Sakari Lintunen käsitteli äskettäin blogissaan maailmanloppua. Kiehtova aihe, joka on kiinnostanut ihmisiä ainoastaan niin kauan kuin ihmisiä on ollut olemassa. Keskustelun tiimellyksessä sivuttiin ydinaseita. Blogisti oli sitä mieltä, että ne on tehty ainoastaan tappamaan, kun taas minä olin sitä mieltä, että ne ovat toimineet menestyksekkäästi rauhantekijänä.
Totuus lienee jossain välimaastossa, kuten aina. Ydinaseet tietenkin valjastettiin saavuttamaan mahdollisimman suurta tuhoa, jos niitä joudutaan käyttämään. Niitä ei ole kuitenkaan käytetty kuin kaksi kertaa, Hiroshimassa ja Nagasakissa. Sen jälkeen ydinaseita on valmistettu moninkertainen määrä, mutta niitä ei ole käytetty sotatoimissa kertaakaan. Nämä kaksi kertaa riittivät näyttämään suurvalloille, mitä niiden käyttämisestä seuraa. Kun suurvaltojen välillä leijuu tasavertainen uhka kollektiivisesta itsemurhasta, kukaan ei tee ensimmäistä liikettä. On kuin olisimme kehittäneet shakista tunnetun pattitilanteen, joka on kaikille ainoastaan hyväksi.
Ydinaseet tekivät lopun suurvaltojen välisistä sotatoimista. Sodankäynti on ollut sen jälkeen kylmää tai kuten nykyaikana, kybersotaa. Isoista sodista on tullut ydinaseiden myötä kannattamatonta. Tämä on osaltaan luonut tilanteen, jossa todistamme maailman rauhallisinta ajanjaksoa. Siinä missä varhaisimmissa maatalousyhteiskunnissa inhimillinen väkivalta aiheutti jopa 15 prosenttia kuolemantapauksista ja 1900-luvulla 5 prosenttia, nykyisin se on vastuussa ainoastaan yhdestä prosentista kuolemantapauksia.
Vanhanaikaiset sodat eivät ole enää houkuttelevia, kiitos niinkin ristiriitaisen keksinnön kuin ydinaseen. Miltähän maailma näyttäisi, jos sitä ei olisi keksitty? Olisimmeko ehtineet käymään jo ehkä kolmannen ja neljännen maailmansodan?
Jaa a, tulisko siis maailmasta ”rauhallisempi” jos kaikkien halukkaiden annettaisiin rakentaa ydinpommi?
Ainakin maailmasta tulisi rauhallisempi, jos jokainen väkivallanteko heijastuisi saman tien tekijää kohtaan samanlaisena kuin alkuperäinen teko. Jos nakkikioskilla vetäisi kanssajonottajaa nekkuun ja oma nekku murtuisi samalla hetkellä, nakkikioskeilla olisi aika vähän kahinaa edes viikonloppuisin aamuyöstä.
Massatuhoaseita ei tietenkään soisi kenelle tahansa, ja se saattaakin osoittautua jossain tulevaisuudessa haasteeksi, mikäli tietyt ryhmittymät saavat sellaisen haltuunsa tai pystyvät rakentamaan sellaisen.
Entäpä kun nakkikioski räyhääjällä olisi pelote että hän voisi räjäyttää koko kioskin jonoineen ilmaan kun häneen käydään käsiksi, niin eikö siinä voisi lyödä toisia nokkiin ilman pelkoa että kukaan puuttuu asiaan?
Vielä kun selvität, mitä tekemistä skenaariollasi on käsiteltävän aiheen kanssa, siihen voi vastata.
Helppoahan tuo on, siis kun ”pelätään” ydinasetta/muita aseita niin ei siinä aleta ”räyhäämään” kun yksi ydinasevaltio vaikkapa miehittään yhden ”rimin”.
Ydinaseita ei pysty käyttämään oikeuttamattomaan valtaussotaan sen enempää kuin muita suurvaltoja vastaan. Se ei ole hyväksyttyä.
