Opiskelin Helsingin yliopistossa sekä teologista etiikkaa ynnä uskonnonfilosofiaa sekä teoreettista filosofiaa.
Etiikasta en erityisemmin pitänyt. Luin opinto-ohjelmaan kuuluneita kirjoja lähinnä hampaat irvessä.
Ala oli erityisen sekava suhteessa teoreettiseen filosofiaan, joka oli helppoa. Etiikan historia oli kuitenkin kiinnostavaa. Erityisesti Jussi Tenkun Vanhan ja keskiajan moraalifilosofian historia oli teos, jolla sai itsensä helposti sivistyneeksi, jos sen viitsi opetella ulkoa.
Uumoiluni etiikan teorioista oli se, että ne ovat käyttökelpoisia käsittelemiensä näkökulmien osalta sikäli kuin jossakin käytännön tilanteessa herää kysymyksiä siltä osin kuin mitä niiden näkökulmat käsittelevät.
Jonkinlainen universaali etiikan malli oli Aristoteleen teoksissa, mutta niiden maailmankuva oli rajoittunut. Katolisen etiikan kirjat taas olivat vanhojen rippikirkojen perinnettä: niissä oli ohjeita rippituoliin kokemattomille sielunhoitajille. Kun kirjassa oli kuvaus väärinteosta, sen avulla saattoi määrittää satisfactio operis- suoritukset ripitettävälle.
Päälinja oli, että on velvollisuusetiikkaa ja hyötyetiikkaa eri vaihtoehtoineen. Velvollisuusetiikan ongelma on se, että on tilanteita, joissa velvollisuuden toteuttaminen tuottaa pahan käytännön seurauksen. Hyötyetiikan ongelma oli se, että hyödyn tavoittelu voi toteutua vääristä velvollisuuksista.
Lisäksi oli sopimusetiikkaa ja hyve-etiikkaa, joista viimemainittu oli parhainta, mutta kuitenkin edellä todetuin aristoteelisen pienen maailman ongelmin.
Teoreettiseen filosofiaan verrattuna etiikka eli käytännöllinen filosofia jäi minulle melko hämäräksi alueeksi.
Opin kuitenkin, että oikean ja väärän arviointi ei voi olla ainoastaan oikeaksi uskotun opinkappaleen toteuttamista. Mikäli sen soveltamisessa ei oteta huomioon olosuhteita, jutusta muodostuu moralismia, joka on yhtä paha asia kuin dogmatismi uskomusten alueella.
Yhdysvaltain Korkeimman Oikeuden uusi kanta luo areenan moralismille. Osavaltioissa voidaan jatkossa toimia oikein, mutta ei ottaa huomioon olosuhteita.
Jos esimerkiksi isä tai veli raiskaa alaikäisen tyttärensä tai sisarensa, on monien osavaltioiden mukaan väärin, että tämä tekee abortin, vaikka olisi 14-vuotias ja lapsensa erityiseen ahdinkoon synnyttävä ja ilman äitiyden velvoitetta.
En usko oikeaksi, että abortti on ehkäisykeino. Mutta on kohtuutonta valmistaa lainsäädäntö, jossa se on kaikissa tapauksissa väärin.
On ikävää, että Yhdysvalloissa ollaan kulkemassa moraalikannoissa samoille linjoille kuin Venäjällä.
Se, mikä on yleisellä tasolla väärin, voi olla on yksittäistapauksessa oikein.
Abortin sukulainen on eutanasia.
Tiedän tapauksia, joissa puolustan partikulaarista eutanasian oikeutusta. Mutta en tunne ainakaan vielä yleisiä periaatteita, joiden mukaisesti taitaisin säätää lain eutanasiasta.
Joskus kuvitellaan, että Hollannissa ollaan vapaamielisiä. Tämä on virhekäsitys. Hollannin lain mukaan eutanasia on murha. Se on väärin. Mutta lakiin on kirjattu poikkeuksia, joiden vallitessa tehdään syyttämättäjättämispäätös.
Käytänne kertoo siitä, miten vaikea on säätää normeja, joissa otetaan yksittäistapausten inhimilliset ja vastaansanomattomat periaatteet huomioon, mutta joissa ei kuitenkaan luovuta varsin konservatiivisista käsityksistä sellaisten käsitysten suhteen, jotka koskevat sitä, mikä on oikein tai väärin.
