksi). Eli miten luominen liittyy avioliiton elinikäisyyteen.
Mielestäni asia on hyvin selitetty tässä linkissä, vaikket niitä luekaan 🙂
https://puolustajanpolku.fi/?id=108
”Vanhassa testamentissa, luomiskertomuksessa, Jumala asetti avioliiton ensimmäisen ihmisparin välille. Kyseessä ei ollut mielivaltainen säädös eikä instituutio ole tänäänkään vain jokin historiallinen jäänne, konservatiivisen perhemallin parhaiten säilynyt fossiili. Koko toimenpiteen idea on saattaa luomisessa erotetut puoliskot jälleen yhteen.”
Mutta, ehkäpä tästä ei tämän pitemmälle päästä. 🙂
> Olen helpottunut, jos tämä kantani ja perustelut on ainakin mennyt perille.
Täydellinen tai virheetön en ole, mutta keskimäärin ymmärrän kyllä lukemaani. Se, että ymmärrän jonkun kannan ja perustelut ei tarkoita sitä, että olisin samaa mieltä. Sanon tämän siksi, että joissain keskusteluissa olet esittänyt harmistuksesi siitä, että olen toista mieltä vaikka olet juuri aikaisemmin selittänyt minulle näkemyksesi.
Ja vaikka sanoinkin noin, uskon sinun kyllä ajattelevan ettei ymmärtäminen edellytä samanmielisyyttä. Ja haluan myös sanoa, ettei eriävän mielipiteen toteaminen tarkoita sitä, että vaatisin muita olemaan kanssani samaa mieltä. Otan kantaa, mutta en käännytä. En edes usko, että ihmisiä voi käännyttää. Kääntyminen ei synny pakolla vaan edellyttää sen myöntämistä, että on ollut väärässä. Näin siis ainakin itseni kohdalla.
”joissain keskusteluissa olet esittänyt harmistuksesi siitä, että olen toista mieltä vaikka olet juuri aikaisemmin selittänyt minulle näkemyksesi.”
-Hmmm… Tuollaista en kyllä muista. Olet saattanut tulkita väärin. Toisen keskustelijan kirjoitusten tulkinta on tulkintaa, siinä missä Raamatunkin. Tai minkä tahansa tekstin.
Minusta eri mieltä oleminen on kiehtovaa ja koukuttavaa. Sen vuoksi olen aina lukenut eri tavalla ajattelevien kirjoittamia kirjoja ja julkaisuja. Ateistien, eri uskontojen edustajien ja kävin mm. vegaanimessuilla ihan uteliaisuudesta.
”Ja vaikka sanoinkin noin, uskon sinun kyllä ajattelevan ettei ymmärtäminen edellytä samanmielisyyttä.”
-Ei tietenkään. Olen sanonut että ymmärrän sinänsä ajatuksen siitä että avioliitto rakentuu rakkaudelle ja rakkauden oikeudelle. Itse vain uskon että sen varsinainen perusta on asetettu luomisessa.
Hyvä jos ainakin sinä ymmärrät tämän.
Mutta juuri koska mielestäni avioliitto perustuu luomiselle, kuin myös eroamiskielto, kysyin: ”Eli miten (mieheksi ja naiseksi) luominen (sinun näkemyksesi mukaan) liittyy avioliiton elinikäisyyteen.”
Koska en aivan ymmärtänyt vastausta.
> Eli miten (mieheksi ja naiseksi) luominen (sinun näkemyksesi mukaan) liittyy avioliiton elinikäisyyteen.
Vastaan ensin mihin se mielestäni EI liity. Mielestäni se ei liity lasten saamiseen. Perustelen tätä sillä, että ihanne avioliiton elinikäisyydestä ei pääty siihen kun lapset ovat täysi-ikäisiä, muuttaneet pois kotoa ja perustaneet mahdolliset omat perheensä. Kirkko ei myöskään opeta, että avioliitolta ei odotetan elinikäisyyttä, jos vihitään lisääntymisiän merkittävästi ylittäneitä pareja.
