Ylistyslaulu kuolemansellissäkin

Jos siis teidät on yhdessä Kristuksen kanssa herätetty kuolleista, niin tavoitelkaa sitä mikä on ylhäällä, missä Kristus istuu Jumalan oikealla puolella. Ajatelkaa sitä mikä on ylhäällä, älkää sitä mikä on maan päällä. Tehän olette kuolleet, ja teidän elämänne on Kristuksen kanssa kätketty Jumalaan. Kol. 3:1-3

”On varmaa, ettei mikään maallinen mahti voi meihin koskea vastoin Jumalan tahtoa; että vaara ja hätä ajavat meitä vain lähemmäksi Jumalaa. Varmaa on, että meillä ei ole oikeutta mihinkään, mutta kuitenkin saamme pyytää mitä tahansa. Varmaa on, että meidän ilomme on kätkettynä kärsimiseen ja meidän elämämme kuolemaan.” Näin kirjoitti Vankilakirjeissään toisen maailmansodan viimeisinä päivinä teloitettu pastori Dietrich Bonhoeffer. Hän kuului niihin vankeihin, joita ei saanut jättää henkiin. Kuolemansellissä syntyi rakastettu virsi ”Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt.” Käsittämätön virsi niissä olosuhteissa. Olisiko kristityn pyhin paasto sitä, että enemmän kuin pyydämme Jumalaa päästämään meidät hädästämme, uskaltaudumme päästämään Jeesuksen hätäämme? Silloin voi kuolemansellistäkin kuulua turvallisuutta uhkuva ylistyslaulu.

Juha Vähäsarja, Joka päivä varjelet tieni, tämän päivän teksti, Symbolum Oy, 2018.

  1. Mika.

    Sitaatissa mainittu herkkä ja monikäyttöinen virsi 600 ”Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan” on sanonnaltaan tiivistetty viisisäkeistöinen muunnelma Bonhoefferin alkuperäisestä runosta.

    Anna-Maija Raittila on julkaissut myös seitsensäkeistöisen käännöksen, joka mielestäni on säilyttänyt uskollisemmin alkuperäisen saksankielisen tekstin koko sanoman. Alkuperäisteksti on mukana Christoph Einigerin toimittamassa teoksessa Die schönsten Gebete der Welt vuodelta 1964. Suomennos löytyy Raittilan vuonna 1996 toimittamasta teoksesta Maailman kauneimmat rukoukset.

    Osastoksi Bonhoefferin vuoden 1944 joulukuussa kirjoittamalle runomuotoiselle uudenvuodenrukoukselle on valittu Minä etsin sinun kasvojasi. Suurten persoonallisuuksien rukoustekstejä.

    • Bonhoeffer taisi olla Hitlerin henkilökohtainen vanki. Muistaisin tällaisenkin tapauksen. Saksalainen sotilas toi hänelle ruokaa selliin ja kysyi samalla pilkallisesti, että missä nyt on Jumalasi? Bonhoeffer vastasi hänelle Psalmin sanoin: ”Sinä (Herra) valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen.” (Ps. 23:5). Hän myös aivan viime hetkiinsä saakka puhui muille vangeille evankeliumia Jeesuksesta. Näin muistaisin.

  2. Sitä paitsi kaikki, minkä teet Kristuksen uskossa on Isälle mieleistä, hyvää ja otollista ja itse olet oleva hänen rakas lapsensa. Tämä lapsen oikeus ei silti mene mitättömäksi, vaikka oletkin vielä vajavainen ja kovin epätäydellinen. Sillä vaikka sairaan ja pienen lapsen tavoin toisinaan tahraat ja saastutat itseäsi, hän ei kuitenkaan tahdo hylätä sinua, vaan jatkuvasti puhdistaa ja parantaa sinut.

    F. G. Hedberg, Uskonoppi Autuuteen, SLEY, 1986.

  3. Jumalan sanan ydin on ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta Vapahtajana. Jumalan sana kohtaa omantuntomme lakina, Jumalan ehdottomana vaatimuksena, joka on täytettävä halukkaasti, vapaasti, sydämen sisintä myöten. Kun ihminen ei tähän kykene, koska hän on itsekkyyden vallassa, hän joutuu omantunnon hätään: laki, Jumalan viha, rangaistuksen pelko ja tuomion uhka ahdistavat häntä. Mutta silloin evankeliumi tarjoaa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi! Kristus on voittanut synnin, kuoleman ja perkeleen ja pyhällä, kalliilla verellään ja viattomalla kärsimisellään ja kuolemallaan sovittanut meidät Jumalan kanssa. Kristuksen koko elämä on eletty meidän edestämme. Hän kärsi meidän syntiemme rangaistuksen ja sovitti meidän syntiemme syyllisyyden ja lauhdutti Jumalan vihan, kun hän Jumalan hylkäämänä ja kiroamana huusi ristiltä: “Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit!” Kun sanomaa tästä Vapahtajasta julistetaan, se synnyttää ihmissydämessä uskon eli nöyrän ja samalla rohkean luottamuksen: “Tämä tapahtui minun tähteni, minun syntieni tähden.” Uskossa ihmiselle avautuu uusi suhde Jumalaan: Jumala antaa synnit anteeksi, ottaa lapsekseen ja antaa rauhan sydämeen.

    Piispa Eino Sormunen (1893-1972), Uskon Mies, Martti Lutherin Elämä, s. 38, Concordia ry, 2017. WSOY, 1937.

  4. Katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle. Luuk. 2:10

    On totta, että tämä suuri ilo on tarkoitettu ”kaikelle kansalle”, mutta ei ensin. Sanoma tulee meidän korviimme, ja se on tarkoitettu ensin meidän omalle sielullemme.

    Ajattelehan tätä. Ota kaikki Jumalan totuudet vastaan ensin omalle sydämellesi. Pyydä vilpittömässä rukouksessa, että Henki kirjoittaisi ne taivaan kynällä sinun omaantuntoosi. Silloin sinusta tulee Mestarin käyttöön sopiva astia, joka vie hänen viestiään hengellisellä voimalla toisille sieluille.

    F. Whitfield, Hiljaisiin hetkiin, Päivä, 1996.

  5. Jumala saa teissä aikaan sen, että tahdotte tehdä ja myös teette niin kuin on hänen hyvä tarkoituksensa. Fil. 2:13

    Yksi elämän suurimmista mysteereistä on Jumalan johdatus. Jumala lupaa sanassaan johdattaa meitä, kun me kuljemme rukoillen. (Jer. 31:9) Hän vaikuttaa silloin meissä mielensä mukaisen tahtomisen ja tekemisen. Tähän voimme todeta uskossa Lutherin tavoin: ”Tämä on varmasti totta.” Sen jälkeen mikään ei olekaan niin selvää.

    Jumala johdattaa rukoilevia lapsiaan välillä aivan outoja teitä. Suuntaan, johon ei oltu ajateltukaan mentävän. Tapahtumien keskelle, joihin ei haluttaisi sormellakaan koskea. Kokemuksiin, joista johdatus tuntuu olevan varsin kaukana. Ja kuitenkin kaikki nämä tiet löytyvät Isän kartalta ja kaikki sujuu niin kuin pitääkin.

    Juha Vähäsarja, tämän päivän teksti, Joka päivä Jumalan kämmenellä, SLEY, 2005. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.

Mika Rantanen
Mika Rantanen
Teologian maisteri, uimamaisteri ja koulutettu hieroja.