Yhdysvaltain Korkeimman Oikeuden päätöksiä pidetään usein kansainvälisinä ennakkotapauksina. Voidaan sanoa, että tehdyn päätöksen seurauksena on annettu vapautta osavaltioille. Päätöksen seuraus on kuitenkin kaikkien sen tekijöiden tiedossa oleva moralistinen oikeaoppisuus osavaltioissa.
Sama pätee sen aikaisemmin tekemään päätökseen uskonnonvapaudesta, josta on ilakoitu myös suomalaisissa oikeuspäätöksissä. Tosiasiassa päätöksen seuraus oli vapaaseurakuntalaisuuden rehottamisen irtipäästäminen Yhdysvaltain koululaitoksen piirissä.
Eutanasia ei ole kuoleman aiheuttamista vaan jo alkaneen kuolemisprosessin helpottamista ja jouduttamista.
Suurin abortoija maailmassa on Jumala itse salliessaan satoja miljoonia ei-toivottuja keskenmenoja ja muistettakoon, että Hän myös tappoi ehkä miljoonia naisia ja lapsia ja sikiöitä vedenpaisumuksessa, tappoi vastasyntyneitä Egyptissä ja murhasi Sodomassa ja Qomorassa erityisen julmasti paljon myös sikiöitä ja lapsia polttamalla heitä elävältä.
On se kuoleman aiheuttamista, eutanasia
Seppo. Kun tutkit Raamattua oikein niin huomaat käsityksesi Jumalasta muuttuvan elämää kokoavaksi ja säilyttäväksi.
Pitää muistaa mitkä asiat johdatti siihen miksi Jumala katui luoneensa ihmisen. Ihmisen pahoista teoista Jumala päätti tuhota ihmisen.
Luojalla on oikeus päättää mitä Hän luomallensa tekee. Ajattele sitä mitä Jeesus teki meidän edestämme, kun Hän meni Ristille
meidän sijastamme. Tämä kaikki todistaa suurta
rakkautta meitä kohtaan.
Jumala on Rakkaus
Eutanasia tapauksissa kuoleman aiheuttaa se sairaus, joka on todettu parantumattomasi. Eutanasia nopeuttaa (ja helpottaa) vain sen lopputulemaa.
Muutenhan ko henkilö ei ilman eutanasiaa kuolisi…
”Ihmisen pahoista teoista Jumala päätti tuhota ihmisen.”
Eivät nuo Jumalan tulella ja tulikivellä teurastamat sikiöt mitään pahaa olleet tehneet.
”Eutanasia tapauksissa kuoleman aiheuttaa se sairaus, joka on todettu parantumattomasi.”
-Sitä vain mietin, että millä tässä asiassa estetään se ”kaltevalle pinnalle” joutuminen. Mikä muutamissa maissa ja tapauksissa on jo tapahtunut. Eutanasia on myönnetty mm. masentuneille, raiskatuille, transprosessin läpikäyneille. Jotka eivät ole olleet kuolemassa.
Tuo taitaa olla yksi vaiettu asia tässä ajassa, transprosessi ei lopetakaan kyseisten lähimmäistemme ongelmaa sukupuolensa kanssa, koska aivomme ja kehomme on luotu yhteen. Sitä ei pidä lähteä muokkaamaan.
Eutanasia myönnetty ”transprosessin läpikäyneille”, kirjoittaa Sari W. Kysymys kuuluu: missä ja mihin tietoon perustuen?
Sari, kalteva pinta voi kallistua molempiin suuntiin ja esim. Amerikan äärikonsuilla olisi tuskin mitään sitä vastaan että kaikki liberaalit vapauslait kumottaisiin paitsi vapaus kantaa aseita.
”kalteva pinta voi kallistua molempiin suuntiin”
-Totta ihmeessä! Itse asiassa näkisin, että koko ihmiskunnan historia on ollut ”kaltevaa pintaa” suuntaan ja toiseen.
”missä ja mihin tietoon perustuen?”
-Yhdestä tapauksesta muistan lukeneeni. Ei ole valitettavasti antaa linkkiä tai lähdettä, vaikka tavallisesti olen niiden kanssa tarkka… Mutta vertautuu nähdäkseni esim. raiskatun tapaukseen. Henkilön mielestä siis kestämättömään henkiseen kärsimykseen.
Yksi dokumentoitu tapaus oli myös kuurot miehet, veljekset, jotka olivat sokeutumassa. Myönnettiin eutanasia, ja kuurosokeiden liitto otti tähän myöhemmin kantaa.