Ajattelen, että ihanne avioliiton elinikäisyydestä liittyy kultaiseen sääntöön. Raamatun ja aikalaisten avioliittokäsitys on hyvin yhdyntäkeskeinen. Raamatussa ei erota yhteisymmärryksessä ilman kolmansia osapuolia vaan Raamatussa kivitetään jos mies pettää vaimoaan yhtymällä toiseen naiseen. Tämänkaltainen pettäminen on yksi suurimmista loukkauksista, mitä ihminen voi toiselle tehdä. Enkä tarkoita mitään sääntökirjan vikalistaa vaan sitä, miltä tämä pettäminen tuntuu toisesta. Aika harva asia tuntuu yhtä pahalta.
Aikakauden heteronormatiivisessa kulttuurissa on itsestäänselvää, että tällainen elinikäinen parisuhde mielletään Jumalan luoman miehen ja naisen väliseksi. En näe kuitenkaan mitään eroa, miksi samanlainen elinikäisen suhteen ihanne ei soveltuisi täsmälleen samoilla perusteilla myös samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon. Se, että Raamatun kirjoittaja ei tällaisia suhteuta tuntenut, ei ole mielestäni pätevä syy poissulkemiselle.
”Ajattelen, että ihanne avioliiton elinikäisyydestä liittyy kultaiseen sääntöön.”
-Mutta ei liity luomiseen.
> Mutta ei liity luomiseen.
Luomiskertomuksessa Jumala kokeilee ihmiselle kumppaniksi eri eläimiä, mutta ei löydä sopivaa. Lopulta Jumala luo ihmiselle kumppaniksi toisen ihmisen.
Luomiskertomuksen Aatami ja Eeva ovat mies ja nainen. Mielestäni ihan loogista, koska enemmistö parisuhteista on miehen ja naisen muodostamia parisuhteita. Kun jotain esimerkkitapausta käytetään mallintamaan koko ihmiskuntaa, meidän täytyy hyväksyä se, että esimerkkitapaus ei milloinkaan vastaa täydellisesti jokaista reaalielämän tilannetta.
Ajattelen, että Jumala on luonut myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ja luonut heille yhtä lailla kumppaniksi toisen ihmisen. Mielestäni avioliiton elinikäisyys kunnioittaa myös tätä luomistyötä ja Jumalan tahtoa, ettei kukaan jäisi yksin.
”Ajattelen, että Jumala on luonut myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ja luonut heille yhtä lailla kumppaniksi toisen ihmisen.”
-Tästä olen samaa mieltä. Siis kuten olen sanonut, uskon, että Jumala on luonut aivan erityisen rakkauden lajin kahden miehen ja kahden naisen välille.
Mutta avioliitosta (vastatessaan siihen ja avioeroon liittyvään kysymykseen) Jeesus sanoo näin:
Ettekö ole lukeneet, että Luoja alun perin teki ihmisen mieheksi ja naiseksi?» Ja hän jatkoi: »Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi.»
Eli Jeesus kuvaa tuossa avioliiton, ja tuo esiin sen perustan. Ja uskallan sanoa, että tämä tulkinta on täysin johdonmukainen. Aadam ja Eeva eivät olleet esimerkkipariskunta, vaan ensimmäinen aviopari. He olivat naimisissa ja Eeva luotiin Aadamille vaimoksi.
”Mielestäni avioliiton elinikäisyys kunnioittaa myös tätä luomistyötä ja Jumalan tahtoa, ettei kukaan jäisi yksin.”
-Uskon myös, että Jumala vihaa kaikenlaista hylkäämistä ja toisen yksin jättämistä. Mutta itse katson, että avioliiton elinikäisyys perustuu juuri sille, että mies ja nainen ovat Jumalan luoman ihmisyyden kaksi toisiaan täydentävää puolta.
Siis näin (muotoiltu antamassani linkissä): ”Elävää ihmistä ei voi leikata kahtia aiheuttamatta vakavia vaurioita. Koska avioliitto synnyttää uuden ihmisolennon, se on purkamaton. Avioero loukkaa syvästi myös Jumalaa, koska se surmaa hänen kuvansa halkaisemalla sen jälleen kahtia.”
Luomisessa ihminen jaettiin kahdeksi erilaiseksi puoliskoksi, avioliitto tuo nämä puoliskot yhteen. Siinä avioliiton erityismerkitys, ja syy miksi miehen ja naisen välinen liitto on elinikäinen. Yhdeksi lihaksi tuleminen, eli seksuaalinen suhde liittää heidät peruuttamattomasti yhteen.