Maailmassa vallitsee kauhun tasapaino. Ydinaseet (esim. ydinsukellusveneet) ovat niin kalliita, että niiden hinnalla olisi rokottanut kaikki maailman ihmiset moneen kertaan. Nyt köyhät maat ovat käytännössä rokottamattomia. Se voi johtaa suuriin ongelmiin. Kaikki rauha ei ole rauhaa sodasta.
Vaikka laajamittaisen ydinsodan pelko on toistaiseksi estänyt suurvaltoja aloittamasta kolmatta maailmansotaa, ei tämmöinen rauhantila taida lohduttaa pienimuotoisempien sotien jalkoihin jääviä esm. Syyrissa, Irakissa, Afganistanissa, Ukrainassa tai Georgiassa. Ja entä jos joku suurvallan johtaja menettää järkensä?
Ydinaseiden laukaisujärjestelmä ei taida olla minkään suurvallan johtajalla käytössä siten, että hän pystyisi itsenäisesti aloittamaan ydinsodan.
Antero: ”Ydinaseiden laukaisunappia ei taida olla käytössä suoraan kenelläkään suurvallan johtajalla niin, että hän pystyisi itsenäisesti aloittamaan ydinsodan.”
Onneksi ei ollut edes herra X-pressa Trumpilla.
”Ydinaseet– rauhan tuhon asialla”
Kaikki tapahtumat joita saamme päivittäin lukea
eri lööppien kautta todistaa siitä
ahdistuksesta, josta Raamattukin mainitsee.
On ollut tilanteita, joissa on ollut lähellä ydinohjuksìen laukaisu.
Ydinaseet ovat tähän päivään saakka olleet jarruna 3 maailmansodan aloittamiselle. Tilanne on tänäpäivänä muuttunut, kun ydinaseita alkaa olla monella vastuuttomalla maalla. Ydinaseiden runsas määrä vaikuttaa siihen, että välinpitämättömyyden kasvaessa, sota voi alkaa vahingossa, jota on vaikea pysäyttää.
Ydinaseita on maailmassa niin runsaasti, että maapallo voidaan tuhota moneen kertaan.
Onneksi meidän Herrallamme on viimeinen sana
sanottavana, ennenkuin kaikki tapahtuu.
Onneksi mitään ei tapahdu Jumalan sallimatta. Lohduttavaa meille uskoville on se, että Jeesus on tuleva toisenkerran tänne
hakemaan omansa täältä.
.
”Kaikki tapahtumat joita saamme päivittäin lukea eri lööppien kautta todistaa siitä ahdistuksesta, josta Raamattukin mainitsee.”
Koska ihmisten väkivaltaiset kuolemat ovat vähentyneet dramaattisesti vuosisatojen ja -kymmenien aikana, ahdistus on logiikkaa käyttäen siltä osin vähentynyt.
Miksi tietyn tyyppiset uskovat, kuten Erkko Järvinen, eivät aseta maailman tapahtumia perspektiiviin ja tarkastele niitä uskottavasti? Aina eletään pahinta ja ahdistavinta mahdollista aikaa, vaikka niin ei todellakaan ole esimerkiksi tällä hetkellä. Maailmassa ei ole koskaan ollut niin paljon hyvinvointia kuin tänään.
Järvinen: ”Onneksi meidän Herrallamme on viimeinen sana sanottavana, ennenkuin kaikki tapahtuu. Onneksi mitään ei tapahdu Jumalan sallimatta.”
Oletkos Erkko nyt ihan varma, että sen isä Jumalan täysipäisyyteen voi luottaa, onhan se pannut toimeen vedenpaisumuksenkin?
Jos se Jumala nyt tahtoisi pelkkää hyvää luoduilleen, niin miksi ihmeessä se on sallinut koko ydinaseiden keksimisen ja rakentamisen, tai yleensä minkäänsorttisten aseiden? Olisi pannut stopin asekehittelylle ja sallinut korkeintaan puunuijat, joilla kaikkein pöhköimmät voisivat pätkiä toisiaan kaaliin. Maailma olisi paljon rauhallisempi paikka.