Sari W., muistat yhdestä tapauksesta lukeneesi, mutta et tiedä lähdettä. Syyllistyt kyseenalaisen/väärän tiedon levittämiseen. Sanoisinko mustamaalaamisen, ennakoluulojen ylläpitämiseen.
”muistat yhdestä tapauksesta lukeneesi, mutta et tiedä lähdettä.”
-Tällaista sattuu, ettei muista mistä on lukenut. Ja vaikka muistaisikin, siinäkin olisi vain minun sanani asiasta. Ja vaikka olisi linkki, senkin todenperäisyyden voi kyseenalaistaa… Otan takaisin tuon maininnan, jos niin tahdot.
Mutta pointtina tuossa oli se, että eutanasia on myönnetty ihmisille, jotka kokevat mielestään kohtuutonta henkistä tuskaa. Se transprosessi ei siis ollut syy vaan psyykkinen kärsimys, kun elämänlaatu koettiin sen jälkeen niin kestämättömäksi.
Samoin kuin raiskauksen uhrin kohdalla. Tai noiden sokeutuvien veljesten, jotka eivät kokeneet elämäänsä elämisen arvoiseksi kuultuaan millainen tulevaisuus heitä odotti.
Tätä tarkoitin ”kaltevalla pinnalla” tässä tapauksessa. Tämä on todellista, ja vaara on ilmeinen.
”Syyllistyt kyseenalaisen/väärän tiedon levittämiseen. Sanoisinko mustamaalaamisen, ennakoluulojen ylläpitämiseen.”
-Nyt en kyllä ihan ymmärtänyt tuota tässä yhteydessä…
Tämmöinen löytyi:
Eksakti juttu jossa oli kertomus eutanasian saaneesta transihmisestä, sitä en muista mistä luin… Tai tapahtuiko Belgiassa. Mutta ainakin siellä eutanasian hakeminen henkisen kärsimyksen vuoksi on mahdollista:
https://www.walshmedicalmedia.com/abstract/transgender-persons-applying-for-euthanasia-in-belgium-a-case-report-andimplications-for-assessment-and-treatment-29879.html
Toisaalta kuolemisprosessin helpottamista ja jouduttamista ei sanota eutanasiaksi vaan kuolinavuksi, palliatiiviseksi hoidoksi tai saattohoidoksi. Niitä kaikki kannattavat, tosin kipulääkkeiden antamisesta näyttää vallitsevan valitettavasti pidättyviä kantoja.
Yhdysvaltain Korkein oikeus on politisoitunut institutio, väittipä dos. Ruotsila (tänään A-studiossa) mitä tahansa. Hänen mukaansa nimittäin Korkeimman oikeuden enemmistö vain toteutti perustuslakia, ei politikoinut.
Kuitenkin perusteet, joilla Trump nimitti kolme tuomaria, olivat låpipoliittisia. Hän lupasi uskonnolliselle oikeistolle nimittää sen mieleisiä tuomareita ja sai uskonnolliseen oikeistoon kuuluvat äänestetämään – monet nenäänsä pidellen – itseään.
Aborttipäätös vain syventää amerikkalaisen yhteiskunnan jakautumista. Päätöksellä on myös luokkaluonne: tiukan aborttilainsäädännön osavaltioiden köyhiltä puuttuu edellytyksiä matkustaa vapaamman lainsäädännön osavaltioon, mikä johtaa naisen terveyden tai hengen vaarantavaan puoskarointiin. Aborttien määrä ei vähene.
Uskonnollinen oikeisto tuijottaa raskauden keskeytykseen, mutta suhtautuu varauksin ja jopa kielteisesti ehkäisyyn ja seksuaalisuutta koskevan tiedon jakamiseen kouluissa, vaikka juuri näillä konsteilla vähennettäisiin ei-toivottuja raskauksia.
Tuli tässä mieleeni Sarah Palin, teekutsuliikkeen ammoinen tähti ja republikaanien varapresidenttiehdokas. Hänen saarnaamansa perhepolitiikka – ja ylipäänsä mielipiteet vähän kaikesta, kuten seksuaalisuudesta – oli ahdaskatseista. Ja hupsis..hänen tyttärensä tuli teini-ikäisenä raskaaksi. Palin yritti selitellä asiaa parhain päin.
Valitettavasti niin.
On tietysti lapsellista kuvitella, että tuomarit eivät olisi poliittisia henkilöitä. Ovat USA:ssa ja ihan varmasti Suomessakin.
