Monet kristityt ovat innoissaan Trumpista, myös Suomessa. Mm. ahkerasti Yhdysvaltain presidentinvaaleja televisiossa kommentoinut kirkkohistorian dosentti Markku Ruotsila liputtaa avoimesti Trumpin puolesta. Ruotsila on teologisesti ja poliittisesti lähellä Yhdysvaltain suurinta ja poliittisesti vaikutusvaltaisinta kristittyjen ryhmää, valkoisia evankelikaalisia kristittyjä eli kristillistä oikeistoa, joista 75 prosenttia äänesti Trumpia presidentiksi. Edellisissä vaaleissa äänestysprosentti oli 81 prosenttia. Ne kuusi prosenttia, jotka saivat Trumpista tarpeekseen, saattoivat ratkaista pelin Bidenin eduksi vaa’ankieliosavaltioissa. Georgiassa tosin Trump sai 85 prosenttia kristityn oikeiston äänistä. Valkoisia evankelikaalisia kristittyjä on neljäsosa koko Yhdysvaltain äänestäjäkunnasta eli he ovat merkittävä poliittinen voimatekijä.
Trumpin patologinen narsistisuus, avoin seksistisyys, naisvihamielisyys, rasistisuus ja fasistisuus eivät estäneet evankelikaalisia äänestämästä häntä. Päinvastoin, he äänestivät häntä juuri niiden takia. He ovat kyllästyneitä “vasemmiston” syyllistäviin tasa-arvo- ja ihmisoikeusvaatimuksiin. He halusivat johtajan, joka pelkällä olemuksellaan murskaisi vasemmiston utopian tasa-arvoisesta ihanneyhteiskunnasta, poliittisen korrektiuden ja länsimaailmaa hallitsevan uusmoralismin.
Trump saa fundamentalisteilta välittömän anteeksiannon rasistisista ja naisvihamielisisistä puheista, koska niihin ei ole niinkään syypää Trump kuin jollain tavalla itse Saatana. Trump on kristilliselle oikeistolle Jumalan valitsema pelastaja vasemmistolaisesta moraalittomuudesta, joka teki mahdolliseksi heidän oman uskonsoturinsa, Mike Pencen, pääsyn Valkoiseen taloon. Trump oli heille kuin Vanhassa testamentissa mainittu Persian kuningas Kyyros, jota Jumala käytti vapauttaakseen juutalaiset Babylonin orjuudesta.
Trump oli hyödyllinen idiootti avaamalla fundamentalisteille oven Yhdysvaltain korkeimpaan hallintoon. Pencen lisäksi siellä on ulkoministeri Mike Pompeo, opetusministeri Betsy DeVos, asunto- ja urbaanin kehityksen ministeri Ben Carson, oikeusministeri William Barr, korkeimman oikeuden jäsenet Neil Gorsuch ja Brett Kavanaugh ja äskettäin Trumpin nimittämä Amy Coney Barrett (katolinen) sekä Trumpin uskonnollinen neuvonantaja, tv- ja radioevankelista Paula White, joka rukoili floridalaisessa kirkossa
In the name of Jesus, we command all satanic pregnancies to miscarry right now. We declare that anything that’s been conceived in satanic wombs, that it’ll miscarry. It will not be able to carry forth any plan of destruction, any plan of harm.
Paula White ei välttämättä puhu tässä kirjaimellisesti raskauksista vaan demonisoi ne, jotka hyökkäsivät presidentti Trumpia vastaan, mm. käydyssä virkarikosoikeudenkäynnissä.
Näiden edellä mainittujen tärkeiden pestien ohella ehkä vielä merkittävämpää on se, että Trump antoi kristilliselle oikeistolle veto ja nimitysoikeudet hallinnon avainasemiin, erityisesti liittovaltioiden tuomioistuimiin. Heitä on siellä jo merkittävä joukko.