Siinä kun palat ydinräjähdyksen jälkipoltossa hitaasti ja saatanallisen tuskallisesti elävältä ei sinua paljon tuskiesi keskellä lohduta, että rakastava Jumalan se tämän salli…
Kimmo Wallentin. Kimmo lue 1Moos.7:1-24. (Vedenpaisumus), josta selviää vastaus kysymykseesi ? Jumala antoi ihmiselle tehdä valinta ”hyvän ja pahan välille”, 1Moos 3:1-24. josta löydät vastauksen miksi ihminen alkoi kehittää aseita sotiakseen.
Kimmo: Esitit seuraavan vaihtoehdon Jumalalle: ”Olisi pannut stopin asekehitykselle ja sallinut korkeintaan puunuijat, joilla kaikkein pöhköimmät voisivat pätkiä toisiaan kaaliin. Maailma olisi paljon rauhallisempi paikka”. Ehdotuksesi tuo mieleen kuuluisan ”nuijasodan”. Olisiko maailma rauhallisempi paikka, pohdippa sitä.??
Erkko Järvinen, jos Raamattua on uskominen, maailmankaikkeuden ensimmäisen sotavälineen kehittäjä on Jumala. Siinä se pyöri Edenin portilla jumalallisten vartijoiden keskellä.
Ei ollut ollut ensimmäistäkään sotaa, mutta Jumala päätti silti keksiä miekan.
Antero Syrjänen. ”Miksi tietyntyyppiset uskovat kuten Antero Syrjänen eivät aseta maailman tapahtumia perspektiiviä ja tarkastele niitä uskottavasti”. Kyllä pahoinvointi
esiintyy monella tavoin. Coronavirus riehuu, rajoittaen monien elämää, perheväkivalta on päivittäistä uutisointia. Päivittäin saamme lukea onnettomuuksina nokkakolareista, jotka tapahtuu suoralla tienosuuksilla. Ruokajonot ovat pidentyneet.
Mitä tiedotusvälineitä sinä Antero luet, kun väität ”Maailmassa ei ole niinpaljon hyvinvointia kuin tänään”.???
Järvinen: ”Jumala antoi ihmiselle tehdä valinta ”hyvän ja pahan välille”
Siinäpä se Jumalan suurin moka olikin. Miksi ihmeessä se vapaa tahto piti ihmiselle antaa???
Kyllä kai nyt sentään kaikkivoipan ja kaikkitietävän kaikkivaltiaan olisi pitänyt tietää jo ihmistä luodessaan, että ihminen sen vapaan tahtonsa kanssa tulee taatusti sössimään koko homman. Ja niinhän siinä sitten kävikin.
Ihan piruuttaanko Jumala sen vapaan tahdon antoi? Omaa etuaanhhan siinä tietysti silloin jokainen ajattelee ensimmäiseksi ja siitähän ne rähinät syntyvät. Jumalan piti sitten yrittää epätoivoisesti vielä korjata oma mokansa tuhoamalla koko rakas luomakuntansa vedenpaiumuksiella. Ja sitten piti vielä lähettää oma poika tapettavaksi.
Ja kaikesta huolimatta sama meno Telluksella jatkuu aina vaan… Eikä kukaan ole oppinut mitään.
Järvinen: ” Ehdotuksesi tuo mieleen kuuluisan ”nuijasodan”. Olisiko maailma rauhallisempi paikka, pohdippa sitä.??”
Joo, pohdin ja tulin siihen tulokseen, että olisi pitänyt jättää puunuijatkin keksimättä ja mättää toisiaan päin näköä ihan vaan nyrkeillä ja painimalla. Ei olisi tullut niin pahaa jälkeä.
Järvinen: ”Mitä tiedotusvälineitä sinä Antero luet, kun väität ”Maailmassa ei ole niinpaljon hyvinvointia kuin tänään”.???”