Syntymättömän lapsen surmaaminen on murha, näin ovat kristityt aina opettaneet. Kuitenkin kaikki synnit voi saada anteeksi. Onhan Kirkon pyhien joukossakin murhamiehiäkin. Päättelen, että yleinen laki kieltää abortit on huono idea, koska yksittäistapaukset, kuten Petri Järveläinen totesi, ovat kaikki erilaisia.
Lopuksi se itsestään selvyys, ettei kristittyjen asia ole opettaa moraalia ateisteille, pakanoille ja harhaoppisille. He seuraavat omia ideologioitaan, kristittyjen osa on pitää esillä todellista elämän tietä.
Jari Haukka: ”Syntymättömän lapsen surmaaminen on murha, näin ovat kristityt aina opettaneet.”
Jumala on sitten tehnyt melkoisen paljon syntiä.
Syntinen Jumala, siinäpä mielenkiintoinen konsepti. Täytyy ehkä jopa kirjoittaa aiheesta oma blogaus.
Ruotsilan puheet saavat kylmät väreet nouseman selkäpiihini.
Radion aamu-uutisissa (28.6.) kerrottiin, että aborttien määrä on meillä jatkanut laskuaan. Myönteinen uutinen.
Nyt olisi kuitenkin muistettava ehdoton pääsääntö ainakin kristityn näkökulmasta: puolustaa syntymätöntä elämää viidennen käskyn mukaisesti. Sitten voidaan keskustella siitä, minkä laisissa erityistapauksissa abortti – joka olemukseltaan kuitenkin merkitsee syntymättömän lapsen tappamista – on ehkä puolustettavissa. Samalla olen kyllä sitä mieltä, että pelkkä moraalisaarna ja abortin kieltäminen/rankka rajoittaminen ei tätä kysymystä ratkaise. Tarvitaan laaja-alaisia ratkaisuja.
Elämä alkaa hedelmöitymisestä. Se ei ole ohitettavissa.
Ei ala, jo siittiö solu on itsenäinen elävä olento. Ihminen sikiö on silloin, kun sillä ovat aivotoiminta ja keskushermosto niin kehittyneitä, että embryo kykenee tuntemaan ja tieostamaan jotain.
Jaha. No ilmankos jo äitini kohdussa mieleeni tuli Descartesin filosofinen lausuma, länsimaisen rationalismin kulmakivi: ”Cogito ergo sum.”
”Ei ala, jo siittiö solu on itsenäinen elävä olento.”
-Miksi on niin vaikea mennä asian ytimeen tässä? Kyse on tietysti siitä mistä IHMISelämä alkaa.
”Ihminen sikiö on silloin”
-Eli sinunkin mielestäsi sikiö on ihminen?
Embryo on ihmisen alku, jonka ’isä’ ja ’äiti’ ovat orgaaniset siittiösolu ja elävä munasolu. Ihminen sikiö on silloin kun se kykene tuntemaan ja tiedostamaan itsensä eli kun sen keskushermosto ja aivot ovat riittävän kehittyneet. Sana ich mine eli ihminen muuten merkitsen juuri ”minun mieli.”
”Ihminen sikiö on silloin kun se kykene tuntemaan ja tiedostamaan itsensä eli kun sen keskushermosto ja aivot ovat riittävän kehittyneet.”
-Eli kuitenkin jo raskausaikana.
Niin mikä ajatus on Psalmin (139:16) takana? ”Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani.” Myös Jer1:5 ”Jo ennenkuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin..” Jeesus myös sikisi. Tosin hän sikisi Pyhästä Hengestä. Jos Herodes olisi sen tiennyt, hän olisi murhannut Jeeuksen heti sikiämisen jälkeen Marian kohtuun.
> Miksi on niin vaikea mennä asian ytimeen tässä? Kyse on tietysti siitä mistä IHMISelämä alkaa.
Itse ajattelen, että ihmiselämä alkaa syntymästä ja päättyy kuolemaan. Näin se on myös lainsäädännössämme. Viranomaiset kirjaavat rekisteröihin syntymäajan ja kuolinajan. Tuon välisen ajan olemme Suomen ja tämän maailman kansalaisia ja meihin kohdistuu erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia.
Keskenmenon ja synnytyksen välinen raja on määritelmällisesti 22. raskausviikko tai jos sikiö on alle 500 gramman painoinen. Vasta tämän jälkeen puhutaa kohtukuolemasta tai ennenaikaisesta synnytyksestä.