Mutta ehkä tämä riittää tästä. Tässä kohdin ajatuksemme eroavat.
Edellä on erotettu luominen ja rakkaus avioliiton perusteluina. Luterilaisen teologian mukaan ne kuuluvat yhteen.
Ensinnäkin avioliiton, kuten kaikkien maallisten todellisuuksien, tehtävä on luterilaisen käsityksen mukaan edistää rakkautta. Avioliitto/perhe, valtio ja muut niin sanotut luomisjärjestykset eivät ole sillä tavalla staattisia, ettei niitä voisi ja tulisi arvioida lähimmäisenrakkauden valossa.
Toiseksi juuri luomisessa jokaiseen ihmiseen asetettiin kyky asettua – kultaisen säännön mukaisesti -lähimmäisen asemaan ja arvioida, mikä on lähimmäiselle parhaaksi ja siis toteuttaa rakkautta. Tämä kyky ei hävinnyt syntiinlankeemuksessa. Pikemmin tahto siihen hävisi.
Luterilaisittain avioliiton laajentaminen samaa sukupuolta olevien välille siis seisoo tai kaatuu sen mukaan, toteuttaako se lähimmäisenrakkautta vai ei.
> Aadam ja Eeva eivät olleet esimerkkipariskunta
Kyllä ovat. Jos me Raamatun tekstien perusteella tietäisimme, että he olivat valkoihoisia, voisimme teologisesti pätevästi ja Raamatulle uskollisesti esittää väitteen, että tummaihoiset ihmiset ovat avioliittoon kelpaamattomia.
Jos me käytämme yhden parin, Aatamin ja Eevan, avioliittoa mallina koko ihmiskunnalle, joudumme aina vetämään rajan siihen, kuinka samanlaisia avioparien tarvitsee olla tämän esimerkkinä toimivan avioparin kanssa.
Oletan että sinä et aseta avioliitolle vaatimukseksi ihonväriä, silmien väriä tai kansalaisuutta, mutta sen sijaan asetat sille vaatimuksen avioparin sukupuolille. Sinä olet silloin valinnut, mitkä Aatamin ja Eevan ominaisuudet ovat mielestäsi avioliiton kannalta merkittäviä ja mitkä eivät ole.
Ei siinä ole mitään pahaa. Pointtini on se, että asettamalla kriteerit eri tavalla, samasta luomiskertomuksesta voidaan johtaa erilaisia avioliiton määritelmiä.
Ei samaa sukupuolta olevien parien liiton hyväksyminen tarkoita naisen ja miehen avioliiton hylkäämistä. Ne ovat olleet elämän todellisuus oikeastaan kautta aikojen, vaikka kulttuurisesti ja uskonnollisesti toisia on yritetty enemmän tai vähemmän väkivalloin torjua tai kitkeä pois. Ne kaikki ovat osa Jumalan luomistyötä ja kuuluvat myös Jumalan siunauksen piiriin.
Niin, Rovasti Toivo Loikkanen. Onhan noita ”spn-liittoja” ollut kautta historian. Kuitenkaan ei nyt tule äkkiä mieleen, että heitä olisi Kristuksen kirkossa vihitty aikaisemmin. Toisaalta Jumalan asetus avioliitosta on ollut evlut-kirkossa tarpeeksi selvä ainakin tähän asti.
> Kuitenkaan ei nyt tule äkkiä mieleen, että heitä olisi Kristuksen kirkossa vihitty aikaisemmin.
Se, että jotain ei ole tehty aikaisemmin, on ehkä paskin perustelu minkään asian vastustamiselle. Sillä periaatteella mikään asia ei koskaan muuttuisi.
Kyllä minä saan vetää muijaani turpaan, koska en ole koskaan ennenkään ollut vetämättä.
Olen Nieminen ko. asian perustellut mielestäni kyllin selvästi. Evlut-kirkko voi muuttaa kantaansa mikäli haluaa, kun vain perustelee asian teologisesti, eikä pelkästään vedoten rakkauteen, yleiseen mielipiteeseen ja yhteiskunnan avioliittolakiin, jota evlut-kirkko ei ole velvollinen noudattamaan. Vaan miksi vihitään vastoin kirkolliskokouksen päätöstä? Ehkä rovasti Toivo Loikkasella on siihen selitys?
