Niin myös kuolleitten ylösnousemus: se kylvetään turmeluksessa ja nousee ylös turmelematonna, se kylvetään huonona ja nousee ylös kunniassa, se kylvetään heikkoudessa ja nousee ylös väkevyydessä, se kylvetään luonnollinen ruumis ja nousee hengellinen ruumis. Meillä on luonnollinen ruumis, on myös hengellinen ruumis. (1. Kor. 15:42-44/Biblia)
Miksi ruumiimme pitää kuolla ennen ylösnousemusta?
Miten voimme olla varmoja, että meidät herätetään viimeisenä päivänä?
Miten on mahdollista, että sielu palaa ruumiiseen ylösnousemuksessa?
Minkälainen on ruumiimme, joka nousee Taivaaseen?
Missä on voittosi, kuolema? Missä on pistimesi, kuolema? Kuoleman pistin on synti, ja synnin voimana on laki. (1. Kor. 15:55-56/Kr1992); Paavali kirjoitti edellä pistimestä, mistä siinä on kysymys?
Minkälainen olisi uskomme, jos ruumiin ylösnousemista ei olisi?
Kaikki julkaistut blogini:
Kari, Jumala näkee sydämeen, en minä. En ole sanonut, ettet uskoisi ollenkaan. Mutta olen sanonut, että minusta on pitkään näyttänyt siltä ettemme ole samassa uskossa. Tämän luen kaikista sinun kommenteistasi. Jos et tätä itse näe, niin en voi sille mitään.
Esim. sinusta 10. käskyä ovat epäselvät. Vaatisivat päivitystä kuten monet Raamatun kohdat. Ne pitäisi siveltaa tämän päivän maailmaan. Et ymmärrä mitä himo on. Et ymmärrä mitä ”älä tapa” tarkoittaa.
Toistat sitä, että uskot Jeesukseen. Mutta mihin Jeesukseen? Jeesusta on väännetty vaikka mihin muottiin. Ei ne kaikki Jeesukset ole yhtä kuin Raamatun Jeesus. Jeesus itse puhuu tästä. Jätän Raamatun siteeraukset nyt pois, koska ärsyynnyt niistä.
Sinua aiemmin Kari P. kehotti olemaan varovainen lib.teologian kanssa. Minä taas kehotan sinua hylkäämään sen. On täysin oma asiasi otatko kehotuksesta vaarin. Minulla on oikeus sanoa mielipiteeni.
Ja vielä. Miksi haluat niin kovasti että olisimme samassa uskossa? Sinustahan olen viideläinen ahdasmielinen oikeassa olija ”konsu”.
Pidät huonona kons.-lib. jakoa ja että siitä puhutaan. Itse nostat sen toistuvasti esiin. Niinpä ”rauha, rauha”. Mutta rauhaa ei tässä kirkossa ole ollut enää vuosikymmeniin, eikä tule olemaankaan. Täydellinen jakautuminen myös käytännön tasolla on väistämätön.
Mistähän se johtuu, ettei rauhaa ole? Äärikonservatiiviteologian kanssa tulee olla myös hyvin varovainen. Pitäisikö minun sitten kehottaa sinua hylkäämään sen?
Uskon Jeesukseen, Jumalan Poikaan, meidän Vapahtajaamme enkä mihinkään ”itse tehtyyn”.
Usko Jeesukseen on aina ehdottomasti ”samaa uskoa” vaikka asioita nähdään eri tavalla. Se on vain rikkautta.
Ei näköjään sinullakaan ole ihan käsitystä 8. käskystä…
Juu, onneksi Jumala näkee sydämeen.
Mikko Nieminen, vähemmän älyinen tai älykäs on adjektiivina vähä-älyinen. Siis älykkyysosamäärä on alhainen. Tietenkin on määritelty keskitaso. Sen alapuolella sitten keskitasoa alhaisempi.
Kuten kirjoitin, älykkyys voi tulla esteeksi lähestyä Jumalaa. Silloin se on huono asia. Lisäksi viisaus on eri asia kuin älykkyys. On ihanaa, että Jeesus puhuu lapsenmielisistä, joille Jumala ilmoittaa itsensä.
Lapsi uskoo luonnostaan Jumalaan. Tämä usko itselläni on aina säilynyt, vaikka Jeesuksen merkitys kirkastui vasta paljon myöhemmin. Nykyaikana tämä usko halutaan riistää lapsilta. Se on väkivaltaa.