No eikö poikien / setien jne. pitäisi vetää kumia päälle, jos eivät halua isäksi tulla? Jos ei ole kyse keinohedelmöityksestä, niin ”it takes two to tango”.
Tälläkin palstalla reippaasti yli puolet aborttia vastustavista ovat miehiä. Tekosyyksi pannaan kaikenlainen mukakristillinen elämänsuojeleminen ja muu diiba-daaba.
Naiset kantavat näiden lähimmäisistään piittaamattomien ’setien’ tekojen hedelmät. Heitä syyllistetään murhaajiksi, mutta toisilla osapuolilla ei ilmeisesti ’setien’ kommenttien perusteella ole mitään vastuuta. Semmoista kristillistä lähimmäisenrakkautta.
Seija, mitä mieltä sinä siis olet? Itse aiheesta.
Sari: Sukupuolisessa kanssakäymisessä molempien osapuolten tulee ottaa täysi vastuu tekemisiensä seurauksista.
Abortti ei ole, eikä saa olla, ehkäisykeino. Naiselle ja varsinkin nuorelle tytölle suoritettuna se on äärimmäisen rankka toimenpide sekä henkisesti että fyysisesti.
Mutta naisella tulee olla oikeus raskauden keskeytykseen, koska – kuten tiedämme – naiset ja tytöt tulevat usein raskaaksi tahtomattaan.
Kysymyksen tarkastelu laajemmasta näkökulmasta nostaa esille valkoisen miehen huolen siitä, että koska idän-ihmiset eivät uskonnollisista syistä voi tehdä abortteja ja lisääntyminen on muutenkin huvin runsaslukuista heidän keskuudessaan, voi valkoinen mies, joiden keskuudessa synyvyys on vähäisempää jo ehkäisyn luvallisuudesta johtuen, jäädä loppupeleissä vähemmistöön ja menettää valta- asemansa maailmassa. Islamin ihmiset perivät kaiken, kuten Koraani se ilmaisee osuvasti.
Hyvin vähän, jos ollenkaan on kysymys moraalista, tai oikeudenmukaisuuksista, kysymys on aina politiikasta ja uskonto valjastetaan politiikan vetojuhdaksi tekemääm joistain asioista syntiä ja muuta vastaavaa murhamysteeriota.
murha ja synti
Ehkäisyä on myös pidetty aikoinaan murhana, samoin keskeytettyä yhdyntää on pidetty murhana, eikä ainostaan yhden ihmisen ( siemen) murhana, vaan jopa kokonaisen suvun tappamisena, joka tuosta yhdestä olisi voinut syntyä, mutta menikin lakanoille ja kuoli ennen kuin ehti syntyäkään.
Miehen siemenessä on uskottu olevan koko ihminen pienoiskoossa ja nainen on vain kasvualusta, jossa tuo, jo täydellinen vain kasvaa, kuin siemen, joka kylvetään peltoon ja josta sitten kasvaa suuri joukko uusia siemeniä. Alkuperäisen kaltaisia lajiltaan ja ominaisuuksiltaan.
Uskonnollisia vertauskuvia nämä pellot ja viljat ja siemenet. Ei aina osu ihan nappiin, kun tietääkseni siemen, joka maahan kylvetään ei sieltä mihinkään synny, vaan kuolee.
A-studiosta sain eilen jostain puheenvuorosta käsityksen, että päätöksen johdosta osavaltioiden äänestäjät voivat jatkossa päättää asiasta. Eli kyse ei olisi kieltämisestä, vaan päätösten teon antamista niille, joille päätäntävalta kuuluu.
Olet oikeassa siinä, että SCOTUS ei kieltänyt abortteja. Se ainoastaan kumosi oman aikaisemman päätöksensä siitä, että perustuslaki takaisi aborttioikeuden liittovaltiotasolla eikä osavaltioilla olisi mahdollisuutta abortteja kieltää. Kuten toteat, asiasta päättäminen on nyt osavaltioiden vastuulla.
Päätös on ongelmallinen. Se voimistaa amerikkalaisen yhteiskunnan kahtiajakoisuutta. Kotitalouksien tuloilla mitattuna kymmenen varakkainta osavaltiota ovat demokraattijohtoisia. Republikaanipuolue menestyy erityisesti köyhemmillä ja syrjäisemmillä seuduilla. Hyvinvointi kasautuu liberaaleille alueille, mikä on yleinen trendi läntisessä maailmassa.