Mikko Nieminen,
Uskon, että pystyt kommentoimaan asiallisemmin.
Rovasti Toivo Loikkanen on valitettavasti lähtenyt edistämään vierasta oppia kirkon perinteisen opetuksen rinnalle.
> Uskon, että pystyt kommentoimaan asiallisemmin.
Niin metsä vastaa
> Evlut-kirkko voi muuttaa kantaansa mikäli haluaa, kun vain perustelee…
Ymmärtääkseni sinä et ole asemassa, jossa voisit asettaa ehtoja tai rajoitteita kirkon kannanmuodostukselle.
Ymmärtääkseni sinä et ole asemassa..
Olet ymmärtänyt oikein. Kommentointi on kuitenkin sallittua.
Nieminen. Miksi metsä vastaa noinkin mauttomasti? En ole väittänytkään olevani päättävässä asemassa millään tavalla. Ymmärtääkseni olemme samassa asemassa. Joten tasan käyvät onnen lahjat. Evlut-kirkon jäsenenä nähdäkseni minulla on, jos ei muuta niin kommentointioikeus. Ja lisäksi Jumalan sanan lukemisoikeus. Jos käy niin, että Jumalan sana ja evlut-kirkon intentio näyttävät olevan ristiriidassa keskenään, niin mitä tehdään? Pitääkö hiljaa vain hyväksyä vallitseva olotila. Tässä tapauksessa Jumalan sanan asetus avioliitosta on se mikä yksin pysyy. And that´s it! Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.
Sinä totesit omassa kommentissasi, että ev-lut. kirkko saa tehdä päätöksiä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä vain perustellen asiaa teologisesti. Minä totesin, että kirkon päätöksenteossa ei ole tuollaista ehtoa. Minä en pidä keskustelusta, jota käydään valheellisin argumentein.
Ymmärtääkseni tässä on ristiriidassa ev-lut. kirkon intentio ja sinun raamatuntulkintasi. Jos kysyt mitä tällaisessa tilanteessa tehdään, vastaan sinulle että kirkko toimii oman ymmärryksensä mukaisesti ja sinä voit tehdä siitä omat johtopäätöksesi.
Mielipiteistäsi ei tule minulle totuuksia vaikka hokisit niitä kuinka monta kertaa tahansa, puhuisit vieraita kieliä ja julistaisit aamenta vaikka koko maailmankaikkeuden nimeen. Tosin en koe myöskään mitään tarvetta estää sinua ajattelemasta tavallasi. Tarkoitukseni ei ole käännyttää tai alistaa ketään uskomaan minun tavallani. Koen uskon henkilökohtaiseksi asiaksi, en vallankäytön välineeksi.
Kuitenkin on niin, että avioliiton siunaaminen sitoo papin kirkon avioliittokäsitykseen, jonka pohjalta käytäntöjä ohjaavat kirkkokäsikirjat on kirkolliskokouksessa aikanaan hyväksytty.” Päätöksen muuttaminen vaatii kirkolliskokouksessa kolmen neljäsosan määräenemmistön. Tämä on sujuvasti ohitettu. Sitten annetaan myös ymmärtää, että muutokselle ovat hyvät teologiset perusteet. Mutta ratkaisu on mahdollinen vain kestävillä teologisilla perusteilla. Niitä ei löydy.
Siihen ei vain nyt riitä lähimmäisen rakkaus tasa-arvo, yleinen mielipide, eronneiden vihkiminen, eikä avioliittolaki. Spn-liitoille ei löydy mitään muita perusteita. Mistä teologiset perusteet sitten pitää etsiä. Sieltä mistä ne on aikaisemminkin etsitty. ”Taivasneuvostosta”, mistä sanasta et ilmeisesti pidä, eikä moni muukaan sen vastustaja. Ja kuten Ilkka Kurjenmäki bloginsa lopussa toteaa: ”Kirkolla ei ole mitään eettistä velvollisuutta yhteiskuntaa tai sateenkaariliikettä kohtaan jäljitellä niiden avioliittokulttuuria.”
Nieminen. Unohdin mainita yhden pätevän oikeuden ja myös aseman, millä olen liitetty Kristuksen kirkkoon, joka on perustettu heti VT:n alussa. Tuon oikeuden ja aseman on antanut minulle Kristus itse liittämällä minut uskon kautta ristinkantajien osallisuuteen.