Vähemmän älyisen ei tietenkään tarvitse olla välttämättä vähä-älyinen. Jos saavissani on vähemmän vettä kuin toisen saavissa, se EI tarkoita että saavisani on ilman muuta vähän vettä. Yksinkertaista, eikö?
”Yksinkertaista, eikö?” Joillekin asia taitaa olla vielä yksinkertaisempi: jos ämpäri ei ole täysi, se on tyhjä, jos ihminen ei ole älykäs, hän on älytön.
Vähemmän älyinen ei ole Pentti synonyymi sanalle älytön, ja esimerkissäni ämpäri EI ollut tyhjä. Yleinen vertailumuoto ei määritele määriä. Rautalankaa, jos on kaksi puuta ja toinen on 20 metriä korkea ja sanon että sen vieressä kasva vähemmän korkea se ei tarkoita ehdottomasti, että tämän vieressä kasvan puun pitäisi olla myös kitukasvuinen…
Mikko Nieminen, IL ei ole minulle mikään varteenotettava tiedonlähde.?
Pienellä googlettamisella löydät kyllä alkuperäisiäkin tutkimuksia, joihin Iltalehti viittaa, jos Iltalehden artikkeli ei sinulle kelpaa.
Kari Roos: ”Olen oppinut, että kukaan ei luultavasti ole sen enempää oikeassa kuin väärässäkään. Me vain näemme asioita eri tavoin monestakin syystä. Siksi haluaisin haudata tuon oikea/väärä-ajattelun kokonaan. Siitä ei vain seuraa mitään hyvää missään asiassa.”
No huh huh! Tässä sitä ollaan liberaalin ajattelun ytimessä. Ei oikeaa, ei väärää! Ei valhetta, ei totuutta! ”Siitä ei seuraa mitään hyvään missään asiassa”. Siis mitä?
Tämä pitäisi kertoa oikeusoppineille ja lainsäätäjille. Ei voi rangaista mistään, kun ei ole rajaa oikean ja väärän välillä.
Ihminen tietää luonnostaan esim. jos hän tappaa toisen ihmisen, että hän on tehnyt väärin. Ihminen voi tietysti paatua ja näinhän on käynytkin ja käy edelleen. Silloin ihminen suruttaa tappaa ja tuhoaa.
En nyt ihmettele, ettei 10. käskyä ole selvät. Voi hyvänen aika!
Room.1 kertoo niistä, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa.
Ehkä kymmenen käskyn ydin ei olekaan oikean ja väärän erottamisessa vaan hyvän ja pahan. Jeesus määritteli lain ytimeksi rakkauden eikä tottelevaisuuteen.
Po ’tottelevaisuuden’
Sinulla Riitta on kyllä käsittämätön kyky kääntää ja vääntää asioita joksikin muuksi, miksi ne on tarkoitettu. Huh huh sanon minäkin sinun tyylilläsi. En nyt tietenkään puhunut hyvästä ja pahasta vaan tästä meidän uskonymmärryksestämme. Voisitko vaikka kysyä, että mitä tarkoitin ennen kuin ärähdät…
Simulla taitaa olla liioittelun ”armolahja”. Joka asiasta teet valtavan ison ja kauhean hirvityksen.
En tunnista yhtään itseäni sinun sanoistasi.
”Menetelmää, jossa tieto rakennetaan olemassa olevan tiedon varaan perusteita tutkimatta…voimme kutsua auktoriteetin menetelmäksi. Tieto, joka perustuu auktoriteetteihin lisääntyy hitaasti jos ollenkaan. Auktoritatiivisuuteen sisältyy erehtymättömyyden ja siitä syystä myös muuttumattomuuden vaatimus…Jos se muuttuu niin se tuhoutuu.” Oiva Ketonen: ”Se pyörii sittenkin. Tieteenfilosofian peruskysymyksiä, WSOY 1976 sivu 10
Kari Roos, sinun pitää itse lukea mitä kirjoitit. Oikea-väärä -ajattelu tulisi sinusta haudata. Siitä ei seuraa mitään hyvää MISSÄÄN ASIASSA.
Voitko selittää mitä tarkoitat? Luin vain mitä kirjoitit. Puhuit myös politiikasta.
Ei sitä pidä myöskään haudata hengellisissä asioissa. Ei todellakaan.
