Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoi kymmenen vuotta sitten, että pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla. Niinhän se on. Luterilaisen pikkupojan sydämeen on syöpynyt 1950–60-luvulta toisenlainen kokemus. Pääsiäisajan vietto tihentyi pitkäperjantain harmauteen ja kylmyyteen. Jumalanpalveluksessa laulettiin virsiä Jeesuksen piinasta ja ristinkuolemasta meidän syntiemme tähden. Ruoka oli pelkistettyä. Naapurin lasten kanssa ei saanut leikkiä. Lapsena en juurikaan ymmärtänyt Kristuksen uhria meidän syntiemme tähden.
Nyt suuri perjantai ja pääsiäinen ovat pääsiäisajan ja koko kirkkovuoden tihentymä. Mitä olisi kristillisyytemme ilman tätä syvintä ankkuria. Itseasiassa tässä ovat sisäkkäin aika ja iankaikkisuus, näkyvä ja näkymätön. Jumalan kiitos, ortodokseina ja luterilaisina rinta rinnan Suomessa yhdessä vietämme tätä juhlaa. Suurempaa ihmettä ja lahjaa meille ei ole.
Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen mysteeri on meille yhteinen. Filosofit ja teologit ovat halki historian pyrkineet sitä käsittämään ja sanoin selittämään. Tämä on ihmisen osa, aitoa ponnistelua ymmärtää salaisuutta.
Kristillisissä kirkoissa on toisenlainen lähestymistapa. Lähestymme tätä ihmettä ja salaisuutta osallistumalla siihen. Iankaikkinen ja näkymätön Jumala tuli ihmisen osaan Kristuksessa. Kärsimys, kuolema ja ylösnousemus ovat siksi jumalanpalveluselämämme ja koko hengellisen kokemuksemme tihentymää. Näin on tänäkin vuonna, vaikka kirkkorakennukset ovat kiinni perjantaina ja sunnuntaina.
Kristuksen mysteeri on hengellisen kokemuksen ytimessä. Siinä on transsendenssi, tuonpuoleisuus, murtautuu kuluvaan aikaan. Tämä on historiallinen tosiasia. Mutta vielä enemmän. Se on osoitus Jumalan rakkaudesta. Siksi pääsiäisajassa koemme aivan erityisellä tavalla pyhyyttä ja näkymättömän tuloa kokemuksemme ulottuville. Hyvyyden, kauneuden ja rakkauden kokemus ovat elämämme perusta ja horisontti. Silloinkin kun tätä pyhyyden kokemusta ja perspektiiviä emme sanoin pysty selittämään, olemme kumminkin sen äärellä ja osallisia siitä.
Siksi tänäkin pääsiäisenä me kristityt yhdessä laulamme: ”Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.”
Isä Ambrosius
28.3.2021
Pääsiäinen on luterilaisen kirkon, opin, julistamisiin, valitsemisiin, jumaliin, juhla- Ylösnousemus uusine ruumiineen.
Kristityn ihmisen uskossa yhteen Korkeimpaan juhla on jokainen päivä. Ylösnousemus hengessä jos se on olemassa. Selviää jos selviää poislähtömme jälkeen.