Kristillisen oikeiston ideologisena taustavaikuttajana on fundamentalisti Tim LaHaye, amerikkalainen bestselleristi, jonka Left Behind -kirjasarjaa on myyty 65 miljoonaa kappaletta. Kirjoissa maailmanloppu on alkanut, tosiuskovaiset on tempaistu taivaaseen, mutta maan päällä riehuu antikristus, joka teurastaa surutta jäljelle jääneitä.
LaHayen kirjat ovat myrkyttäneet ja muokanneet evankelikaalisten kristittyjen mieliä jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Kirjat ovat täynnä väkivallan kuvausta, jossa uskottomia ihmisiä silvotaan ja tapetaan kuin kärpäsiä. LaHayen Jumala ja Jeesus ovat väkivaltaisia ja verenhimoisia despootteja, jotka eivät tunne minkäänlaista armoa vääräuskoisia tai ei-uskovaisia kohtaan.
LaHayen romaanit eivät ole Pencelle ja muille fundamentalisteille fiktiota vaan kristallipallo, josta he näkevät tulevat tapahtumat. Pence on koko julkisen uransa ajan ollut uskollinen kristillisen jihadismin ja amerikkalaisen militarismin kannattaja, abortin kriminalisoija, homojen vihaaja ja vaatinut jopa aviorikosta rangaistavaksi teoksi. Hän on ansioitunut myös apokalyptisessa sokkitaloudessa. Kun Katrina-hurrikaani iski New Orleansiin, Pence oli vaikutusvaltaisen ja vahvasti ideologisen republikaanivaikuttajien ydinryhmän, Republican Study Committeen, puheenjohtaja. Toimittaja ja kirjailija Naomi Klein toteaa:
Pencen johtamana ryhmä toi esiin listan ’ideoita vapaiden markkinoiden puolesta vastauksena Katriina-hurrikaaniin ja korkeisiin bensiinin hintoihin’, jossa oli 32 menettelytapaa suoraan tuhokapitalismin pelikirjasta. (”Get Ready for the First Shocks of Trump’s Disaster Capitalism”.)
Presidentti George W. Bush julkisti välittömästi Pencen komitean toimenpideohjelman myrskyn halvaannuttaman New Orleansin työvoimastandardien murentamiseksi ja julkisen sektorin yksityistämiseksi. Klein kutsui tätä sokkitalouden käsikirjan mukaiseksi ”totaaliseksi sodaksi”, jossa katastrofin heikentämän kaupungin onnetonta tilaa käytettiin hyväksi voittojen realisoimiseksi yksityisten suuromistajien taskuun. Klein toteaa sokkitalouden olevan Trumpin hallinnon keskeinen ideologia. Markkinoiden sääntelyn vähentäminen, totaalinen sota radikaalia islamilaista terroria vastaan, ilmastotieteen halveksunta ja fossiilisten polttoaineiden käytön voimakas lisääminen tulevat aiheuttamaan erilaisten kriisien ja sokkien tsunamin. Kun Trump on hörhöillyt julkisuudessa julistaen epämääräistä ”Make America Great Again” -höttöä, niin Pence ja kumppanit puolestaan ovat voineet keskittyä kulisseissa toteuttamaan oman ideologiansa mukaista Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikkaa.
Valkoinen fundamentalistinen kristillisyys on valkoista nationalismia ja rasismia. Fundamentalistit sanovat ei sosiaaliturvalle ilman työvelvoitteita. Heille sosialismi on vastoin Jeesuksen opetuksia. He irrottavat etiikan uskosta. Evankeliumilla ei ole heille mitään tekemistä ihmisoikeuksien, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden tai luonnon- ja eläintensuojelun kanssa. Heille ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolesta taisteleminen on epäilyttävää. Se on syntiinlankeemuksen ja ihmisen pahuuden vuoksi mahdotonta. Siinä ihminen asettuu asemaan, joka uskonnoissa on varattu ainoastaan Jumalalle. Kun politiikka pyrkii pelastamaan ihmisen, siitä tulee epäjumalanpalvelusta. Yhteiskunnan rakenteet eivät fundamentalistien mielestä poista ihmisten taipumusta pahaan. He eivät ymmärrä, että juuri ihmisen pahuuden tähden meidän on luotava yhteiskuntaan rakenteet, jotka suojelevat heikoimmassa asemassa olevia.