> Päätöksen muuttaminen vaatii kirkolliskokouksessa kolmen neljäsosan määräenemmistön. Tämä on sujuvasti ohitettu.
Tästä olen samaa mieltä. Oma käsitykseni on se, että kirkolliskokous on miltei kymmenen vuoden keskustelun jälkeen epäonnistunut löytämään kompromissia asiassa. Päättäjien epäonnistuttua kenttä on ottanut asian omiin käsiinsä. Kirkolliskokous joutuu katsomaan tässä itseään peiliin.
> Mutta ratkaisu on mahdollinen vain kestävillä teologisilla perusteilla. Niitä ei löydy.
Tästä olen eri mieltä. Ratkaisu ei vaadi kestäviä teologisia perusteluja. Kuten itsekin sanot, ratkaisu vaatii 3/4 määräenemmistön. Toki olen itsekin sitä mieltä, että asialla olisi hyvä olla teologiset perustelut.
Mielestäni olet myös väärässä siinä ettei kestäviä teologia löydy. Todennäköisesti ei löydy sellaisia kestäviä teologisia perusteluja, jotka sinä olisit valmis hyväksymään, mutta se ei ole kirkon päätöksenteon kriteeri. Muut pohjoismaiset luterilaiset kirkot ovat jo vastaavan päätöksen tehneet, joten mitenkään mahdoton tämä päätös ei ole Suomessakaan ja käytännön tasolla parit vihitään kirkossa jo nyt. Siinä mielessä kirkolliskokouksen hallinnollinen päätös ei asiaa muuttaisi.
Ota huomioon, että kirkollinen kenttä on tässä asiassa vomakkaasti jakautunut. Mitä luulet, mikä kirkolliskokouksessa on se syy, että enemmistöä tälle ”laajennetulle” päätökselle ei ole löytynyt. He haluavat pitäytyä siinä avioliittokäsityksessä, jolle on samat teologiset perusteet kuin minullakin. Itselläni on tiedossa viranhaltijoita, joita on vaiennettu, kun he ovat uskaltaneet puolustaa juuri sitä samaa kuin mitä olen kommenteissani tuonut ilmi. Inkerin kirkkolla on selvä kanta tässä asiassa. Pohjoismaiset kirkot ovat tiensä valinneet ilman pitäviä teologisia perusteita. Toisin sanoen he ovat antaneet periksi.
> Mitä luulet, mikä kirkolliskokouksessa on se syy, että enemmistöä tälle ”laajennetulle” päätökselle ei ole löytynyt.
Kirkolliskokouksessa päätös vaatii 3/4 enemmistön. Toisin sanoen 1/4 vähemmistö voi pitää kirkolliskokousta panttivankinaan ja estää päätöksen tekemisen loputtomiin.
Seurauksena tästä on se, että seurakunnat ja hiippakunnat ovat kävelleet kirkolliskokousen ylitse ja ottaneet ohjat omiin käsiinsä. Kaikissa järjestelmissä päätöksentekijät, eli tässä tapauksessa kirkolliskokous, menettää asemansa jos se ei kykene tekemään organisaation vaatimia päätöksiä. Kirkolliskokouksen rooliksi jää esittää, että keisarilla olisi vaatteet ja että kirkko ei vihkisi samaa sukupuolta olevia pareja. Me kaikki tiedämme, että todellisuus on toisenlainen.
Siinä olet täysin oikeassa, että osa papeista eri seura- ja hiippakunnista ovat ottaneet ohjat omiin käsiinsä ja vastoin kirkkolakia. Sinä katsot asiaa siten, että kirkon oppia voi tässä asiassa muuttaa vastoin Jumalan asetusta, ( josta sanasta sinä et pidä), mutta joka pysyy huolimatta voimassa vastoin ajatteluasi ja vaikka sen kaikki ohittaisivat. Se on yksiselitteisesti muuttomaton asia pidetään siitä siten tai ei.
