Voiko protestantti olla jonkun puolesta?

KotimaaPro_logo_Ohje

Vuosi vaihtuu ja elämä menee eteenpäin, niin myös media. Kotimaa avaa uuden sivuston, joka tottelee nimeä Kotimaa Pro. Sana Pro viittaa paitsi ammattilaisuuteen, myös jonkun puolesta olemiseen ja protestanttiin. Kotimaa Pro on protestanttisen kirkon väen työkalu (foorumi) kirkon puolesta.

Kuinka paljon suomalainen perusluterilainen mieltää itsenä protestantiksi – uskonpuhdistuksen eli reformaation perilliseksii? Luulen, että joillekin on jopa yllätys tulla leimatuksi protestantiksi.

Luterilaisina kuulumme suureen protestanttiseen perheeseen, samaan jengiin mm. anglikaanien, adventistien ja baptistien sekä presbyteerien kanssa. Halusimme tai emme.

Alkakoon uusi  vuosi ajatuksella, että olen jonkun puolesta – enkä välttämättä erityisesti ketään vastaan, en ainakaan kiukunkiilto silmissä.

2014 on kirkon puolesta olemisen vuosi.

– – –

Miten Kotimaa24 ja Kotimaa Pro eroavat toistaan?

Kotimaa24 on ilmainen uutispalvelu, jota tekevät yhdessä isot seurakunnat, kirkon tiedotuskeskus ja Kotimaa. K24 jatkaa kuten tähänkin asti.

Kotimaa Pro on Kotimaa-lehden tekemä maksullinen sivusto, jonne on pääsy kaikilla Kotimaan seurakuntatilaajilla sekä myös yksityistilaajilla pientä lisämaksua (20 euroa) vastaan.

Kotimaa24 on nopea ja notkea uutispalvelu, joka keskittyy jatkossa monipuoliseen sähkeuutismaiseen toimintaan. Kotimaa Pro puolestaan poimii uutisvirrasta asioita ja ilmiöitä, jotka kirkon väen mielestä kaipaavat syventämistä ja taustoittamista.

Ja koska Kotimaa Pron lukijat ja käyttäjät ovat maksaneet palvelusta, he odottavat sen vuoksi vastineeksi monipuolista ja yksityiskohtaista tietoa ja vastauksia erilaisiin seurakuntatyössä ja -hallinnossa ilmeneviin pulmakysymyksiin. Periaatekysymyksiä unohtamatta. – Ai niin, Pro tarjoaa myös bloggausmahdollisuuden kaikille sivuston käyttäjille.

Kotimaa + Kotimaa Pro + Kotimaa24 muodostavat vahvan kokonaisuuden, joka kertoo kirkon ja seurakuntien elämästä olennaisen.

Kotimaa Pro avautuu 2.1. – Sivustolle päivittyy jatkuvasti uusia juttuja. Aluksi teemaosastojen pohjalla on valikoima Kotimaassa ja Suolassa aiemmin julkaistuja artikkelita. Niiden päälle alkaa rakentua ajankohtainen ja hyödyllinen palvelu.  Lisäksi Pron kautta pääsee käsiksi mm. Kotimaan näököislehteen. – Kotimaa Pro on jatkuvasti kehittyvä ja kasvava sivusto. Tutustu Kotimaa  Prohon

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Työntekijöiden koulutuksesta säästäminen on helppoa, mutta lyhytnäköistä politiikkaa. Osaaminen rapistuu, jos sitä ei päivitetä eikä kehitetä. Koulutus on tullut myös entistä kalliimmaksi, koska sen järjestäjätkin tiedostavat osaamisensa ja osaavat hinnoitella. Seurakunnissa on alettu hyödyntää yksityisen sektorin koulutuspalveluja, joissa usein on tarjolla pehmeitä paketteja kovilla hinnoilla. Kirkon koulutuksen puolella ollaan vielä kohtuuhinnoissa, vaikka taso on varsin hyvä.
    Jotta kustannukset pysyisivät kohtuullisina, olisi syytä tarjota koulutusta lähialueilla eikä keskittää kaikkea eteläiseen Suomeen. Koko maan alueelle verkottuneet ammattikorkeakoulut ovat vielä paljolti hyödyntämätön voimavara kirkon työntekijöiden täydennykskoulutuksessa.

  2. Näin voisimme säilyttää kirkon vihkimisen mikä poikkeaisi kirkollisesta vihkimisestä jättämällä pois sen ensimmäisen osan ja huolimalla edelleen sen kirkollisen substanssin asiasta hoitaa asia kasuaalina kirkkotilassa.

    Kirkon vihkimisen asia saisi toki säilyttää entisen parin tapaamisen asian yksityiskohdissa. Tällöinhän useinmiten pappi kysyy millasta tilaisuutta Olette ajatelleet.

    • Rippikoulu on tosi mainio tilaisuus hoitaa avioliitto-opetusta. Mikään muu aikakausi ei tulevan avioliiton, tai parisuhteen kannalta ole merkityksellisempi, kuin rippikoulussa saatu hyvä opetus siitä miten avioliitto hoidetaan ilman suuria pettymyksiä.

      Nimittäin tuossa vaiheessa moni nuori vasta haaveilee seurustelusta. Joten juuri silloin ja siksi heillä on mitä suurin kiinnostus seurustelua koskevaan opetukseen.
      Rippikoulussa ei ole tarve puhua avioliitosta. Se ei ole nuorten mielissä, eikä sitä sinne tarvitse ryhtyä tyrkkimään. Ei siellä ole tilaa asioille, jotka ovat kaukana kaukana mahdollisessa tulevaisuudessa.

      Rippikouluikäinen elää tässä ja nyt. Eikä hän mieti kenet noista kavereista valitsen aviopuolisokseni. Tuskin sellainen juolahtaa heidän mieleensä, vaikka näin voi joskus käydä, että siitä omasta rippikouluryhmästä se puoliso löytyi.

      Ihan se rippikouluaika ei vielä ihan ole se optimaalinen aika opettaa avioliiton hienouksia.
      Se tulee vasta seuraavan vuoden keväällä. Silloin pojat yleensä herää asiaan ja seurusteluopetus tulee myös heille ajankohtaiseksi.

      Seurustelu on yksi vuorovaikutuksen muoto ja nyt on vuorovaikutustaitojen oppimisen aika. Niitä taitoja jo seurustelun aloittamisessa kaivataan. Ennen kuin alkaa seurustelun on hyvä tietää sekin miten sen osaa lopettaa, jos suhde ei toimikkaan. Seurustelun vuorovaikutustaidot on periaatteessa samat taidot, joita avioliiton vastuulliseen hoitamiseen tarvitaan. Joten avioliitto sanan tilalle vain sana #seurustelu” ja samat opit menee nuorten tajuntaan.

      Rippikoulun jälkeinen aika, jossa isoskoulutus on parhaimmillaan, on vuorovaikutustaitojen opetuksen kulta-aikaa. Sen jälkeen seuraava tilanne monen kohdalla on vasta ensimmäisen avioeron jälkeen ja uuden suhteen alussa. Vakituisen parisuhteen solmittuaan on parit sellaisessa huumassa, etteivät kaipaa opetusta. Joten kyllä se rippikoulu on ihan ainoa paikka, jossa ”avioliitto”-opetusta kannattaa antaa.

Olli Seppälä
Olli Seppälä
Kirjoittaja Kotimaa Oy:n palveluksessa. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat mm. kulttuuri, linnut, kellot.