Trump oli Troijan hevonen näille uskonkiihkoilijoille, jotka ovat jo pitkään kaivanneet Yhdysvaltoihin kristillistä teokratiaa, uskontoon perustuvaa yhteiskuntamuotoa. Fundamentalistit pelkäävät islamilaista teokratiaa, kun samaan aikaan he itse ovat rakentamassa Yhdysvaltoihin vastaavaa kristillistä versiota, jossa politiikkaa toteutetaan ja yhteiskuntaa rakennetaan fundamentalistisen kristillisyyden pohjalta.
Fundamentalistien pääsy Valkoiseen taloon ja yhdysvaltain hallintoon oli merkkipaalu uskonnollisen oikeiston vallankaappauksessa ja Yhdysvaltain viemisessä kohti yhteiskuntaa, jossa vallitsee Jumalan ohjaama ”raamatullinen kapitalismi” ja ”raamatulliset” arvot. Näitä ovat abortin kieltäminen, perinteisen perheen suojeleminen, 10 käskyn muuttaminen maalliseksi laiksi, epäuskoisten murskaaminen, erityisesti muslimien, koululaisten indoktrinoiminen raamatullisella opetuksella, seksuaalisten suhteiden rajoittaminen vain miehen ja naisen väliseen avioliittoon.
Fundamentalistit uskovat, että Saatana, yhdessä humanistien, vasemmistolaisten ja muslimien kanssa pyrkivät tuhoamaan Amerikan. Trumpin hallinnossa yhdistyvät fundamentalismikristillisyyden höyrypäinen Harmageddon-politiikka ja nationalistisen kapitalismin moraalinen mädännäisyys. CIA:n ex-johtaja ja nykyinen ulkoministeri Mike Pompeo uskoo, että terrorisminvastainen sota tarkoittaa sotaa kristinuskon ja islamin välillä. Yhdysvaltain ulkopolitiikka on Pompeon mielestä väline islaminvastaisen sodan toteuttamiselle. Kyse on samasta sotaisasta kristillisyydestä, mikä tuli ilmi “uudestisyntyneen” presidentti Bushin todetessa Jumalan käskeneen häntä hyökkäämään Irakiin lopettaakseen maassa vallitsevan tyrannian.
Fundamentalistit ovat Lähi-idän levottomuuksien uskonnollisia arkkitehteja, jotka legitimoivat Israelin, ”valitun kansan”, väkivaltaisuudet ja julmuudet. He päästävät vihan Jumalansa irti toteuttamaan heidän omia väkivaltaisia fantasioitaan. Pyhä sota ei ole muslimiterroristien yksityisomaisuutta, vaan jokaisen fundamentalistikristityn märkä uni.
Trumpin häviö ei tarkoita trumpismin tappiota. Kun Amerikka ajautuu Bidenin kaudella yhä suurempaan kaaokseen ja vastakkainasetteluun, on vaara, että Valkoiseen taloon tulee vielä pahempi “Trump” mukanaan uskonnolliset fanaatikot, jotka vievät maan lopullisesti kohti kristillistä fasismia ja teokratiaa.
Presidentti Trump sai nopeasti vauhtia elinkeinoelämään mutta eikö hän esimmäisinä töinään lieventänyt lainanantajien vakavaraisuusvaatimuksia mitkä synnytettiin edellisen kriisin jälkeen.
Ilmoita asiaton blogi – toiminto puuttuu
Werneri Janhonen,
Ehkä sitä ei tarvita, sillä blogit kuten tämäkin ovat asiallisia.
En tiedä kuinka moni väite on noista totta tai siihen suuntaan, mutta yhtälailla uuden ajan totalitarismia on tämä vasemmistolainen liberaalien pride-agendaan painostaminen ja maalittaminen. Sen kirjoittaja unohtaa sujuvasti mainita. Se on kuitenkin jo lähes maailmanlaajuinen ongelma.