Aborttioikeus on poistumassa köyhien ja uskonnollisesti konservatiivisten osavaltioiden naisilta, juuri heiltä joilla ei ole varallisuutta matkustaa raskaudenkeskeytykseen toiseen osavaltioon. Asiantuntija-arvioiden mukaan aborttien kieltäminen ei vähennä niiden määrää, mutta tekee niistä naisille vaarallisempia. Suuri osa aborteista voidaan tehdä lääkkeillä ja niiden katukauppa ja ilman lääkärin valvontaa tapahtuva käyttö ei ole kenenkään etu.
Varakkaille ja hyväosaisille abortit ovat saatavilla kuten tähänkin asti. Korkeimman oikeuden päätös levensi piirun verran elintasokuilua asettamalla eri osavaltiossa elävät naiset eriarvoiseen asemaan.
Muodollisesti asia on Pekka Velin saaman käsityksen – ja Markku Ruotsilan studiossa esittämän tulkinnan – mukainen, mutta ei tosiasiassa. Korkein oikeus perusti aborttiratkaisunsa juridis-muodollisiin seikkoihin osavaltioiden päätösvallasta, mutta tosiasiassa kuuden tuomarin henkilökohtainen kanta aborttiin ratkaisi päätöksen sisällön.
Korkeimman oikeuden edellispäivänä (torstaina 23.6.) tekemä päätös osoittaa toiminnan poliittisuuden – ja ristiriitaisuuden. Korkein oikeus nimittäin epäsi New Yorkin osavaltion oikeuden päättää, saako asetta kantaa julkisesti vaiko ei saa.
Osavaltion oikeus päättää omista asioistaan on Yhdysvalloissa tärkeä periaate, mutta Korkein oikeus soveltaa sitä valikoivasti poliittisten näkemysten mukaan.
Jorma. Yhdysvalloissa on perustuslaki, jossa on taattu jokaiselle oikeuden omistaa ja kantaa asetta. Tätä oikeutta ei mikään osavaltio voi estää.
Juha: Varmaan huomasit tämän eron: asetta saa kantaa omassa pihapiirissä / asetta saa kantaa oman pihapiirin ulkopuolella? Eri osavaltioissa on eri käytäntö.
Yhdysvaltain perustuslain toinen lisäys on vuodelta 1791 ja kuuluu seuraavasti:
”A well regulated Militia, being necessary to the security of a free State, the right of the people to keep and bear Arms, shall not be infringed.”
Historialliset syyt, joilla tämä lause perustuslakiin päätyi, ovat vähintään kyseenalaisia:
1) Tavoitteena oli estää hallinnon tyrannia. Eli ihmiset voisivat puolustaa itseään hirmuhallintoa vastaan. Voisi ehkä kysyä, onko tämä realistinen ja oikeutettu motiivi tänäpäivänä?
2) Aseita tarvittiin varmistamaan, että orjat eivät karkaa. Eteläisissä osavaltioissa 18-45 valkoisilla miehillä oli velvollisuus osallistua orjapartioihin. Tietyssä mielessä Ku Klux Clan jatkaa tätä perinnettä, mutta kyseenalaistaisin tämänkin tarpeen.
Toki tässä täytyy ymmärtää realiteetit. Yhdysvalloissa ammutaan ihmisiä päivittäin. Kouluissa ammutaan keskimäärin kerran viikossa ja kouuampumisissa kuolee enemmän oppilaita kuin Yhdysvaltojen armeijassa kuolee sotilaita. Asejärjestöt rahoittavat republikaanipuolueen ehdokkaita ja mitään merkittävää muutosta ei ole tulossa.
Kun uskonnollinen fundamentalismi politisoidaan, se saattaa saada tällaisia Yhdysvaltain korkeimman oikeuden kannan mukaisia muotoja. Jos asiaa kysytään naisilta, niin heistä huomattavasti suurempi osa on aborttioikeuden kannalla kuin miehet. Voi olla, että kaltaiseni setämiehen olisi paras olla hiljaa.
Kari-Matti, jokaisen osavaltion parlamentti voi itse päättää miten suhtautuu aborttiin. Osa haluaa aborttia laajentaa ja osa haluaa rajoittaa tai jopa kieltää kaikki abortit. Tulossa taas vaalit ja siinä voi ottaa kantaa myös abortteihin. Tätä kai on demokratia.