Siis tarkoitin vaikkapa sitä, että konservatiivit ovat kaikessa oikeassa ja liberaalit kaikessa väärässä.tai että jonkun näkemys tai mielipide on oikein tai väärin. Ei pidä välttämättä aina paikkaansa. Näkemykset ovat vain erilaisia, ei läheskään aina oikeita tai vääriä. Elämä ei ole mustavalkoista. Jos joku on eri mieltä kuin sinä, se ei tarkoita, että hän on väärässä.
Miten mikään maailmassa olisi kehittynyt eteenpäin, esim. tieteen keksinnöt ja saavutukset olisivat jääneet tekemättä, jos eivät tutkijat olisi olleet kiinnostuneita totuudesta. Kiertääkä maa aurinkoa vai aurinko maata. Onko tuo Jupiter vai kenties Saturnus. Ei kai siinä nyt ajateltu, että ei nyt viitsitä vääntää tästä, olkoon niin tai näin?
Jos esim. lääkäri tekee diagnoosin niin kyllä hän on kiinnostunut valitseeko hän oikean hoitolinjan vai väärän. Ja joku on tehnyt aiemmin Käypä hoito -ohjeet. He ovat olleet kiinnostuneita siitä mikä on oikea hoitomuoto tässä taudissa ja joutuneet myös valitsemaan oikeiden ja väärien vaihtoehtojen välillä.
Tai joku tappaa toisen. Ei siinä nyt keskustella siitä että hei kuule äläpäs nyt syytä tuota tekijää. Ei ole oikeaa eikä väärää. Taputellaan nyt asia vain näin ja annetaan olla. Ei synny riitaa oikeasta ja väärästä.
Jos ihminen ei ole kiinnostunut totuudesta, eikä hän ajattelussaan hae ratkaisua siihen, mikä olisi oikea ja mikä olisi väärä päätös toimia jossain asiassa, niin eikö hän ole suuressa vaarassa?
Jumala muuten vaatii totuutta salatuimpaan saakka, kaikki on hänelle paljastettua ja hänen edessään kaikkien on tehtävä kerran tili elämästään.
Vastasin jo tähän yllä. Sinä puhut taas ihan jostain muusta mitä minä tarkoitin.
Totuudesta kiinnostuneet tutkijat eivät ole niitä, jotka uskovat olevansa oikeassa. He epäilevät tietonsa olevan vääriä ja tutkivat ja koettelevat niitä.
Kari Roos, sinä et esitä mitään argumentteja, kun kirjoitat jotain. Pidät Raamattuun luottavia kristittyjä ”oikeassa olijoina” ja haluat laajempaa näkökulmaa asioihin. Mihin asioihin? Sitä et kerro. Asiat eivät ole niin musta-valkoisia. Niin mitkä asiat? Ja miksi? Argumentit?
Sinä haluat kritisoida niitä, jotka selittävät Raamattua Raamatulla. Jos kerran kritisoit, silloin sinulla on ajatus, että tiedät paremmin. Mutta entä argumentti. Ei sitä ole. Halusi on vain kritisoida koko ajan.
Jos kirjoitat jotain, niin kun vastaan, olen kuulemma ymmärtänyt väärin. Perustele sitten miksi kirjoiti niin! Ja miten se sutten tulee ymmärtää. Joten taas tuossakin väärinymmärryksellä vierität syyn minulle lukijalle.
Ihan sama mitä kirjoitan, sinä kuitenkin vastustat, kun olet sille tielle lähtenyt. Minä en ole niin äärikonservatiivi, että minulla olisi valmiita ehdottoman oikeita vastauksia. Lähinnä vain heitän kysymyksiä ja ajatuksia ilmaan. Tuomitset minua oman ajatusmaailmasi mukaan.
Jeesus on Herra. (Katson mitä arvostelua keksit tähän.) Enkä sano vain kokeillakseni vaan tosissani.
Kari, minä taas huomasin että kirjoitin lähes mitä vain niin sinä vastustit tulkintaani Raamatusta, jonka aina perustelin muuten Raamatulla. Sinusta olen ”oikeassa olija”. Joka on muuten paljon käytetty haukkumasana tietyissä piireissä.
Odotin sinulta kauan argumentteja, mikä ajatuksissani on väärää. Niitä ei sinulta tullut. Sinua näytti vain ärsyttävän. Argumentti kun ei voi olla ”haluat olla oikeassa” ja ”viidesläisille taas kaikki on niin selvää”. Näitä heittelit ilmoille.
