Voi ihan hyvinkin olla. Ja monet ovatkin. Mutta tällaiset kristityt eivät tunne Jumalaa.
Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä:
19 Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä. 20 Jos joku sanoo rakastavansa Jumalaa mutta vihaa veljeään, hän valehtelee. Sillä se, joka ei rakasta veljeään, jonka on nähnyt, ei voi rakastaa Jumalaa, jota ei ole nähnyt. 21 Tämän käskyn me olemmekin häneltä saaneet: joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös veljeään.
Jokaisessa ihmisessä näet Kristuksen kasvot. Jokaisessa kärsivässä lähimmäisessä näet Kristuksen kärsimyksen. Lyötkö Kristusta kasvoihin?
Kimmo kirjoittaa: ”Jokaisessa ihmisessä näet Kristuksen kasvot. Jokaisessa kärsivässä lähimmäisessä näet Kristuksen kärsimyksen. Lyötkö Kristusta kasvoihin?
Tätä Kimmon suoraviivaista hyvääkin ajatusta täytyy tietysti problematisoida. Sen voi aloittaa vaikka Pietarin kirjeen sanalla: ”Kenenkään teistä ei tule kärsiä murhamiehenä tai varkaana tai pahantekijänä tai toisten petkuttajana.”( 1 Piet 4:15).
Valtiovallan tehtävä on joskus lyödä murhamiestä kasvoihin ja kun se näin tekee, se toteuttaa Jumalan tahtoa.
Totta tämäkin. Esivalta ei turhaan miekkaa kanna.
Kimmo Jaatilan ajatukset olivat ihan OK. Minä sanoisin asian maallisemmin; Sivistynyt ihminen ei ole rasisti.
Sitä en ymmärrä, että miksi Sami Paajanen halusi problematisoida Kimmon hyvää ajatusta ja sekoittaa siihen murhamiehen. Se on selvää, että valtiovalta kohtelee murhamiestä rikollisena ja ”lyö tätä kasvoihin”.
Leo Tihinen, pointtini on juuri siinä, että ei kaikki kärsimys ole Kristuksen kärsimystä, eikä kaikissa kärsimyksissä nähdä Kristuksen kärsimystä.
Sami: Sinäkö osaat tehdä tuon erottelun? Wow! Jeesus kyllä auttoi kaikkia kärsiviä, mm. sikäläisiin etnisiin vähemmistöihin kuuluvia.
Olisiko jotain mihin kristitty ei kykenisi ? Jokaisen kristityn on hyvä pitää mielessään, että kuka tahansa uskova kykenee lankeamaan mihin tahansa. Kristityt eivät ole siinä suhteessa yhtään muita parempia.
Langennutkin kristitty voi yhä olla aivan aito kristitty. Monesti paljon aidompikin.
Lankeemuksen jälkeen saa tehdä parannuksen.
Viittaako muuten ’muukalainen’ kohdassa ”Älä vääristä muukalaisen äläkä orvon oikeutta – -” tuntemattomaan vai laajemmin toiseen kansaan kuuluvaan?
Jori, kyllä tuo vanhan testamentin lainus kohdistuu Israelin ulkopuolisiin kansoihin.
Vanhassa testamentissa ei ollut kansallisvaltioita ja etniset muodostelmat olivat usein pieniä heimoja ja kaupunkeja. Muukalaisella tarkoitettiin ylipäänsä vierasta ihmistä, ei-paikkakuntalaista. Sellaisena se siirtyi Uuteen testamenttiinkin, jossa esim mtt 25:ssä se usein käännetään ’kodittomaksi’.
Useimmiten Raamatussa muukalaisuutta katsotaan muukalaisen itsensä silmin. Vanhan testamentin patriarkat olivat muukalaisia vieraalla maalla, mistä tulee typologinen yhteys Uuteen testamenttiin. Tarkoittaa siis sitä, että kristitytkin ovat aina jonkin sortin muukalaisia maailmassa, johon he eivät kuulu. Sitä he usein olivat alkukirkon aikaan konkreettisestikin. Kauppiaita, kulkijoita, maanpakolaisia ja siirtolaisia. Jeesuskin oli pakolainen, eikä hänellä ollut pysyvää asuntoa. Evankeliumien kertomus Jeesuksesta on road movie.
Väkisinkin oikeus vääristyy, kun tässä toisten tekstejä luemme usein rivien välistä
Sorry. Sami Paajanen. Luin huonosti sen mitä Kimmon tekstinosaa kommentoit, joten siksi en käsittänyt. Nyt käsitän.