Oletko todella sitä mieltä, että ennen ei ole ollut syrjäytymistä, köyhyyttä ja kerjäämällä leipänsä hankkimaan joutuneita ihmisiä? Jos olet, niin etpä taida tietää entisaikojen työläisten, mieleltään sairaiden, vanhusten ja torpparien köyhyydestä ja kurjuudesta mitään.
Mitä ihmisten väliseen solidaarisuuteen ja heikommista huolehtimiseen tulee, niin ennen “huolehdittiin” orvoista ja vanhuksista huutolaisina, mieleltään sairaista täysin luokattomissa hourulossa, joihin oli sijoitettuna jopa vanhuksia ja orpoja lapsia.
Se, että ei esim. leipäjonoja ollut, ei tarkoita sitä, etrteikö köyhyyttä eriarvoisuutta, syrjäytymistä ja kurjuutta olisi ollut. Se tarkoitttaa sitä, ettei ollut leivän ja ruoan jakelijoita, jotta sitä leipää olisi voitu jonottaa. Köyhyyttä ja kurjuutta oli ennen monin verroin enemmän kuin nykyään maailman onnellisimmassa maassa.
Eipä ollut ennen kehittynyttä, kaikille lähes ilmaista terveydenhoitoa, sosiaalihuoltoa, lastensuojelua, vanhusten hoidosta, harrastustoiminnasta ja virikkeellisyydestä puhumattakaan. Köyhille ja syrjäytyneille oli tarjolla vain kirkkokuri ja helvetin tulta ja tulikiveä, jos uskalsit olla uskomatta.
Mitä saasteisiin tulee, ennen kaupungit olivat varsinaisia avoviemäreitä ja saastaisia rotanpesiä ruttoinneen ja muine vakavine kulkutauteineen, joihin ei kaiken lisäksi tunnettu edes mitään parannuskeinoa tai lääkkeitä rokotuksista puhumattakkaan. Lääkkeeksi oli tarjolla vain pakkouskonto, joka julisti, että sairaudet ja tauteihin kuoleminen oli uskon puutteesta johtuva synnin palkka.
Sitä mukaa kun kristinuskon pakkosyöttö on loppunut on pohjoismaista tullut maailman parhaiten menestyvä ja onnellisin maailmankolkka. En väitä, että se johtuisi kristinuskon vaikutuksen hiipumisesta ja uskonnottomuuden lisääntymisestä, mutta väitän, ettei kristinuskolla, kuten ei millään muullakaan henkiolentojen palvonnalla ole mitään tekemistä pohjoismaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden kanssa – ei hyvää, enempää kuin huonoakaan vaikutusta.
Aika kummallista on se, että asiat ovat yleisesti ottaen nykyään paljon paremmalla tolalla sekularisoituvissa länsimaissa kuin kehitysmaissa, joissa kristinusko ja muut uskomukset ovat vielä kasvussa, suuressa suosiossa ja kirkot täynnä väkeä. Jos kristinuskolla olisi jokin vääryyksiltä, sodilta, köyhyydeltä, kurjuudelta ja sairauksilta varjeleva vaikutus, niin silloinhan asian pitäisi olla ihan päinvastoin.
Jotain kertoo asioiden paremmasta tolasta menneisiin aikoihin verrattuna sekin, että elinajanodote kasvaa (länsimmaissa) jtkuvasti ja kohta yhä suurempi osa ihmisista elää yli satavuotiaiksi.
Aika metkaa on myös se, että vielä 60- luvun alussa huumausaineiden käyttö ei ollut rikos vaan täysin sallittua, mutta homoseksuaalisuus oli kriminalisoitu. Nykyään taas huumeiden käyttö on kriminalisoitu eikä homous ole enää rikos tai sairaus. Kumpi mahtaa olla uskovaisten mielestä parempi?
Niin se aika muuttuu, tieto lisääntyy, kehitys kehittyy ja sivistys sivistyy – hiipuvasta uskosta huolimatta.
Kimmolta sen verran kattava luento nykyajan hyvinvoinnista versus historia, ettei siihen sen kummemmin lisättävää. Surullista, että tietynlainen uskonnollisuus sulkee silmät tältäkin todellisuudelta.
