Yhteiskunnassa on hoidettavana monenlaisista asioista. Toiminnan kannalta on tärkeä kalenteri, johon on merkitty demokratian kannalta äänestyspäivät. Pyritään toteuttamaan erilaisia ohjelmia ja käytäntöjä. Esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella mietitään sisäpolitiikan alueelle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten ratkaisuja.
Keskusteluissa on tuotu esille, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa on yritetty uudistaa monia vuosia. Päätöksenteon tavoitteet ovat vaihdelleet, mikä on otettava huomioon asioiden laatua arvioitaessa. Palveluja koskevien määrittelyjen on oltava selkeitä.
Päätöksenteossa on tunnettava palvelujen saatavuus- ja saavutettavuus sekä palvelujen laatu. Eduskunnassa pohditaan, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakuntauudistus järjestettäisiin oikeudenmukaisesti kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Perustuslakivaliokunta valvoo asioiden lain mukaista kulkua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamista ei voida sivuuttaa. Mielenkiintoista on nähdä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta linjaa ja raamittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävästi.
Palvelujen laatua arvioitaessa mietitään, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Palveluja toimintakriteerien on oltava selkeät. Suunnitelmissa ja kaavailuissa on esitetty monia vaihtoehtoisia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Päätöksenteon ratkaisujen laatu on yhteydessä johtajuuteen.
Perustuslain mukaiset raamitukset auttavat päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja maakuntauudistuksen rahoituksen kysymyksiä. Palvelujen tarvitsijoita on tarkkaan kuunneltava johtopäätöksiä ja ratkaisuja tehtäessä.
Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, kun suunnitteillaan ja ratkaistaan suuria kysymyksiä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja maakuntauudistusta on lähestyttävä siten, että kokonaisuus hallintaan. Erilaisia rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat myös päätöksenteon haasteita. Perustellusti voidaan kysyä, millaisia kasvutarinoita päätöksenteko saa aikaan.
Seuraamme kiinnostuneina, mitä asioita muun muassa abiturientit nostavat esille penkkareiden julisteissaan. Niissä heijastuu varmaan toiminta, miten yhteiskunta ja koulu ovat onnistuneet kasvatus- ja opetustehtävien järjestelyissä ja mitä hyvinvointitavoitteita saavutetaan. Monet ovat pohtineet ja miettineet omana aikanaan yhteiskunnan kehittämisen kysymyksiä.
Menestystä asianomaisille juhlijoille tulevissa opiskeluissa.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