Toivo Loikkanen edellä toteaa, ”ettei samaa sukupuolta olevien parien liiton hyväksyminen tarkoita naisen ja miehen avioliiton hylkäämistä. Ne ovat olleet elämän todellisuus oikeastaan kautta aikojen….” Niin mitkä ne ovat olleet elämän todellisuus? Sekö, että avioliittoon on kristillisessä kirkossa kautta aikojan vihitty myös spn-pareja? Näin asia ei tietenkään ole ja tuskin Loikkanen tätä tarkoittaa? Syntiinlankeemus on se elämän todellisuus, joka kaikkien ihmisten elämän on vääristänyt avioliittoa myöden.
Jankuti, jankuti, jankuti…
Kiitos samoin… 🙂
Kiitos Ilkka Kurjenmäelle hyvästä blogista!
”On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kirkolla ei ole mitään eettistä velvollisuutta yhteiskuntaa tai sateenkaariliikettä kohtaan jäljitellä niiden avioliittokulttuuria. Kirkko – myös kansankirkko – palvelee parhaiten olemalla uskollinen omalle opetukselleen. Tilanteessa, jossa yhteiskunta on luopunut avioliiton kristillisestä arvopohjasta ja juhlii avioliiton uusia ihanteita, kirkon velvollisuus on kulkea vastavirtaan lasten ja perheiden vuoksi.”
Juuri näin.
Kun lakeja ja säädöksiä laaditaan, valmistelussa pitäisi olla mukana ”porsaanreikien” taitava etsijä. Avioliittoa säätelevissä jutuissa ei ole siis mainintaa sukupuolista, siksi sitä voidaan pitää neutraanina, vaikka kaikki sen tietävät, että asia oli silloin niin selkeä, ettei tullut mieleen sitä kirjata.
Lauri,
eikös kaikille ole selvää, että papit, jotka ovat vihkineet samaa sukupuolta olevat parit, ovat syyllistyneet laittomuuteen?
Mikko: Suomen lain mukaan papit ovat oikeutettuja toimimaan vihkijöinä. Suomen laki sallii samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioitua keskenään. Minkälaista laittomuutta nyt näet tässä asiassa?
Eikö yleisellä tasolla lakeja säädettäessä pitäisi valmistelussa olettaa viranomaisista ja vallankäyttäjistä aina pahin mahdollinen. Kun lainsäätäjästä oletetaan pahinta, niin silloin lainsäädäntöön ei päästetä myöskään välineitä, joita voitaisiin pahimmassa tapauksessa hyödyntää. ( Youtube /Ivan Puopolo ”Arvot liikaa ristiriidassa.”)
Kosti: Sinä ja minä äänestämme vapaissa vaaleissa ketkä asioistamme tulevaisuudessa päättävät. Se on demokratian ydin.
Aina äänestystulos ei näytä sellaiselta, mitä itse haluaisi. Mutta sekin kuuluu demokratiaan.
Jos ajattelet, että ” yleisellä tasolla lakeja säädettäessä pitäisi valmistelussa olettaa viranomaisista ja vallankäyttäjistä aina pahin mahdollinen”, niin silloin olet kyllä äänestänyt minun mielestäni aika kummallisesti. Minä puolestani yritän aina äänestää kaikissa mahdollisissa vaaleissa niitä henkilöitä, joista voisin aina olettaa mitä parhainta mahdollista.
Kirkko ei ole valtio.
Mikko: Kirkko tai jokin uskonto ei tosiaankaan täällä meillä ole valtio, eikä mikään uskontokunta päätä meillä valtiollisista asioista. Toisin kuin esim. Afghanistanissa. Ollaan onnellisia tästä asiain tilasta.
Siis kaikille niille, jotka kirjoittivat niitä pykäliä.
Tässä pieni lista niistä maista, joissa näitä pykäliä on kirjoitettu: Samaa sukupuolta olevien avioliitot ovat laillistaneet Alankomaat, Andorra, Argentiina, Australia, Belgia, Brasilia, Chile, Costa Rica, Ecuador, Espanja, Etelä-Afrikka, Irlanti, Islanti, Itävalta, Kanada, Kolumbia, Kuuba, Luxemburg, Malta, Meksiko, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Taiwan, Tanska (mukaan luettuina Grönlanti ja Färsaaret), Taiwan, Uruguay, Uusi-Seelanti, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. Sen lisäksi sen ovat laillistaneet Britannian kruununalusmaat Mansaari, Guernsey ja Jersey sekä useat Britannian merentakaisiin alueisiin kuuluvat alueet. Israel hyväksyy muualla solmitut samaa sukupuolta olevien avioliitot, vaikka siellä itsessään tällainen vihkiytyminen ei ole mahdollista.[2] Alankomaihin kuuluvat Aruba, Curaçao ja Sint Maarten hyväksyvät Alankomaissa solmitut samaa sukupuolta olevien avioliitot.