Antero S. Raamatun alkukertomuksia – mukaan luettuna kadotetun paratiisin porttia leimuava miekka kädessään vartioivat enkelit – ei pidetä eksakteina muinaishistorian esityksinä. kuin kovimmissa fundamentalistisissa porukoissa.
Kimmo W. Noinhan se on ollut köyhyyden kanssa. Mutta väitteesi, että esimoderni uskonto olisi ollut pelkkää pakkoa ja helvetillä pelottelua on demagoginen ja syvästi virheellinen. Protestoin sekä yhteiskuntahistorian että kirkko- ja teologianhistorian kannalta. Ilman kirkkoherroja Suomessa ei olisi ollut edes köyhäintaloja.
Kommenttini oli tarkoitettu lähinnä Järviselle hänen vihjailtuaan, että nykyään on huonommin kuin ennen. Järvinen voivottelee tämän päivän koronasta, liikenneonnettomuuksista, perheväkivallasta ja ruokajonoista.
Kaikkien noiden kohdalla ennen oli huonommin. Kulkutaudit olivat paljon vaarallisempia, jopa tuhkarokko, jonka lisäksi maailmalla riehui ruttoja, espanjantautia ym. ym, joihin ei ollut edes lääkitystä tai rokotteita. Kuolemaanjohtaneita liikenneonnettomuuksia oli vuonna 1972 1072 kpl ja loukkaantuneita 10481. Vuonna 2019 oli 220 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta ja 4002 loukkaantunutta. Perheväkivallan kukoistusaikaa oli 40 luku ja henkirikoksia tapahtui viime vuosisadan alkupuoliskolla moninkertainen määrä nykyisyyteen verrattuna. Ennen ei ruokajonoja ollut, koska ei ollut ruoan jakelijoita. köyhyyttä, kurjuutta ja nälkää kyllä oli.
No on onko Eevan hedelmänsyönti oikea muinaishistoriallinen esitys, ja jos ei ole, meneekö koko lankeemukselta pohja? Mitkä on VT:n sovellettavat kriteerit siihen milloin se kuva historiaa oikein ja milloin ei?
Minäkin olen usein ihmetellyt, millä logiikalla Raamatun tarinoita jaetaan vertauskuvallisiin ja eksakteihin tapahtumiin. Ainoa logiikka näyttäisi olevan, että jos se ei sovi olemassaolevaan narratiiviin tai sitä on muuten vaikea selittää, kyse on vertauskuvasta tai muusta ei niin eksaktista kerronnasta.
Niin, ehkä tuo logiikka (1Mo1-11) osalta menee siten, ettei Genesiksen esittämää näkemystä maailman historian alkuvaiheista enää voida sovittaa yhteen luonnontieteissä ja historian tutkimuksessa saavutettuihin tuloksiin. Kysymyksen fokus taitaa olla siinä, ovatko nuo Genesiksen alkuluvut historiallisia, vai ovatko ne israelilainen versio noista alkutapahtumista. Mikäli Eeden on pelkästään vertauskuvallinen ei-eksakti paikka, ja luvut (1Mo1-11) pelkästään historiattomia myyttikokoelmia, niin samalla tulee ohitetuksi noiden lukujen teologiset näkökulmat. Tosin ilman uskon näkökulmaa maailman synnystä israelilaisten jumala-usko olisi ollut uhattuna. Kysymys lienee siitä, ovatko he itse tuon selityksen maailman synnystä jotenkin järkeilleet, vai ilmeneekö tuossa hebrealaisessa alkutekstissä taustalla eksakti perimätieto.
