On Pää ylösnoussut ja nostaa myös mun. Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista. Jäsenet seuraavat varmasti perässä. Joku hengellinen opettaja on muistaakseni sanonut ylösnousemuksemme jo tapahtuneen enemmän kuin puoleksi. Toinen jalkamme on jo haudan ulkopuolella. Amen. Halleluja!
Mika
Kiitos ajatuksesta, jonka länsisuomalaiset rukoilevaiset ilmaisevat sanoin:
” Se alkaa jo täällä, maitten päällä ja jatkuu iäti taivaassa.”
Kiitos Jumalalle.
Mikä on uskon päämäärä? Entä epäuskoisten kohtalo?
Meidän uskomme päämäärä on sielujen pelastus (1. Piet. 1:8-9) ja ikuinen elämä (Joh. 3:36). Epäuskon loppu on puolestaan tuomio (Mark. 16:16) ja ikuinen kadotus (2. Tess. 1:8-9). Me olemme kyllä pelastetut jo tässä elämässä, mutta toivon kautta (Room. 8:24; 2. Kor. 5:7). Viimein aikojen lopussa, kun Kristus saapuu takaisin, elävien ja kuolleiden tuomio, niin uskon kuin epäuskon kohtalo, paljastetaan täysin ja täydellisesti (1. Piet. 1:5; 2. Tess. 1:6-7). Silloin vanhurskaat käyvät ikuiseen elämään, mutta jumalattomat ikuiseen tuliseen piinaan (Matt. 25:46; Joh. 5:29).
Martin Chemnitz, Enchiridion, Taivaallisten opinkohtien käsikirja, s. 195, Concordia ry, 2023.
Mutta Uusi testamentti on lupaus armosta Pojan ja Välimiehen tähden. Tähän liittyy lupaus Pyhästä Hengestä ja Hengen lahjoittaminen, joka voimallaan ja vaikutuksellaan kirjoittaa sydämiin sen opin, joka on julistettu viran välityksellä joko suullisesti tai kirjoituksen välityksellä eli hän valaisee mielen, uudestisynnyttää tahdon ja sydämen niin, että voimme todellisessa uskossa sydämestämme ottaa vastaan Messiasta koskevan lupauksen. Niille, jotka uskovat hänen nimeensä, hän antaa voiman tulla Jumalan lapsiksi (Joh. 1:12). Ja tämä on se, mitä Jeremia sanoo, että Pyhä Henki kirjoittaa evankeliumin opin uskovien sydämiin, että täyttyisi se, mitä hän sanoo: `minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.` Tämän jälkeen Pyhä Henki myös kirjoittaa lain opin uudestisyntyneiden sydämiin, että sydän iloitsisi laista sisäisen ihmisen puolesta (Room. 7:22) ja että he alkaisivat olla kuuliaisia sydämestään (Room. 6:17).
ECT, Examination of the Counsil of Trent, 76. Jacob A. O. Preus, Toinen Martti, Martin Chemnitzin elämä ja teologia, s. 189, Concordia ry, 2022.
Jos tarkastelee nykyistä maailmaa ja sen tilannetta, on se suorastaan suuri, avara majatalo, täynnä varkaita. Täydellä syyllä sanotaankin noita pääryöväreiksi, maan- ja maantierosvoiksi – ei murto- ja salavarkaiksi, jotka näpistelevät puhdasta rahaa; nuo istuvat mukavasti kotonaan, heitä sanotaan arvon herroiksi ja kunnianarvoisiksi, kunnon porvareiksi, ja he ryöstävät ja varastavat oikeuden varjolla.
Martti Luther, WA 30 1, 165.
Parannuksen saarnaaminen on yksinkertaisesti synnin tähden nuhtelemista sekä sen opettamista että on mahdotonta tulla autuaaksi (pelastua), ellemme käänny ja usko Kristukseen, että Jumala hänen tähtensä on meille armollinen.
Martti Luther, Huonepostilla, s. 358, SLEY, 1945. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.
Olkaa veljellisessä rakkaudessa helläsydämiset toisianne kohtaan. Room. 12:10. KR 1992: Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta.
Se on rakkauden suurin saavutus: kristityillä olkoon keskenään erikoinen rakkaus, suurempi kuin yleinen rakkaus muita ihmisiä kohtaan. Tuo sana ”helläsydämiset” tietää sellaista rakkautta, joka isällä ja äidillä on lapsiin ja veljeksillä keskenään; on kuin apostoli sanoisi: Älkää te kristityt vain toisianne rakastako, vaan jokainen olkoon toista kohtaan sydämellinen, äidillinen, isällinen ja veljellinen.
Martti Luther, Kirkkopostilla II, s. 49, 1942, SLEY.
Ensiksi ja ennen kaikkea kuule Jumalan sanaa, sitten usko se, sitten toimi ja näin tule autuaaksi.
Martti Luther, Kirkkopostilla I, s. 403, SLEY, 1941.
https://www.facebook.com/share/p/NFs53k1rXWppYzsi/
Taulu äitini lapsuudenkodista Yli-Iistä. Jeesus on se hyvä paimen.
Vuorineuvokset eivät tarvitse lisää rahaa.
Sanna Marin
Tästä olen täysin samaa mieltä!
Raamatun ratkaisun keskeisin asia on ylösnousemus. Tätä koskevassa keskustelussa on hiljan sanottu, ettei ylösnousemusta päästä lähestymään historiallisten todisteiden valossa. Historiallisesti on todettavissa vain opetuslasten ehdoton vakuuttuneisuus ylösnousemuksen todellisuudesta. Ne, jotka olivat olleet lähinnä Jeesusta ja pääsiäisen tapahtumia, olivat niin vakuuttuneita, että olivat valmiit kuolemaan tämän totuuden puolesta. Tätä on järjellisesti vaikea sivuuttaa. On tapana vastustaa kristinuskoa sanomalla, että ylösnousemus on tieteellisesti mahdoton, luonnonlait kieltävät sen. Tähän kätkeytyy väärinkäsitys luonnonlakien luonteesta. Ne eivät kiellä eivätkä käske. Ne ovat mallin luonteisia yleisiä selityksiä sille, miten luonnonilmiöitten on todettu yleensä tapahtuvan kontrolloiduissa oloissa. Tapahtuminen on kuitenkin aina ensisijaista. Ei ole mielekästä väittää yhdestäkään tapahtumasta, ettei se ole voinut tapahtua. Enintään voidaan todeta, ettei se noudata luonnonlakien avulla kuvattavaa yleistä tapahtumien kaavaa. Ei ole mitään rationaalista perustetta kieltää kerran tapahtuneen ainoalaatuisen tapahtuman todellisuutta. Ylösnousemuskin voidaan kieltää vain ateismin perusolettamuksesta lähtemällä.
Kaarle Kurki-Suonio, Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan emeritusprofessori. Etsimään ja löytämään, s. 12, Suomen Evankelisluterilainen Ylioppilas- ja Koululaislähetys, 1979.