Tuohan ei ole se pointti, kuten kirjoituksesikin niputtaa kaiken kristillisen etiikan ja Jumalan käskyjen opetuksen autoritäärisen mielivallan alle. Amerikkalainenkin hengellisyys pitää monia vivahteita sisällään, alkaen jo menestysteologian harhasta. Se ei oikeuta siihen, että perinteiselle ja kestävälle opetukselle esim..miehen ja naisen avioliitosta ja lasten kristillisestä kasvatuksesta annetaan ohjat pois ja tilalle täälläkin Seta-tyyppinen perustojen murtaminen, (jota tapahtuukin koko ajan, opettaja poistuu luokasta ja he tulee lapsia ”valistamaan”. kouluihin)
Hyvä kirjoitus. Mutta olipa aiheena mikä tahansa, muutamat kipuilevat seksuaalisen ahdistuksensa kanssa ja vääntävät mukaan avioliittokäsityksiään ainoina oikeina.
”Näitä ovat abortin kieltäminen, perinteisen perheen suojeleminen, 10 käskyn muuttaminen maalliseksi laiksi, epäuskoisten murskaaminen, erityisesti muslimien, koululaisten indoktrinoiminen raamatullisella opetuksella, seksuaalisten suhteiden rajoittaminen vain miehen ja naisen väliseen avioliittoon. ”
Näin blogisti, jos Pentiltä meni ahdistukset sekaisin…oikeassa olet kyllä siinä, nyt on ne ahdistusten ajat, kuten näemme.
Varsin vahvaa tekstiä lukiessa tulee mieleeni Jeesuksen puolueeton asenne, joka tiivistyy hänen viimeisen ihmiselonsa päivänä Pilatukselle sanottuun: ”Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta.”(Joh18:36)
Olisiko siinä mallia myös kaikille hänen nykyseuraajilleen?
Jeesuksen puolueettomuutta voidaan tarkastella useasta eri näkövinkkelistä. Sitaattisi osoittaa, että Jeesus todellakin kohdisti kritiikkiä valtaa pitäviin, mutta aivan erityisesti aikansa hengelliseen johtoon. Onko meillä valtuuksia käyttää ihan samaa terminologiaa, on sitten eri juttu. Jeesuksella oli tässä suhteessa enemmän pelisilmää, koska hän näki jopa ihmisten sydämeen asti. Me emme.
Ja löytyihän se Sauluskin fariseusten joukosta, mikä osoitti Jeesuksen puolueettomuutta yksilöihin kohdistettuna.
Minä tarkoitin sitä puolueettomuutta, joka ilmeni Jeesuksen asenteessa aikansa poliittisiin hallitsijoihin. ”Keisarille mikä keisarille kuuluu” ohjeistettiin kolikolla, jonka vallanpitäjäkuva ei ollut kovinkaan kristitylle malliksi sopiva. Esivaltaa tuli kuitenkn kunnioittaa sille ”kuuluvalla”.
Raamatusta saamani käsityksen perusteella Jeesus tyrmäsi täysin sen, että hän olisi halunnut poliittista valtaa tässä maailmassa. Kyllä hänestä maallista kuningasta yritettiin tehdä, mutta näin Raamattu kertoo delegaation kohtalosta: ”Jeesus tiesi, että ihmiset aikoivat väkisin tehdä hänestä kuninkaan, ja siksi hän vetäytyi taas vuorelle.”(Joh6:15)
Jeesus joutui sekä hengellisen että poliittisen vallan kanssa vaikeuksiin ja ennusti niin käyvän hänen seuraajilleen: ”Maaherrojen ja kuninkaidenkin eteen teitä tullaan viemään minun takiani, todistukseksi heille ja kansoille.”(Mat10:18) Ja tämä juuri sen poliittisen puolueettomuuden vuoksi, ”minun takiani”, taivaallisen kuninkaan puolesta. Varhaiskristittyjen aikana ennustus toteutui esimerkiksi näin: ” Kaikki he rikkovat keisarin säädöksiä ja pitävät kuninkaana toista miestä, erästä Jeesusta.(Apt17:7)
Hienoa Kai, että jaksat perehtyä tämän maailman epäkohtiin. Niitähän riittää. Me emme niitä onnistu korjaamaan parhaista yrityksistä huolimatta, sanoo Raamattu. Mutta eräänä päivänä se Isä Meidän toteutuu Jeesus-kuninkaan johdolla ja sitten tapahtuu ”sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa”. Eikö siihen tapahtumaan kannata pääosa voimavaroistamme suunnata?