Korkeimman oikeuden päätöstä voi muuttaa vain korkein oikeus ja sen tuomarit muistaakseni elinikäisiä, joten on sattumanvaraista sattuuko demokraatti- vai republikaanipresidentti olemaan vuorossa, kun rollaattorikaan ei enää auta. Muistaakseni äänestykseen on joskus kiikutettu tuomari jopa sairaalavuoteelta.
Yhdysvaltain vaalijärjestelmä, ja etenkin äänioikeutetuksi rekisteröityminen ei ole ihan yksinkertaista ja jo sinällään vaikuttaa siihen, ketkä ylipäätään äänestävät.
Jos Suomessa äänestysvilkkaus korreloi voimakkaasti tulo- ja koulutustason kanssa, Yhdysvalloissa se tekee sitä vielä reippaasti enemmän, myös ja ehkä eniten osavaltiotasolla.
Karkeasti voisi sanoa, että ne joihin Korkeimman Oikeuden aborttipäätös tulee kipeimmin koskemaan, äänestävät kaikkein vähiten eli köyhät ja usein värilliset naiset.
Ja sama tietysti kääntäen. Ne joita abortipäätös kaikkein vähiten koskee, eli keski- ja hyvätuloiset valkoiset miehet, he äänestävät ahkerimmin.
Abortista päättää osavaltiot itse. Päätäntävalta kuuluu itsenäisille parlamenteille, ei Korkeimalle oikeudelle. Toki pieni piiri voisi tehdä ties mitä sovelluksia, mutta se ei ole demokratian kannalta hyvä asia.
Yhdysvalloissa on voimassa tapaoikeuteen perustuva common law -järjestelmä. Tuomioistuimien ennakkopäätökset muodostavat koko oikeusjärjestyksen perustan ja kirjoitettu lainsäädäntö ainoastaan täydentää sitä.
Suomessa käytössä olevaan säädösoikeuteen eli civil law -järjestelmään tottuneena amerikkalainen järjestelmä on hankala käsittää. Meillä eduskunta säätää kaikki lait. Yhdysvalloissa tuomarit säätävät ison osan lainsäädännöstä.
Se että korkein oikeus poliittisella päätöksellä muuttaa omaa ennakkopäätöstään on omiaan ajamaan maata perustuslailliseen kriisiin. Itse näen ongelma erityisesti siinä, että presidentti Trumpin vaalilupaus oli nimittää korkeinpaan oikeuteen tuomareita, jotta saisi sieltä tässä nimenomaisessa asiassa haluamansa päätöksen. Koska ennakkopäätöksillä on common law -järjestelmässä niin merkittävä rooli, ne eivät saisi olla poliittisen pelin kohteena.
Suomessa oikeuslaitos nauttii korkeaa arvostusta osaltaan myös siitä syystä, että kukaan poliitikko ei voi käyttää tuomarinimityksiä omien poliittisten tavoitteidensa ajamiseen. Se on erittäin iso kolhu demokraattisen yhteyskunnan kylkeen, jos tuomioistuinlaiton menettää puolueettomuutensa.
Varmaan olette yhtälailla kaikki järkyttyneitä globaalista ilmiöstä, jolle on annettu termi abortoida, siis elävä ihmistaimi. Tästä olemme ilmeisesti kaikki eniten huolissamme?
> Varmaan olette yhtälailla kaikki järkyttyneitä globaalista ilmiöstä, jolle on annettu termi abortoida, siis elävä ihmistaimi.
Olen aika varma, että jokainen tässä keskustelussa ymmärtää, että kyseessä on mielipiteitä jakava eettinen kysymys, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta. Ja jokainen varmasti ymmärtää, että abortti ei ole siihen päätyvälle naisellekaan helppo asia.
Mielestäni tällaisten itsestäänselvyyksien jankkaaminen on ihan turhaa.
Olen Kari-Matti Laaksosen kanssa saamaa mieltä, että tämä kysymys koskettaa naisia huomattavasti enemmän kuin miehiä. Meidänlaisten setämiesten aika halpa huudella mielipiteitä asiaan, jonka eteen emme koskaan tule joutumaan.
”Olen aika varma, että jokainen tässä keskustelussa ymmärtää, että kyseessä on mielipiteitä jakava eettinen kysymys, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta.”
-On olemassa oikea vastaus, jos on olemassa Jumala.
Saanko kysyä Mikko N, uskotko sinä Jumalaan?