Totean senverran tuosta kadotetusta paratiisista (1Gen3:24), että tekstin perusteella muinaisina aikoina Eeden aukeni itään. Hebrealaisen tekstin mukaan, ”ha-ḥe-reḇ wə-’êṯ hak-kə-ru-ḇîm, eṯ ’ê-ḏen lə-ḡan- miq-qe-.em way-yaš-kên….” ( Antti Laato toteaa Eedenin olleen ylänkö/vuori, mikäli oikein muistan. Ajatus tulee ilmi myös syyrialaisesta testistä)
Hebrean sana kohti itää /itäpuolella ”de-reḵ haq·qā·ḏî·māh” esiintyy myös (Hes40), jossa kuvataan Temppelin (tavallaan paratiisin kuva) rakentamista korkealle vuorelle. ”Sitten Hesekiel meni portille, jonka etupuoli oli itää kohden….(j.6)” Edelleen on nähtävissä Jerusalemin temppelin nykyisessä muurissa Kuninkaan portti, joka on suljettu ja avautuu myös itään. Kerran. Näinollen tuo Eedenistä aikoinaan johtanut kerubien liekehtivien ”la-haṭ” silmiä häikäisevien miekoin vartioitseman elämän puun tien suunta on luonnollisesti idästä Eedeniin. Muu johtopäätös on loogisesti ajateltuna melko epätodennnäköinen.
Profeetta Hesekiel kuvaa myös Herran kirkkauden lähtöä itäportin kautta luvussa (10:19) ja luvussa (43) Herran kirkkauden paluuta temppeliin nimenomaan idästä.
”Mies vei minut sitten portille, sille portille, joka aukeaa itään. Ja minä näin: – Idästä saapui Israelin Jumalan kirkkaus. – Sen ääni oli kuin suurten vesien pauhu, ja Herran kirkkaus sai maan hohtamaan.
Ja Herran kirkkaus meni temppeliin portista, joka on itää kohti. Henki nosti minut maasta ja vei minut sisempään esipihaan, ja minä näin, että Herran kirkkaus täytti temppelin (Hes43:1-2; 4-5).”
Vuonna 1541 ottomaanien sulttaani Suleiman käski muurata Kuninkaan / Kultaisen portin umpeen. Lisäksi hän perusti portin kohdalle esteeksi muslimihautausmaan, jottei juutalaisten Messias pääsisi kulkemaan portista.
Mitä tuohon Herran kirkkauteen ja valtaistumeen tulee, sitä Hesekiel kuvaa (1:26-28).
”Ja taivaanvahvuuden yläpuolella, joka oli niitten pään päällä, oli valtaistuimen muotoinen, näöltään kuin safiirikiveä. Ja valtaistuimen muotoisella istui hahmo, ihmisen näköinen, kohoten korkealle. (Tässä Hesekiel näkee vielä epäselvästi hahmon, joka ilmestyi aikanaan ajassa, jolla on kaikki valta).
Ja minä näin ikäänkuin hehkuvaa malmia, tulen näköistä, ( חַשְׁמַ֗ל, khash-mal, hebreassa harvinainen sana, joka lienee tarkoittavan hehkuvaa ”sähköistä värähtelevää keltaista metallia”) jota ympäröi kehä ylöspäin siitä, mikä näytti hänen lanteiltansa; ja alaspäin siitä, mikä näytti hänen lanteiltansa. Ja minä näin kuin tulen näköistä, ja sitä ympäröitsi hohde. Kuin kaari, joka on pilvessä sadepäivänä, niin oli näöltään sitä ympäröivä hohde. Senkaltainen oli katsoa Herran kirkkauden hahmo.”
Kuluttavan tulen pyhyys (Joh2) ja armo kuin kaari pilvessä Nooan päivinä.
Antero S. Raamatun tulkinnassa kirjaimellinen ja vertauskuvallinen tulkinta eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Mielivaltainen allegorisointi ei ole kumpaakaan. Sen vuoksi Raamattua luetaankin – tai pitäisi lukea – kokonaisuuksina ja erilaiset tekstilajit, tyylilliset ja retoriset sekä kulttuurihistorialliset seikat ja Raamatun kokonaisuus huomioon ottaen. Se, että paratiisiin vievää tietä vartioivat nyt serafit leimuavien miekkojen kanssa on väkevä kuvaus siitä, että Jumala on sulkenut meiltä tien paratiisiin kertakaikkisen peruuttamattomasti ja pelottavien yliluonnollisten enkeliolentojenkin avulla. Se, mitä joku pitää Raamatun mielivaltaisena ristiriitaisuutena ja pilkan aiheena on meille kristityille mielenkiintoinen tutkistelun kohde.