Jeesuksen epäpoliittisuudesta olemme siis samaa mieltä, Saatanan tarjous ei häntä todellakaan kiinnostanut. Ja tuo erämaan episodi valaisee hyvin käsitettä ”tämän maailman ruhtinas”.
Näinhän se tarjous kuului: ”Kaiken tämän, koko maailman ja sen loiston minä annan sinun valtaasi, sillä se on annettu minun haltuuni ja minä voin antaa sen kenelle tahdon.”(Lu4:6) Repliikistä voi johdonmukaisesti päätellä, miksi se Jeesuksen kuninkuus ”ei ole tästä maailmasta”.
Sanot, että ”sekä Jeesus että Paavali suhtautuivat hyvin kriittisesti esivaltoihin”. Voi asian noinkin ymmärtää, mutta lojaalisuutta esivalloille mielestäni painottaa ”keisarille kuuluvan” korostaminen ja Roomalaiskirjeen 13. luvun alku. Kyllä kai keisarille eli hallitsijalle kuuluu muutakin kuin raha? Eiköhän kyse ole alistumisesta kaikkeen sellaiseen, joka ei ”kuulu Jumalalle”?
Alkukristityt määrittelivät Jumalan ja esivallan rajat erään kerran seuraavasti. Kun esivalta astui Jumalan reviirille, Jeesuksen seuraajat totesivat ”Ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.”(Apt5:29) Saarnaamiskiellon julistaminen ei selvästikään kuulu esivallan valtuuksiin.
Asemoin esivallan Raamatussa sen perusteella, että Roomalaiskirjeen 13. mukaan ”joka vastustaa esivaltaa, nousee siis Jumalan säädöstä vastaan”. Ja näin siksi, että ”Eihän ole esivaltaa, joka ei olisi Jumalalta peräisin.” Siis esivaltako Jumalan suoraan nimittämä? Ohjailiko Kaikkivaltias blogin keskiössä ollutta Amerikan presidentinvaaliakin? Joku voi olla sellaistakin mieltä?
Olisiko kysymys ennemmin Jumalan sallinnasta? Ihmishallinnolla on puutteensa, mutta vaihtoehtona anarkia olisi se kaikkein huonoin. Siksi kristittyjä kehotetaan jopa rukoilemaan esivaltojen puolesta: ” Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan… kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta.” Mutta miksi rukoukset? Syynä on se, että ”jotta saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti.(1. Tim2:2)
Raamatussa lienee melkoisen moneen kerrottu, että Jeesuksen johtama hallinto tulee eräänä erityisen kauniina päivänä korvaamaan kaikki esivallat. Ilmestyksen 19. on viimeinen tuosta lopullisesta vallanvaihdosta kertova luku Raamatussa. Kun siis monet tänä aikana keskittyvät demokratian parantamiseen – ja ihan syystäkin- haluan itse kannattaa tiukasti rojalismia. Sitä Daavidin suvun kuningasta, joka antaa pysyvän vastauksen myös siihen meidän mallirukoukseemme.
Odotatko sinä Kai Jeesuksen valtaa ja uskotko sellaiseen tulevaisuudessa?