Mitä tulee ”setämiesten” mielipiteisiin, niin tämä oli mielestäni hyvä kirjoitus aiheesta:
https://rakkaudenammattilainen.fi/2018/09/19/abortti-koskettaa-myos-meita-miehia/?fbclid=IwAR3JnujkwYW6lueaQPCTO2aasS-0GVtk_zmONjwZZLidT_W78RjoLUFoldM
”On olemassa oikea vastaus, jos on olemassa Jumala.”
-Tarkennuksena, että on olemassa oikea vastaus siihen, onko sikiö ihminen ja onko ihmisellä hedelmöityshetkestä lähtien sama arvo kuin jo syntyneillä ihmisillä.
”On olemassa oikea vastaus, jos on olemassa Jumala.” Miten helppoa elämä olisikin, jos asia olisi näin ja saisimme sen oikean vastauksen aina tietoomme! Kun suuret kysymykset tulevat eteemme, joudumme kuitenkin valitsemaan monien huonojen vaihtoehtojen välillä. Kristityillä on toki mahdollisuus kysyä Jumalan tahtoa lukemalla Raamattua ja rukoilemalla yksin tai yhdessä seurakunnan kanssa.
Mikko Nieminen teki hyvän huomaituksen. Korkein oikeus USA:ssa päätti, ettei maan perustuslaki takaa aborttioikeutta liittovaltiotasolla. Tämähän pitää paikkansa. Voidaan kuitenkin asiallisesti kysyä onko 1700-luvulla laadittu perustuslaki myöhempien muuttuneiden aikojen moraali- ja oikeuslähde. Samalla fundamentalisella lähestymistavalla kyseinen Korkein oikeus voisi näet todeta, että USA:n perustuslaki ei liittovaltiotasolla takaa naisten äänioikeutta tai kansalaisoikeuksia, mikä sekin on totta.
Moraalifilosofian ja etiikanhistorian suuri merkitys on kulloistenkin etiikan järjestelmien ymmärtäminen suhteessa historialliseen kontekstiin ja historiallisiin muutoksiin. Yhteiskuntien ja kulttuurimuodon muuttuessa toisen, jo menneen ajan eettiset normit voivat pitää yllä eettistä hyvää, mutta myös muuttua tyhjänpäiväisiksi tai muuttuneissa oloissa ihmisarvoista ja hyvää elämää vahingoittaviksi.
Etiikan ja juridiikan pitäisi eläää nykyajassa. Jokainen täyspäinen ymmärtää, että viides käsky on kallisarvoinen ja oikein, mutta sen sovellusohjeita ei ole asiallista noutaa menneisyydestä, jossa Älä tapa-käskystä huolimatta amalekilaiset sai tappaa, harhaoppiset kivittää ja rikolliseksi todetut naulata ristille.
Tuo mitä sanot on hyvin totta. Lisäksi minua häiritsee se, että moni keskustelija selittää täällä tapaoikeuteen perustuvan oikeusjärjestyksen perustuslakia sääntöoikeuden kontekstissa ikään kuin Yhdysvaltojen perustuslain lauseista voisi suoraan päätellä, mitä perustuslaki määrää.
Yhdysvaltojen perustuslaki, siis se paperidokumentti, sisältää seitsemän artiklaa ja 27 jälkeenpäin tehtyä lisäystä joista enemmistö on 1700-luvulta tai 1800-luvulta.
Tosiasiallisesti Yhdysvaltojen perustuslaki on korkeimman oikeuden ennakkotapausten muodostama ketju. Kuten aikaisemmin kirjoitin, tapaoikeuteen perustuvassa järjestelmässä tuomioistuimien ennakkopäätökset muodostavat lainsäädännön. Ja juuri tästä syystä tapaoikeudelliselle järjestelmälle on vaarallista, jos korkein oikeus alkaa poliittisin perustein muuttamaan omia ennakkopäätöksiään.
Jos ennakkotapausten pohja putoaa pois, eihän kyseisessä maassa ole mitään kirjoitettua lainsäädäntöä, joka vakauttaisi järjestelmän. Se on oikeusvarmuuden kannalta huolestuttavaa, jos alkaa tuottamaan päätöksiä, jotka eivät pohjaa siihen millaisen oikeuskäytännön ennakkopäätökset ovat luoneet. Lainsäädännön, tekipä sitä kansan valitsemat edustajat tai hallinnon valitsemat tuomarit, pitäisi olla ennakoitavaa.