Siksi päättelin, että meidän keskustelu ei johda mihinkään. Sitten sekin tuntui sinua ärsyttävän, etten enää keskustele.
En arvostellut enkä arvostele sinua henkilönä mistään. Olen yrittänyt pysyä ihan pelkästään hengellisissä asioissa. Aina en ehkä siinä ole onnistunut.
Jumala näkee sydämeesi ja uskosi. Ei kukaan ihminen. Ei sinun tarvitse hakea tunnustusta uskostasi ihmisiltä. Minä en ainakaan hae. Mitä merkitystä sillä olisi? Ottaa kunniaa ja tunnustusta ihmisiltä. Tästä Jeesus puhui. Jumala näkee minunkin sydämeeni ja uskoni.
Anna anteeksi, jos olen loukannut sinua sanoillani! Vaelletaan eteenpäin uskon tiellä. Jäädään Herran rauhaan.
Totta kai annan anteeksi. Enkä koe sinun mitenkään loukanneen minua. Ihmettelen vain ärhäkkää asennettasi, johon mielestäni täytyy olla jokin syy. Ehkä tämän maailman meno ahdistaa sinua niin, että ärähdät hyvin pienestäkin ärsykkeestä. Meillä on turva Jeesuksessa. Ei kannata murehtia ja ärehtiä ihmisten mielipiteistä. Voimme ihan rauhassa keskustella kaikkien kanssa. Kristuksen armo ja rauha olkoon meidän kanssamme.
Enkä nyt todellakaan ole hakenut enkä hae mitään ”kunniaa” ihmisiltä. Toivon vain, että voisimme pitää täällä ja muuallakin toisiamme tasavertaisina keskustelijoina. Ajatuksia vaihdetaan ja siinä se.
Iloitsen Karin ja Riitan uskosta ja anteeksi-pyynnöistä ja antamisista. Hyvä, että luterilaiset keskenään pystyvät tähän.
Sekaannun teidän väliseen keskusteluun siksi, että olen ollut samassa tilanteessa helluntailaisen blogistin kanssa. Me emme päätyneet anteeksipyyntöön emmekä anteeksiantoon. Aluksi yritin, mutta lopulta ymmärsin lopettaa. Nostan hattua teille!
Martti Pentti, totuutta etsitään siksi että sen uskotaan löytyvän kun sitä etsitään. Ja se löytyy.
Ja tutkijat myös perustelevat eli argumentoivat miksi uskovat löytäneensä totuuden.
Tieteelliset perustelut ovat muotoa: ’tämänhetkisen tiedon valossa asia on näin.’ Tutkijat löytävät vastausten lisäksi uusia kysymyksiä ja tutkimuksen aiheita. Tieteen etsimä totuus tarkentuu ja jäsentyy jatkuvasti, mutta ei taida koskaan paljastua viimeistä yksityiskohtaa myöten. Kristinuskon Totuus on Kristus.
Kristinuskon Totuus on Kristus.
Tässä totuus yhteisössä minäkin viihdyn. Totuus = Kristus
Kari R., en ärähtänyt enkä ole ahdistunut yhtään mistään. Kummallista miten taaskin tulee jo heti tämä että minä olen sitä tai tätä. Huomaatko nyt että taas määrittelet minua?
Syy kyllä on olemassa tähän vastakkainasetteluun ja se on se, ettet perustelut etkä perustele kantojasi. Sitä sinä et myönnä. Mutta nyt annetaan asian olla. Meidän välinen keskustelu ei vain toimi.
Kari P., kiitos ymmärtämyksestä. Anteeksipyyntö on aina paikallaan, kun myöntää ettei ole täydellinen. Odotin toiselta Karilta perusteluja Raamattua koskeviin asioihin ja kantoihinsa. En niitä saanut. Sen sijaan henkilöön meneviä kommentteja. Halusin keskusteltavan asioista, mutta siitä ei sitten tullut mitään.
Mutta näillä mennään. Vajavaisia ollaan kukin.
Samoin minäkin.
Kävin tämän blogin kommentit läpi ja todellakaan et ole kysynyt minulta oikeastaan mitään vaan ainoastaan ”vastaillut” ja saarnannut”. En edes tiedä, mitä ihmeen perusteluja olet odottanut ja mihin? Kuitenkin edelleen syyttelet minua siitä, etten perustele…