Varsinkin äärivasemmisto on taipuvainen nimittämään fasismiksi kaikkia itselleen epämieluisia ideologioita, nimittiväthän 1940-luvun suomalaiset kommunistit jopa sosialidemokraatteja fasisteiksi. Fasismi on kuitenkin historiallisten ilmenemismuotojensa perusteella tunnistettavissa tietyistä ideologisista erityispiirteistä. Yksi keskeinen on ajatus ”voiman oikeudesta”, so. valta kuuluu niille, jotka voittavat katutappelut. Toinen piirre on agressiivinen ja militaristinen ulkopolitiikka. Kolmas tunnusmerkki on patologisiakin muotoja saanut muukalaiskammo, aina kansanmurhiin asti. Jos jotakin positiivista yrittää löytää voi sellaisena mainita pyrkimyksen luokkavastakohtaisuuksien poistamiseen. Fasismia ei ole äärikapitalismi, talousliberalismi eikä yleinen arvokonservatismi, näitä kaikki fasistit nimittäin vastustivat siinä missä kommunistit ja anarkistitkin.
Eikö sinun pastorina tulisi suhtautua suopeasti raamatullisuuteen ja raamatulliseen opetukseen? Ja mitä vikaa on 10 käskyssä? Eivätkö ne aika hyvin resonoi siihen yleismaailmalliseen käsitykseen mitä ihmiset haluavat tehtävän ja jättää tekemättä heille? Teokratia ei ole raamatullista. Jeesuksen opetuksen mukaan Jumalan valtakunta on sisäisesti meissä. Me olemme kyllä saaneet nähdä, mitä islamin pystyttämät teokratiat ovat saaneet aikaan.
Petteri Maunu, 10 käskyä on toki sinänsä hyvä mutta uskonnollinen laki yhteiskunnassa johtaa väistämättä teokratiaan. Se on periaatteessa sama kuin islamilainen teokratia. Kuten huomaat, olen laittanut raamatullisuuden sitaatteihin. Viittaan sillä konservatiiviseen ja fundamentalistiseen tulkintaan. Raamatullisuus pitää siis rehabilitoida. Raamatullinen kapitalismi tarkoittaa, että kapitalismi on jumalallisettu, legitimoitu ainoaksi oikeaksi, Jumalan tahtomaksi järjestelmäksi.
Miksi Neuvostoliitossa oli äänestyspaikalla useita eri äänestyskoppeja? Koska ei voinut valita eri ehdokkaiden välillä, sillä vaaleissa oli yksi ainoa kommunistipuolueen ehdokas, niin saattoi valita mihin koppiin menee äänestämään. Ja ainoa ehdokas sai aina sata prosenttia kansan äänistä tai ainakin melkein sata prosenttia.
Aika köyhä maa tuo Amerikkakin, kun vaan 2 ehdokasta.
Suomessa on sentään Paavo, Matti, Sauli, Timo ja Päivi
Olihan noita muita presidenttiehdokkaita Yhdysvalloissakin:
Jo Jorgensen
Howie Hawkins
Gloria La Riva
Rocky De La Fuente
Don Blankenship Constitution
Brock Pierce
Kanye West
Brian Carroll
Alyson Kennedy
Bill Hammons
Phil Collins
Dario Hunter
Jade Simmons
Joe McHugh
Jerome Segal
Blake Huber
Kyle K. Kopitke
Laitetaanpa tuohon listaan hiueman tolkkua: Jo Jorgensen, Howie Hawkins, Gloria La Riva, Rocky De La Fuente, Don Blankenship, Brock Pierce, Kanye West, Brian Carroll, Alyson Kennedy, Bill Hammons, Phil Collins, Dario Hunter, Jade Simmons, Joe McHugh, Jerome Segal, Blake Huber ja Kyle K. Kopitke.
Rahan himo on kaiken pahan alku ja juuri. Oli sitten kyseessä kommunisti, kapitalisti tai ”siltä väliltä” oleva henkilö.
Jolla on tämän maailman tavaraa, eikä hän anna siitä tarvitseville, häntä voi syystä kutsua varkaaksi.
Martti Luther, Hengellinen Aarreaitta, s. 212, Aurinko Kustannus ja Arkki-kirjat, 2016.