Tuskin juuri kukaan jotain kirjakokoelma sinänsä pilkkaa. Ironisenkin kritiikin kohteena on uskontojen tuosta kokoelmasta nostamat monet erilaiset
riemunkirjavat, ristiriitaiset ja epäloogiset tulkinnat.
Tuo sana ’leimuava’ kääntyy oikeasti ’ympärikääntyvä’. Mikä on ympärikääntyvä ’miekka’ joka välähtelee? Se on esim. lennonjohtotornin tai majakan ympärikääntyvä valokiila, joka yöllä leikkaa terävästi kuin miekka pimeyttä. Kun miettii tämän ’miekan’ sijoittumista paratiisiin kannatta tutkia juutalaisten rabbien kirjoja ja erityisesti Mooseksen Ilmestystä: Sillä viisaille rabbeille hyvin keskeinen oli oppi Taivaan vaunuista eli niin kutsuttu merkaba eli vaunumystiikka (merkaba = vaunut, hepr.). Merkaba-mystiikka eli ma’aseh merkavah on Mishnassa (hepr. kommentaario-kirjasto) Hesekielin kirjan ensimmäiselle luvulle annettu nimi; termiä käyttivät rabbit, jotka pyrkivät kuvaamaan saarnoja, selityksiä ja visioita, jotka liittyivät nk. Kunnian Valtaistuimeen ja Vaunuihin, jotka istuinta kantoivat, ja kaikkea jumalallista, mitä näihin käsitteisiin liittyi.
Tämä mystiikan laji tunnetaan myös Valtaistuinmystiikkana ja Palatsimystiikkana. Vaunuilla noustiin ylös taivaalliseen Palatsiin, jossa on Kunnian Valtaistuin, jolla ns. Vanhaikäinen istui. Mutta vaunuilla oli myös laskeuduttu maan päälle. Mooseksen Ilmestyskirjana tunnetun Vanhan testamentin erään ns. apogryfin mukaan Jumala laskeutui ko. vaunuilla jo ammoin Paratiisiin:
”Ja tuolla samalla hetkellä me kuulimme arkkienkeli Mikaelin puhaltavan torvellaan ja kutsuen enkeleitä ja sanoen: ’Näin sanoo Herra, Tulkaa kanssani paratiisiin ja kuulkaa tuomio, millä tuomitsen Aatamin.’ Ja kun Jumala ilmestyi paratiisiin kerubiensa vaunuilla enkelien kulkiessa hänen edellään ja laulaen ylistysvirsiä, kaikki paratiisin kasvit, sekä isänne puolelta että minun, puhkesivat kukkaan. Ja Jumalan valtaistuin asetettiin siihen, missä oli Elämän Puu.”
Jumalan valtaistuin näyttää siis liittyneen vaunuihin, ja Jumala Mooseksen Ilmestyksessä jäi istumaan valtaistuimelle elämän puun läheisyyteen. Jumala vierailee paratiisissa serafeineen tuomitakseen Aadamin ja Eevan heidän syntiensä tähden, ja kun hautaus on suoritettu, Jumala lentää vaunuillaan arkkienkeli Mikaelin kanssa takaisin taivaaseen.
Kosti V. Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että Raamatun alkukertomuksia ei pidä ymmärtää ajattomina ja vertauskuvallisina kertomuksina tai harrastaa mielikuvituksellisia ja mielivaltaisia allegorisointeja. Minusta on perusteltua pitää niitä muinaisen Israelin näkökulmana eikä asettaa niitä myöskään modernin muinaishistorian tutkimuksen tuloksia ja näkemyksiä vastaan. Silloinkin syyllistytään helposti mielikuvituksellisiin tulkintoihin. On myös hyväksyttävää myöntää, että emme ehkä koskaan pysty sovittamaan kaikkia palasia yhteen harmoniseksi kokonaisuudeksi.