Leo Tihinen, asia kunnossa.
Kimmo: Kiitos blogista.
Ole hyvä Seija 🙂
Entä kun kirjoittaa kirjan juutalaisista ja heidän valheistaan, onko rrasisti ja tunteeko Jumalan?
Onko Jumalan asialla, kun kerran toisensa jälkeen kirjoittaa sellaisen miehen hairahduksesta, joka on ollut kuolleena yli 470 vuotta?
Martti
Oli kysymys sen miehen hairahduksesta, joka on ollut kuolleena jo yli 470 vuotta ja kirjoitti kirjan juutalaisista ja heidän vaiheistaan – siis oliko hän rasisti?
http://www.luterilainen.net/vihasiko-luther-juutalaisia/
Enempää en ala Ari Pasasen kanssa keskustelemaan.
Oliko 500 vuotta sitten rasismia siinä mielessä kuin sen nyt ymmärrämme? Imperialismikin oli vasta muotoutumassa. Luther kirjoitti ymmärtääkseni kiukkuisimmatkin tekstinsä teologina. Juutalaisilla hän ei siis tarkoittanut kansallisuutta vaan uskontoa.
Juutalaisista ja heidän valheistaan oli tietenkin tökeröä tekstiä. Ja se oli sitä jo omana aikanaankin. Se ei ollut vain osa ajalleen tyypillistä kovaa sanailua, vaan teksti, josta Lutherin työtoveritkin sanoutuivat irti.
Mutta varsinainen kysymys, oliko Luther rasisti, on vähän anakronistinen. Rotuoppeja ei siihen aikaan vielä ollut ja ne tuskin olisivat Lutheria kiinnostaneet tai innostaneetkaan. Hän ei suhtautunut juutalaisiin edes kansana saati rotuna. Hän käsitteli sitä uskontona, jota edustivat hänelle rabbit, joiden kanssa hän käy kiivasta kirjeenvaihtoa. Vihanpito oli nimittäin molemminpuolista.
Ärtymys ja viha ovat tunteita ja asenteita, joita ei saa haudattua edes 500 vuodessa. Enemmän kuin keskiajan ihmisiä meidän tulisi katsoa peiliin ja pohtia, mistä oma kyltymätön vihamme kumpuaa. Luther on siirtynyt jo Jumalansa eteen vastaamaan sanoistaan ja teoistaan. Kuinka on meidän laitamme?
Voiko kristitty tehdä syntiä? Eikö otsikon kysymyksen voisi asettaa noinkin? Rasismin voimme helposti tulkita muiden synniksi, mutta entä omat asenteemme kaikkia muita kohtaan. Helposti lyömme muukalaisiin leimoja ja sitten odotamme heiltä, sen mukaista käytöstä. Joten tuskin, tuo asenne on kaukana kenestäkään meistä. Eiköhän se ole olennainen osa, sitä syntistä luontoamme.
Näkeehän tuon jo näissä kommenteissamme. Luemme bloginen rivien väistä muka jotain outoa ja saamme sieltä aiheen hyökätä, kirjoittajan kimppuun. Eli asenteemme muihin on luonnostaan jo rasistinen.
Näin on Pekka. Syntiä ei voi ulkoistaa. Tällä blogilla saarnaan samalla itsellenikin.
Kimmo,
Jokainen ihminen on yhtä arvokas Jumalalle ja hän haluaa, että kaikki ihmiset kaikkialla pelastuisivat.
Ihminen palvelee tämän maailman ruhtinasta tai Jeesusta. Jompi kumpi on jokaisessa ”asumassa”. Jomman kumman kuva, kasvot, jokaisessa tulee esille. Paholainen esiintyy valkeuden enkelinäkin ja Kristus omissaan ei heijastu sen vielä kuolemattoman lihan takaa.
Kuitenkaan kumpaakaan totuutta ei voi kätkeä tai esittää, koska niistä elämä otaa selvän.
Jeesus näkee jokaisen hengellisesti kuolleen ja kateuteen asti haluaa herättää kuolleen hengen eloon ja muuttaa asumaan ihmiseen ja olla todistuksena ihmisessä, heijastaa omaa kuvaansa uskovassa.
Mielestäni se, että ”kaikissa ihmisissä on Kristuksen kuva” on uskovan säälin tunne kurjintakin jumalatonta kohtaan. Mielestäni Kristus meissä uskovissa kaipaa saada yhteys ihmiseen, jossa Jeesus ei asu.
Kyllä. En minäkään muuta niin hartaasti toivo kuin että jokainen ihminen voisi uskoa Jeesukseen.