Voiko Kotimaa 24.ssä keskustella myös maahanmuutosta, ja sen tuomista kulttuurellisistä haasteista kuin mahdollisuuksista

Näin voi huomata aiemman uskomisen mallin pysyvyyttä tilanteessa kun kyse ei ole valmiiksi työllistyvän asiasta. Tästähän kirjoitetaan myös poliittisessa tarkoitushuomaamisessa. Lisäksi saa muistaa että kieltämmehän ei ole pakko oppia kursseista huolimatta. Toki useat oppivat ja sehän voi olla tarkoitusmukaisuuskysymys asiointia varten.

Niin, mikä olisi alkuperäistä suomalaista asutusta mihin maahanmuuttoa voisi verrata.

Asiaa tunnen heikosti mutta blogi liittyy asiaan kantasuomalainen sanan huomaamisessa.

Kukapa tarkkaan tietäisi tarkasti, mutta saamelaiset lienevät Norjan rannikkoa pitkin tulleiden ja Suomen pohjoisosissa kohdanneiden idästä tulleiden heimojen jälkeläisiä ja näin varmasti vanhinta Suomessa ollutta kansaa. Tähän pitää tietysti huomioida Ihmiset Ruotsin itärannikkoa pitkin tulleina. Tässä silloisena asiana rajassa on tietysti katsottava vesistöä.

Etelässä muutto jo 600.taa luvulta eteenpäin lienee suuntautunut Laatokan ympäristöstä hiljakselleen kohti nykyistä Suomen aluetta jolloin hämäläiset, varsinaissuomalaiset ja karjalaiset tulivat asujaimistoksi. Tästä eteenpäin sai myös savolaisten heimo paikkansa.

Täältä myös lähdettiin useampaa reittiä kohti pohjoista jäiden sulattua mikä tarkoitti veneen käyttöä liikkumisessa tarpeiden liikuttamista varten.

Riistamaat olivat tuolloin hyvässä käytössä joten ravinto oli myös huomattava asia. Jossain vaiheessa Ruotsi myös tuki muuttoa antamalla verovapautta. Länsisuomeen olisiko tultu hyvin Ahvenanmaan kautta kuin myös etelän rannikkoa seuraten Karjalan suunnasta.

Edellinen sattuu alkuosalta n. 600·1000.at vuosien kulkuun aina 1500·luvulle.

Savonlinna oli aikanaan tärkeä hanke ja Kuningas lähetti tänne myös miehiä puolustamaan ryöstelijöiltä joita idästä ja kaakosta saattoi ilmestyä.

Tästä muuten kirjoitti Ihminen näissä blogeissakin missä Hän arveli sukunsa miehiä olleen väärällä asialla. Ymmärtääkseni eivät olleet, vaan olivat katsomassa Savossa järjestyksen asiaa, ja samalla huolimassa aktiivisesta asutuspolitiikasta turvaamalla asujaimiston työtä maansa kanssa. Kuningashan antoi varsin vapaat kädet katsoa itselleen sopivasti maata, kuin myös verovapautta alkuun pääsemiseen.

Kun veikata pitäisi niin Saamelaiset olisivat vanhinta pysyvää asutusta harjoittaneet huomioiden eläinten vuosikierron jolloin kuljettiin eläinten mukana. Varmasti myös maamme etelä rannikko on varhain ollut asuttua kuin alue Torniosta alas, kuin ylöspäin, tämä siis luonnosta katsoen.

Tämä oli nyt keskustelun avaus kantasuomalainen sanasta, joten tulkaa mukaan. Kiitos jo edeltäpäin.

Kantasuomalainen sana hyvin saa tulla katsotuksi maahanmuuttoa koskien paremmin mistä asiasta Ruotsista voisi katsoa yhtä mallia.

Suomen asiasta sukupolvien jatkumossa en tiedä mutta 1970.tä luvulla Ruotsiin tulleiden maahanmuuttajien lasten lapset taitavat olla kantaruotsalaisia.

  1. Kirjoittamassani on hengellinen katsomisen piste mikä haluaa huomata sukupolvien ketjussa sen lyhyen hetken aina silloisessa tradition jatkumossa katsoa arvostavasti saamaamme elämänlahjaa tämän suurenmoisen maanpiirin asujaimistona lapsina, vanhempina, sukulaisina toisillemme, ja muistamisena haudoille käynneillä.

    Asioiden oikeaan arvoarvostukseen laittaminen ei pitäisi olla vaikeaa mutta haastetta näyttää kyllin löytyvän esimerkiksi vanhempiemme vanhuuden katsomisessa.

  2. Perinnöllisyyden, arkeologian ja kielitieteen tutkijat pitivät aikoinaan kokousta Suomen asuttamisen esihistoriasta. Eivät päätyneet sen täsmällisempään tulokseen kuin: ’täällä on aina elänyt kaikenlaista väkeä.’ Näin kertoi muistaakseni Matti Kuusi jossakin artikkelissaan. Kielet, esinekulttuuri ja ihmiset vaeltelevat omia reittejään toisistaan piittaamatta.

  3. Euroopan historia on aika lyhyt ja kansojen synty Euroopassa jountuu paljolti Roomanvaltakunnan hajoamisesta, kun kansat alkoivat vaeltamaan ”slaavit” (orjat) hakivat uusia asuinsijoja. Kansakuntien rajat asettuivat usein ylitsepääsemättömien vuorien ja jokien rajaamina. On tavallaan merkillistä, että Kristinuskon leviäminen ja Rooman valtakauden murentuminen avasi kansoille ja kieliryhmille tien kehittyä ns. kansallisvaltioiksi väkivaltaisten sotien ja erillaisten kuningaskuntien ja pienten heimojen yhteen liittymisien kautta… Euroopan kansoilla on isossa kuvassa lyhyt historia ja hyvin tutkittu… Suomi on erityinen maa ja kansalla on erityinen kieli, mutta valtiona olemme vielä kapaloissa.

    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kansallisvaltio

  4. Otsikon kysymykseen näyttää.tulevan kielteinen vastaus. Keskustelu ei ainakaan nyt ota kunnolla alkaakseen. Ovatkohan maahanmuutto ja maastamuutto kuitenkin niin luonnollisia asioita, että niiden haasteista ja mahdollisuuksista on vaikea lausua mitään uutta? Aina on tultu ja lähdetty.

Väisänen Pekka
Väisänen Pekka
Soossi ja joltisen pyöriät perunat. Olen nuoruudessa hiukan soittanut ja lukenut.