Ne henkilöt, jotka eivät hyväksy samaa sukupuolta olevien avioliittoa voivat tietysti hakeutua niihin maihin, joissa se ei ole mahdollista. Onhan teillä kosolti valinnanvaraa. Mutta jos haluatte esiintyä julkisesti kristittyinä, niin voi tulla tukalat paikat.
”Mutta jos haluatte esiintyä julkisesti kristittyinä, niin voi tulla tukalat paikat”
Uhkaus?
Mitä on tulossa? Millaiset tukalat?
Seija, ”Suomen laki sallii samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioitua keskenään.”
Mitä evl.fi siihen vastaa?
”Saako pappi vihkiä samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon? Kirkon voimassa olevan käytännön mukaan ei saa. – Vain siviilivihkiminen on mahdollinen.”
Mitä lainsäädäntöön tulee, niin kaikki me tiedämme, että niissä voi olla Laurin mainisemia ”porsaanreikiä”, joita sitten voidaan käyttää hyväksi. Kun lainsäädäntöä tehdään, siihen ei pitäisi siis päästää välineitä, joita voidaan pahimassa tapauksessa hyödyntää. Ei tässä äänestämisestä ole kyse, vaan lakien laadinnasta ja niiden tulkinnasta.
Seuraava on hyvä esimerkki lain tulkinnasta
Kirkkolaki ja kirkkojärjestys – kirkon lainsäädännölliset normit – eivät sano vihittävien sukupuolesta mitään. Kirkkojärjestyksen 2 luvun 18 §:ssä määrätään vain, että vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä ja kirkon jäseniä. Kirkkokäsikirjassa, jonka mukaisesti kirkolliset toimitukset täytyy kirkkolain 4 luvun 2 § mukaisesti suorittaa, sukupuoli löytyy lähinnä ilmaisuista ”morsian” ja ”sulhanen”.
Kaikki sen tietävät mitä sanoilla ”morsian” ja ”sulhanen” tarkoitetaan. Naista ja miestä.
Seija, mainitset pitkän listan, jotka ovat ovat laillistaneet samaa sukupuolta olevien avioliitot. Entä sitten. Yhdenkään kyseessä olevan maan päätökset eivät kumoa Raamatun totuutta ja Jumalan asetusta avioliitosta, joka yksin on kristillinen. Israel näköjään suurinpiirtein vielä tietää, missä on avioliiton perusta. Ilmeisesti Seijan mielestä ”Siperia” 🙂 meitä kutsuu, mikäli haluamme ”esiintyä julkisesti kristittynä” ja voi tulla tukalat paikat. Kukapa sen tietää kenelle tukalat paikat tulee mikäli on tullakseen ja koska?
Kenenkähän suulla Seija mahdat puhua – itsesi vai sen -, joka suuhusi sanat laittaa? Jumala ei sanaansa muuta, vaikka koko maailma kääntyy Häntä vastaan ja viimeisenä Vapahtaja on seisova multien päällä.
Kari: Joissakin muslimienemmistöisissä maissa avoimesti kristinuskoa tunnustavia ihmisiä on vainottu, jopa surmattu. Ihme, jos et ole lukenut uutisia tästä.
Seija: Hyvä tarkennus kommenttiini, juuri näin. Kiitos!
Tuossa Seijan pienessä lauseessa kerrotaan se mihin suuntaan kirkkoa ollaan viemässä.
Pekka: En ihan ymmärrä kommenttiasi.
Jos katsot niiden valtioiden listaa, joissa samaa sukupuolta olevien avioliitot on hyväksytty, niin ne edustavat enimmältään länsimaisia demokratioita. Jos taas katsot niiden valtioiden listaa, jotka eivät ole hyväksyneet samaa sukupuolta olevien avioliittoa, löydät enimmäkseen joko maita, joissa pääuskonnoista on islam tai sitten diktatuureja.